Euroopan turvallisin maa

27.5.2012                          LINKIT                             

Ilmaislehdet L’Essentiel ja Point24 ovat olleet tärkein suurherttuakunnan tapahtumista kertova uutislähde. Pienet rikosuutiset tuovat joskus mieleen suomalaisten lehtien paikallisuutiset sadan vuoden takaa. Esimerkiksi maaliskuussa 2010 lintukodon rauhaa rikkoi polkupyörävarkaus Bonnevoien kaupunginosassa. Uutisen koko teksti kuului: ”Keskiviikkoiltana kello 22 tienoilla varastettiin erään Bonnevoie-kadulla sijaitsevan asunnon edestä Viper Crazy Boy –merkkinen polkupyörä.” (Point24 12.3.2010)

merirosvolaiva.jpg
Huomattavan yksityiskohtaisesti raportoitiin kesällä 2009 käsikähmää lasten leikkipuistossa (Le Quotidien 29.8.2009). Puiston merirosvoteeman riehaannuttama pikkupoika erehtyi ampumaan vesipistoolilla vierasta miestä. Mies valitti pojan äidille ja asiasta kehkeytyi kiivas sanaharkka. Puistonvartija – Luxemburgissa sellaisia vielä on - puuttui tilanteeseen ja sai osapuolet hetkeksi rauhoittumaan. Kastelluksi tullut mies ei kuitenkaan malttanut jättää asiaa silleen, vaan kosti kaatamalla pullollisen vettä äidin päälle. Äiti yritti mätkäyttää miestä lasten polkupyörällä mutta osuikin uutta väliintuloa yrittävään puistonvartijaan, joka päätyi sairaalaan paikattavaksi.

Leikkipuistovälikohtauksen saama huomio kertoo siitä, että Luxemburgissa on yleisesti ottaen huomattavan rauhallista. Suurherttuakunta sijoittuu usein kärkeen kansainvälisissä elämänlaatuvertailuissa ja jopa ykkössijalle turvallisuusvertailuissa. Vuonna 2011 kakkossijalla turvallisuuden suhteen olivat Bern, Zürich ja Helsinki. Arvioinnissa otettiin huomioon rikollisuuden ohella myös poliisin ja oikeuslaitoksen toiminta sekä maan poliittinen vakaus.

moottoripyorapoliisit.jpg
Moottoripyöräpoliisien ohimarssi kansallispäivänä 2009

Luxemburgin poliisilla taitaa olla niin tylsää, että äksöniä on nyhjäistävä vaikka tyhjästä. Tammikuussa 2010 kerrottiin lehdessä dramaattisesta takaa-ajosta pikkupaikkakunnalla. Vaatekaupan myyjä oli havainnut myymälävarkausyrityksen ja yritti pysäyttää voron kaupan ovella. Voro nakkasi myyjää saaliskassilla ja lähti karkuun. Myyjä hälytti poliisin, joka lähti takaa-ajoon parin partioauton ja helikopterin voimin ja saikin varkaan kiinni kun helikopterista käsin havaittiin tämän yrittävän piiloutua läheiselle maatilalle.

polkupyorapoliisit.jpg

Polkupyöräpoliisien ohimarssi kansallispäivänä 2009

Poikkeuksellista suuren maailman meininkiä oli pari vuotta sitten uudenvuoden aattona murha-aalto rautatieaseman naapurikorttelissa, muutaman sadan metrin päässä asuinkadultani. Parkkitalosta löytyi kuoliaaksi ammuttu mies, läheiseltä kadulta toinen. Kyseessä oli huumekauppiaiden välienselvittely. Tekijä pidätettiin parin kuukauden kuluttua Espanjassa valvontakamerakuvien ja eurooppalaisen poliisin yhteistoiminnan ansiosta.

hollerich.jpg
Parkkitalon liepeillä ja parilla naapurikadulla sijaitseekin Luxemburgin näkyvä alamaailma. Tämä on harvoja alueita pääkaupungissa, jossa juopuneet ja huumehörhöt ovat vakiokalusteita. Alueella on jokunen pornoklubi, huppupusakoihin sonnustautuneita diilereitä päivystämässä ja omilla kadunpätkillään palveluita tarjoavia maahanmuuttajanaisia. Yleensä meno tuntuu rauhalliselta – ainakin lauantaisin kun käyn ostoksilla kaupungin syntisen sydämen laidassa sijaitsevassa ruokamarketissa.

mellakkapoliisi.jpg

Mellakoita ei rauhallisessa suurherttuakunnassa ole nähty miesmuistiin mutta kalusto – aika lailla suomalaisen Pasin oloinen - on kumminkin kiva olla olemassa, jos ei muuta kiin kansallispäivän ohimarssia varten.

