Seniorivaihde

10.6.2012                          LINKIT                             LISÄÄ KUVIA

Luxemburgin väkiluku ylitti puoli miljoonaa vuonna 2009 ja oli vuonna 2011 jo 510 000. Väkiluku on tuplaantunut vuodesta 1910 mutta vielä on matkaa pääministeri Junckerin haikailemaan 700 000 henkeen – ilmeisesti tämä on se määrä, jonka hän uskoo mahtuvan pikku maahan. Vuonna 2011 syntyneitä oli 5600 ja kuolleita 3800. Maahan muuttajia oli reilut 20 000 ja pois muuttaneita noin 9000. Pois muuttaneista valtaosa oli Luxemburgille tyypillistä kansainvälistä työvoimaa eli vain käymässä ja kääntymässä. Väestön kasvu on pääosin tulosta muuttovoitosta, myös sitä kautta että lapsia syntyy tiuhempaan maahanmuuttajille kuin alkuasukkaille.

place_de_paris3.jpg

Väestön keski-ikä nousee niin kuin muuallakin Euroopassa. Miesten keski-ikä on 39 vuoden kieppeillä, naisten vähän päälle 40 vuotta. Nyt syntyvän tyttölapsen elinajan odote on 82 vuotta, poikalapsen 76 eli jotakuinkin samat kuin Suomessa. Väestön ennustetaan ikääntyvän Luxemburgissa - maahanmuuttajien ansiosta - hivenen hitaammin kuin Suomessa. Luxemburgilaisista on yli 60-vuotiaita nyt noin joka viides, vuonna 2050 joka neljäs.

Pääkaupunkilaisista yli kuusikymppisiä on vain 10 prosenttia mutta siitä huolimatta ikääntyminen näkyy katukuvassa varsinkin viikonloppuisin. Kun businessmatkailijat ja frontalieerit ovat palanneet kotimaihinsa, lähtevät keskustaan pörräämään alkuasukasseniorit. Toki joukossa on jokunen lapsiperhekin mutta silmiinpistävän harmaahapsista porukka tuntuu olevan.

jalkoja_tuuletetaan.jpg
Keskustan ravitsemuspaikoissakin siirrytään seniorivaihteelle. Rouvat saattavat saapua lounaalle koiraseurassa. Asiakaskuntansa tuntevilla ravintoloilla on juoma-astioita myös nelijalkaisille. Ei ole tavatonta nähdä hauveli istumassa omalla tuolillaan mattea vastapäätä. Eräässä varttuneen väen suosimassa ravintolassa auteltiin lähdössä olevalle rouvalle päällystakkia, kun rouva huomasi taskussa vieraan avainnipun. Takki oli vaihtunut toisen samanlaisen rouvan samanlaiseen takkiin. Henkilökunnalle tilanne oli mitä ilmeisimmin tuttu. Rouva istutettiin takaisin pöytään rauhoitellen, että ensimmäinen rouva palaa tuota pikaa huomattuaan että avaimet eivät käy kotioveen.

Vuonna 2011 käynnistyi yhteisölounastoiminta (Gemeinschaftsiessen) eli joukko ravintoloita tarjoaa pari kertaa kuussa seniorilounaan hivenen tavanomaista päivän annosta kalliimpaan hintaan, mutta toki valikoidusta seurasta kannattaa vähän maksaakin. Kaupungin elokuva-arkisto, joka toimii somassa vanhassa elokuvateatterissa, tarjoaa senioreille kerran kuussa kahdeksalla eurolla asiantuntijan esittelemän elokuvan ja päälle pullakahvit läheisessä kahvilassa. Toiminta kulkee nimellä Kino mat Häerz eli sydämellisesti leffaa

cinematheque1.jpg
EU:n komission julistaman ”aktiivisen ikääntymisen” vuoden 2012 innoittamana Luxemburgin perhe- ja integraatioasioiden ministeriö julkaisi oppaan ”senioriystävällisten” kuntien kehittämiseksi (Seniorenfreundliche Gemeinden). Ministeriö lupasi peräti 10 000 euron edestä tukea hyvien käytäntöjen kehittämishankkeille.