Keskeisillä julkisilla paikoilla järjestystä pidetään yllä valvontakameroiden avulla. Kameroita on lähemmäs sata ja niiden kuvaa yötä päivää vahtaamassa joukko turvahenkilöitä. Vuonna 2007 aloitetun kameravalvonnan tavoitteena on lisätä kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta, ehkäistä häiriöitä ja nopeuttaa kiinniottamista. Laitteiston asentaminen maksoi puolitoista miljoonaa euroa ja valvonta puoli miljoonaa euroa vuodessa. Kriitikot peräänkuuluttavat edelleenkin todisteita valvonnan kustannustehokkuudesta.

halloween.jpg
Niin Luxemburgissa kuin Suomessa kuin monessa muussakin maassa turvattomin paikka saattaa olla olla oma koti. Kolme vuosikymmentä toiminut turvakoti ottaa vastaan keskimäärin naisen viikossa. Perheväkivaltatapauksia tulee poliisin tietoon noin 700 vuodessa ja määrä on kasvussa. Poliisilla on mahdollisuus antaa väkivallan tekijälle välittömästi kymmenen päivän porttikielto kotiin. Porttikieltoja annetaan pari-kolme sataa vuodessa. Väkivaltaan puututaan muullakin tavoin: sakkorangaistuksen (pahimmissa tapauksissa vankeusrangaistuksen) ohella seuraamuksena saattaa olla määräys terapiaan alkoholiongelman ja väkivaltakäyttäytymisen hallintaan saamiseksi.

Suomessa on tunnetusti poikkeuksellisen tiuhassa aseita – osapuilleen yksi kolmea asukasta kohden. Luxemburg ei yllä ihan samaan: vuonna 2010 laskettiin maassa olevan noin 85 000 asetta eli yksi kuutta asukasta kohden. Suurin osa oli rekisteröity metsästys- tai urheilukäyttöön. Kymmenkunta prosenttia oli tarkoitettu ”muuhun” käyttöön – mitä se sitten lieneekään.

reutersward_1988.jpg
CF Reuterswärd, Non-violence 1988

Euroopan turvallisimmalle maalle ovat ominaisia talousrikokset laidasta laitaan. Kun raha liikkuu, liikkeeellä ovat myös huijarit. Röyhkeän yksinkertaista ideaa toteuttivat miehet, jotka poliiseiksi pukeutuneina päivystivät moottoriteiden pysähdyspaikoilla suurherttuakunnan rajan tuntumassa ja rahan maastavientikieltoon vedoten pyysivät maasta poistuvilta ulkomaalaisilta käteiset pois kuittia vastaan. Ja ihmiset antoivat!

hait2.jpg
Kekseliäämpi toimintaidea oli koplalla joka erikoistui ryöstämään saksalaisilla rautatieasemilla henkilöitä, jotka olivat palaamassa kotiin käytyään nostamassa käteistä luxemburgilaiselta pankkitililtä. Ryöstäjät luottivat siihen että pankkitilin verkonkiertomielessä avanneet uhrit eivät hevin tee rikosilmoitusta. Lehtijuttu ei kertonut miten varkaat tunnistivat käteisrahalla lastatut henkilöt matkustajajoukosta.

Sitäkään ei paljastettu toisessa lehtijutussa, miten ranskalaiset tullimiehet tulivat havainneeksi rahaa kuljettavan henkilöauton moottoritien maksupisteessä. Autosta löytyi toista miljoonaa euroa pieninä seteleinä. Italialainen kuljettaja kertoi olevansa matkalla Luxemburgiin tallettamaan elinikäisiä säästöjään. Mies oli työtön mutta selitti rahanlähteekseen kaupustelun ja vuokratulot. Kaupustelu saattoi pitääkin paikkansa koska seteleistä löytyi kokaiinijäämiä.

kuva_008.jpg
Luxemburg on ponnistellut päästäkseen pois OECD:n veroparatiisilistalta, jonne se päätyi vuonna 2009 Sveitsin ja monen pienen kaukomaan seurassa. Naming and shaming –operaation tavoitteena oli saada maat raottamaan pankkisalaisuutta. Luxemburg ryhtyi oitis solmimaan maakohtaisia tiedonvaihtosopimuksia ja pääsikin pois mustimmalta listalta kun sitoutui vastaamaan yksilöityihin tietopyyntöihin. Vuonna 2011 suurherttuakunta kielsi pankkeja varoittamasta asiakkaita näiden talletuksia koskevista kyselyistä.

Kun Italia vuonna 2009 ”armahti” ulkomaille verojen pelossa rahojaan sijoittaneita sillä ehdolla että nämä määräajassa palauttavat rahat Italiaan, virtasi maahan lyhyessä ajassa 85 miljardia euroa, joista kymmenisen prosenttia kotoutui Luxemburgista. Saksan viranomaiset puolestaan saivat käsiinsä CD-levyjä, joille oli tallennettu mahdollisten veronkiertäjien tilitietoja mikä paransi kertaheitolla monta muistinmenetystä. Luxemburgin naapurikaupungin Trierin verovirastolla oli vuoden 2009 alussa tiedossa vain kaksi henkiloä, joilla oli merkittäviä talletuksia Luxemburgissa mutta vuoden lopussa jo nelisen kymmentä oli ilmoittanut rajantakaisia talletuksia.

oikeuspalatsi1.jpg

Rob Krierin suunnittelema Luxemburgin oikeustalo

Ulkomaalaisten talletuskoroista peritään Luxemburgissa 15 prosentin lähdevero. EU:n komissio on kovistellut Luxemburgia siitä että lähdevero jätetään perimättä, jos tallettaja asuu ulkomailla maassa jossa häntä ei veroteta – esimerkiksi koska asuminen on tilapäislaatuista - tai jos tallettaja asuu maassa joka ei verota toiseen maahan tehtyjä talletuksia. Luxemburgin lainsäädäntö sallii myös erikoisen sijoitusmuodon (SICAV) jossa lähdeveroa ei peritä, koska sijoittaja ei sijoitakaan varojaan itse vaan valtuuttaa pankin sijoittamaan puolestaan. Muuan belgialais-ranskalainen pankki on antanut sijoitusinstrumentille hauskan nimen ”Luxumbrella” ja myy tätä palvelua asiakkailleen Sveitsissä ja Monacossa. Asianosaiset korostavat että kyse on vain joustavuudesta, ei veronkierrosta. Kaiken kaikkiaan seurauksena on, että suuriakin korkotuloja jää kokonaan verottamatta.

Joskus jää myös talletuksia nostamatta. Lehtitietojen mukaan luxemburgilaisilla pankkitileillä on vuosikausia tai jopa -kymmeniä ollut koskemattomana kolumbialaisten huumekartellien rahoja, koska tallettajat ovat päätyneet vankilaan tai poistettu kierrosta kilpailijoiden toimesta. Pankeilla puolestaan ei ole kiire päästä eroon niiden huostaan määräämättömäksi ajaksi uskotuista miljoonista.

oikeuspalatsi2.jpg
Rob Krierin veistokset oikeustalon julkisivussa, vasemmalta: Verschämt (Häpeävä), Lauschend (Kuunteleva), Ermahnend (Valittava), Auf der Hut (Varuillaan).