Suurherttuakunnassa on keksitty myös tapoja nuorentaa väestöä. Vuonna 2009 astui voimaan laki, joka antaa ilman hakemusta Luxemburgin kansalaisuuden sellaisille maassa syntyneille maahanmuuttajataustaisille lapsille, joiden vanhemmista jompikumpi on syntynyt Luxemburgissa. Siis vaikka vanhempi olisi edelleen muun maan kansalainen. Kolmannen polven maahanmuuttaja voi halutessaan luopua suurherttuakunnan kansalaisuudesta täytettyään 18 vuotta. Lahjakansalaisuudesta ilmoitettiin kirjeitse vanhemmille, joista osalla oli vaikeuksia päättää pitäisikö kiittää vai kirota. Luxemburgilaiseksi muuttuneelle lapselle on muun muassa hankittava oma passi ulkomaanmatkoja varten.

gala_dansant.jpgcercle.jpg

Cercle eli Seurahuone pääkaupungin sydämessä on oivallinen paikka senioritanssiaisten järjestämiseen.

Uudessa laissa säädettiin myös kaksoiskansalaisuudesta. Muualle muuttaneet voivat halutessaan säilyttää suurherttuakunnan kansalaisuuden. Suurherttuakunnassa pitkään asuneilla maahanmuuttajilla on puolestaan mahdollisuus hakea Luxemburgin kansalaisuutta menettämättä alkuperäistä kansalaisuuttaan. Suurherttuakunnan kansalaisuus edellyttää letzeburgin kielen taitoa. Kielitestistä on vapautettu henkilöt, jotka ovat asuneet maassa vähintään neljännesvuosisadan tai jotka ovat käyneet täällä koulua vähintään seitsemän vuotta. Ensimmäisen vuoden aikana Luxemburgin kansalaisuus myönnettiin runsaalle 9500 henkilölle. Lähes kolmannes oli portugalilaistaustaisia ja viidennes lähtöisin entisestä Jugoslaviasta. Kaksi kolmannesta kansalaisuutta hakeneista oli enintään kolmekymppisiä, joten tässäkin oli kyse nuorennusleikkauksesta.

Tempuista huolimatta huoltosuhteen heikkeneminen huolestuttaa, kuten Suomessakin. Eläkeläisiä on Luxemburgissa nyt noin 140 000 ja määrä kasvaa vauhdikkaasti. Jarruksi on ehdotettu eläkeiän nostamista 65:sta 67 vuoteen. Todellinen eläköitymisikä Luxemburgissa on keskimäärin 58 vuotta. Eläkettä laskettaessa otetaan työvuosien ohella huomioon myös 18-27-vuotiaana suoritetut opiskelukuukaudet. Aiemmin työntekijät rahoittivat eläkkeet, ikään kuin kukin omansa. Nykyään käytössä on järjestelmä, jossa kolmannes rahoituksesta kertyy työntekijöiden eläkemaksuista, kolmannes työnantajamaksuista ja kolmannes valtion budjetista.

kukkakauppaa2.jpg

Luxemburgialaiset eläkeläiset ovat aika pirtsakoita ja sen lisäksi kohtalaisen varakkaita. Eläkeläisten pienituloisin neljännes joutuu tulemaan toimeen alle 1750 eurolla kuussa mutta puolet saa eläkettä yli 3000 euroa kuussa. Suurituloisimmista eläkeläisistä kaksi kolmannesta on eläköitynyt julkiselta sektorilta.

Luxemburgin kansallisella eläkelaitoksella ei ole rahasta pulaa: reserviä on kertynyt yli kymmenen miljoonan euron verran. Ulkomaisen työvoiman poikkeuksellisen suureen osuuteen liittyy poikkeuksellinen eläkevirta ulkomaille: eläkkeitä maksetaan 55 000:lle kotimaahansa palanneelle siirtotyöläiselle. Eniten eläkerahaa virtaa Ranskaan, Saksaan ja Italiaan.

grand_theatre.jpg

Pääkaupungin "Suuressa teatterissa" (Grand theatre) esitetään näytelmiä, tanssia, konsertteja tai vaikka sirkusta vierailijavoimin - teatterilla ei ole omaa ammattinäyttelijäkaartia.