Talletusssuhmuroista lukiessa hieman askarruttaa se, millä tavoin verosuunnittelijat saavat ne luxemburgilaiset pankkitilinsä avatuiksi. Minusta pankkitilin avaaminen ei ollut mikään läpihuutojuttu. Ensimmäiseksi kysyttiin osoitetta Luxemburgissa, jota ei tietenkään ollut koska olin avaamassa pankkitiliä voidakseni maksaa kiikarissa olevan asunnon vuokran, takuuvuokran ja välittäjän palkkion. Tilin avaaminen kumminkin onnistui, kun saatoin esittää dokumentin, jossa todistettiin että minulla on määräaikainen työpaikka Luxemburgissa. Homma edellytti kumminkin antaumuksellista paperien syynäämistä, kopiointia ja sopimusnivaskan allekirjoittamista – eri sopimukset tiliä, luottoa ja nettipankkia varten ja kaikki kolmena kappaleena.

tilava_postilaatikko.jpg

Postilaatikkoon mahtuvia yrityksiä?

Verosuunnittelun suosimisesta huolimatta Luxemburgia – kuten Suomeakin – on pidetty lähes korruptiovapaana maana. Suomen mainetta tosin ovat nakertaneet liikemiesten, puoluesihteereiden ja ministerien vaalirahasotkut ja –selittelyt. Transparency Internationalin lahjomattomuuskilpailussa Suomi sijoittui vuonna 2011 kakkoseksi maailmantilastossa ja Luxemburg sijalle 11. Siinä missä suomalaisia ilahduttaa Ruotsin (4:s sija) ohittaminen missä tahansa aiheessa, luxemburgilaisille tuottaa tyydytystä Saksan (14), Belgian (19) ja Ranskan (25) edelle pääseminen.

frank_stella_1993.jpg
F Stella, Sarreguemines, 1993 – inspiraationa sikarinsavu (kuulemma).

Korruptiota ja talousrikollisuutta on se mikä sellaiseksi määritellään. Muussa tapauksessa saattaa kyseessä olla vain ”maan tapa”. Vuonna 2009 käsiteltiin luxemburgin lehdissä tapausta, jossa ranskalaista liikemiestä syytettiin veronkierrosta ja luxemburgilaista verovirkamiestä avustamisesta. Ranskalaisista bisneksistä peräisin olevia rahoja oli siirretty Luxemburgiin postiluukkufirmojen tileille ja täältä edelleen Panamaan maksuina tekaistuista laskuista. Osa rahoista jäi Luxemburgiin verotettavaksi, minkä takia veroviranomainen katsoi läpijuoksutusta läpi sormien. Liikemies puolustautui vetoamalla siihen, että hän oli noudattanut luxemburgilaiselta verovirkamieheltä saamiaan neuvoja. Kohun paikka oli se, että verovirkamiehillä näyttää olleen tapana perustaa veroneuvontafirmoja, jotka saattavat palvella samoja yrityksiä joita virkamiehet päivätyönään verottavat. Oikeusistuin antoi verovirkamiehelle kovemman rangaistuksen – neljä vuotta ehdollista ja 10 000 euron sakko – kuin verokiertäjälle. Riittääkö tuomio muuttamaan ”maan tapoja” on sitten toinen juttu.

Suuret puhallukset eivät edes tule ilmi. BBC World esitti hiljattain raportin siitä, miten suuret brittiyritykset harjoittavat "verosuunnittelua" Luxemburgin lainsäädäntöä hyväksikäyttäen. Perusmallissa perustetaan Luxemburgiin tytäryritys, joka lainaa pääkonttorille jonkun verran rahaa. Pääkonttori maksaa brittilässä verotettavat tulonsa korkoina Luxemburgin konttorille, joka maksaa tuloistaan veroa Luxemburgin alhaisen verotason mukaan. BBC:n mukaan puolella Lontoon pörssiyhtiöistä on uloke Luxemburgissa. Niinpä britit ovatkin alentaneet yritysverotasoaan siinä toivossa että joku maksaisi jotain heillekin.

katedraali_varoittaa_-_taskuvarkaita.jpg
Luxemburgin katedraali varoittaa taskuvarkaista.

Epilogi 2013

Mitä kuuluu 2018

LÄHTEET JA LINKIT

Quality of living, Mercer survey, 2011.

Transparency International: Corruption by country

BBC Panorama: Major UK companies cut secret tax deals in Luxembourg

Sivusto väkivallan kohteille ja tekijöille Luxemburgissa

Luxemburgin poliisi