Suurherttuakunnassa varakkaat eläkeläiset tuntuvat pyörittävän taloutta kuluttamalla. Letzerburgia puhuvia, laadukkaasti pukeutuneita, suuria autoja yhden tai kahden hengen voimin ajeluttavia harmaita panttereita ei voi olla viikonloppuisin panematta merkille keskustan kaupoissa, kahviloissa ja ravintoloissa. Eläkeläiset ylläpitävät myös kulttuuribisnestä: vuonna 2009 tehdyn kyselyn mukaan eläkeläisistä 47 % oli vieraillut ainakin yhdessä kulttuurikohteessa vuoden sisällä; 45 % oli käynyt ainakin kerran konsertissa tai teatterissa ja 18 % ainakin kerran elokuvissa.

sang__klang.jpg

Pääkaupungin ainoa bluesklubi toimii Sang a Klang –rakennuksessa Pfaffenthalin laaksossa. Sointuva nimi viittaa vuonna 1857 perustettuun kuoromusiikkiseuraan Société Chorale Royale Grand-Ducale, jota varten talo on rakennettu 1920-luvulla. Sittemmin rakennus on toiminut elokuvateatterina, jonka komeasta sisustuksesta on jäljellä rippeitä. Nykyisin salia käyttää bluesklubi, jonka keski-ikä tuntuu olevan kuudenkympin hujakoilla. Erittäin varttuneesta konserttiyleisöstä osa on pitkän linjan bluesporukkaa, joka osallistuu ilmakitaraperiaatteella. Nuoremmilla pariskunnilla saattaa olla fölissä jokunen aikuinen lapsi. Varttuneiden mikkojen baarista saa olutta ja skumppaa pääovelta ostetuilla juomakupongeilla ja tunnelma on tiheä. Sang a Klangin blueskonsertit ovat erikoisemmasta päästä Luxemburgin kulttuuritarjontaa, ei vähiten ikärakenteen ansiosta.

Eläkeläispopula kuluttaa myös urheilupalveluita, joita sille suorastaan tyrkytetään sairauksien ehkäisyksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Esimerkiksi Luxemburgin kaupunki tarjoaa eksoottisia nordic walking eli sauvakävelyryhmiä ja salonkitanssikursseja senioreille. Kaupungin metsiin tehdään liikuntarajoitteisille sovitettuja opastettuja patikointikierroksia. Erikoisuuksiin kuuluvat pyöräilevät sydänsairaat. Muuan kardiologi-urheilulääkäri on jo vuosia vakuutellut että sydäntautisille on hyväksi olla liikkeessa. Erityisen sopivaa liikuntaa on pyöräily ja niinpä yksi kaupungin sairaaloista järjestää pyöräilyryhmiä kardiopotilaille, niin sydänleikkausta odotteleville kuin siitä toipuville, kunkin kunnolle sopivaan tahtiin.

osallistuja_vanhainkodista.jpg

Wiltzin vanhainkodin asukas osallistuu huuliharppuineen keväiseen kukkasparaatiin.

Aktiivisesta toimintakyvyn ylläpidosta huolimatta tarvitaan myös kotiapua ja kotisairaanhoitoa. Avun saannin edellytyksenä on vähintään puoli vuotta kestänyt toimintakyvyn menetys ja vähintään kolmen ja puolen tunnin mittainen viikoittainen avun tarve. Avun tarve arvioidaan omalääkärin selvityksen pohjalta tai lääkärintarkastuksen ja avun tarvetta koskevan haastattelun pohjalta.Tältä osin systeemi ei tunnu poikkeavan suomalaisesta. Eroa on kumminkin sikäli, että Luxemburgissa tarvearvioinnit on keskitetty yhteen kansalliseen yksikköön (Cellule d’évaluation et d’orientation) ja avun myöntää Luxemburgin kela (Caisse Nationale de Santé) joten hakijat ovat samassa asemassa asuinkunnasta ja sen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Vanhustenhuollon kustannukset katetaan tuloveron yhteydessä perittävällä riippuvuusvakuutusmaksulla (assurance dépendance).


Hospice_civil.jpg
Luxemburgin vanhin vanhankoti Hospice civil sijaitsee entisessä luostarissa Alzette-joen rannalla Pfaffenthalin laaksossa.

Eroa on myös tavassa jolla tuki käytännössä hoidetaan. Luxemburgissa ikääntynyt valitsee palveluntuottajan – kotipalvelun, palveluasunnon tai vanhainkodin - jolle sairavusvakuutuslaitos lähettää tiedon myönnetyn avun laadusta ja määrästä ja maksaa korvauksen. Päivittäistoimiin voi saada apua runsaat 24 tuntia viikossa ja lisäksi enintään kaksi ja puoli tuntia kodinhoitotyötä. Riippuvuusvakuutuksen korvaavan avun ylittävistä palveluista peritään maksu asiakkaan tulojen mukaan.

Kotona asumista helpottavia muutostöitä korvataan 26 000 euroon saakka. Jos osan avusta tuottaa omaishoitaja, vakuutuslaitos maksaa hänelle palkkion sovittujen palveluiden mukaisesti ja huolehtii myös työeläkemaksuista omaishoitotyön osalta. Luxemburgin kaupunki ylläpitää hälytysrannekejärjestelmää, jonka käyttö maksaa 35 euroa kuussa. Kaupungilla on myös ympäri vuorokauden toimiva palvelunumero, ”yksi luukku”, jonka kautta saa yhteyden mihin tahansa vanhuspalveluun.

domaine_de_la_fondation_pescatore.jpg
Pescatore.jpg

Luxemburgilaissyntyinen, Ranskassa vaikuttanut pankkiiri ja liikemies Jean-Pierre Pescatore rikastui muun muassa yksinoikeudella havannalaisen tupakan jakeluun Luxemburgissa. Vuonna 1855 kuollut Pescatore testamenttasi Luxemburgin kaupungille taidekokoelmansa ja varoja hyväntekeväisyyslaitoksen perustamiseen. Pescatoren vanhainkodin vanhin osa on vuodelta 1892.

Johtava vanhuspalveluiden tuottaja on säätiö nimeltä Hëllef Doheem eli ”kotiapu”, yksi maan suurimmista työnantajista. Työpaikan edellytyksenä on letzeburgin kielen taito, mutta siitä huolimatta 1600 työntekijän joukossa on yli 30 eri kansallisuutta. Vuoden mittaan palvellaan 16 000 asiakasta 25 toimipisteestä 600 autolla, jotka erottuvat katukuvasta saman tapaan kuin Huoneistokeskuksen autot Helsingissä. Asiakkaista kolme neljännestä on yli 75-vuotiaita.

Jos ympärivuorokautinen apu eli laitoshoito on välttämätöntä, riippuvuusvakuutus kattaa kustannukset kokonaan. Luxemburgin keskustassa on kolme suurta ikäihmisten asumispalvelulaitosta ja neljäs rakenteilla. Siitä huolimatta tarjonta ei ilmeisesti vastaa kysyntää. Kun työtoverin yli kahdeksankymppinen vuokraemäntä kaatui ja loukkasi itsensä niin pahasti ettei enää pysty asumaan kaksikerroksisessa talossaan, kävi ilmi että palveluasumiseen on tuhannen hengen jono. Sen lyhenemistä odotellessa hän saa vuoroin kotiapua, vuoroin laitoskuntoutusta.

Suurherttuakunnassa on suunniteltu keskitettyä sähköistä potilaskertomusta ja siihen liittyen omalääkärijärjestelmää (potilaskertomuksen rekisteröity ylläpitäjä ja seuraaja). Alkukesästä 2012 valkeni, ettei mikään olemassa oleva sähköinen tietojärjestelmä pysty käsittelemään koko kansan potilastietoja. Niinpä uusi systeemi päätettiin ensi alkuun rajata yli seitsemänkymppisiin ja kroonisista sairauksista kärisiviin, joita on yhteensä 70 000 eli jotakuinkin käsiteltävissä oleva määrä.

Koira_ja_emanta.jpgschuberfouer2009_methusalempreis.jpg
Metusalemit eli yli kuusikymppiset puoleen hintaan huvipuistossa.

novabus.jpg

Kaupungin Novabus kuljettaa ovelta ovelle niitä, joiden jalat eivät kanna.

Epilogi 2013

Mitä kuuluu 2018

LÄHTEET JA LINKIT

Luxemburgin tilastokeskus

Luxemburgin kaupungin senioripalvelut

L’assurance dépendance pour qui, pour quoi? Femmes Magazine, Juin/2010.

Seniorenfreundliche Gemeinden, 2012.