Mitä kuuluu Luxemburgiin (1)

5.7.2018

Viisi vuotta on vierähtänyt kotimaahan paluusta. Muutaman kerran olen poikennut Luxemburgissa työmatkalla. Nyt on aika tsekata mitä maahan tänään kuuluu.

Kirje 1   Pieni suuri maa

Luxemburgin kaupunkikuva on muutoksen kourissa mutta on miniatyyrimaan charmiakin jäljellä, kuten Joerg Daiberin suurkaupunkeja(kin) kutistavan ja nopeuttavan Little Big World -sarjan filmissä.

Purkutyo2014.jpg

Kuva vuodelta 2014.

Jean-Claude Juncker jätti Luxemburgin ja ryhtyi EU-komission johtoon vuonna 2014. Juncker herätti alkuun huomiota tokaisuillaan ja hiprakkatempuillaan mutta on sittemmin jäänyt Donald Trumpin varjoon valtiomiehelle sopimattomissa puheissa. Junckerin kausi on kulunut EU:ta koossa pidellen: Kreikka ei ottanut eroa eurosta mutta nyt on murheenkryyninä Italia; Brexit repäisee auki EU:n länsilaidan ja itälaidalla antavat populistit kyytiä yhteisön arvoille ja periaatteille. Pakolaisvirralle idästä ja etelästä ei näy loppua.

Suurherttuakunnan ohjat sai nuori dynaaminen Xavier Bettel (s. 1973), joka ennen pääministeriksi ryhtymistä toimi pääkaupungin nuorena dynaamisena pormestarina. Oikeistoliberaalia DP:tä (Demokratesch Partei) edustava Bettel avioitui vuonna 2015 kumppaninsa kanssa pian sen jälkeen kun samaa sukupuolta olevien avioliitto laillistettiin Luxemburgissa.

Betteliä seurasi pääkaupungin pormestarina Lydie Polfer (s. 1952), asianajaja, äiti ja isoäiti. DP:ta edustavalla Polferilla on pitkä ura poliitikkona kotimaassa ja EU:ssa. Luxemburgin pormestarinakin hän on jo toiminut vuosina 19821999. Tuolloin hän peri viran isältään Camille Polferilta, joka joutui eroamaan terveysongelmien vuoksi.

Jatkuu2018.jpg

Kuva vuodelta 2018.

Vuodesta 2013 Luxemburgia on luotsannut DP:n, sosialistien (LSAP) ja vihreiden (déi Gréng) hallitus. Vaalit ovat edessä lokakuussa 2018. Aiemmin vuosikymmeniä maata johtanut kristillissosialistinen puolue CSV (Chrëschtlech Sozial Vollekspartei) pyrkinee takaisin vallan kahvaan. Vihreät ovat saaneet kilpailijakseen FÖDP:n (Fräi Ökologesch Demokratesch Partei) joka ei vielä ole näyttänyt hampaitaan. Piraattipuolue (Piratepartei Lëtzebuerg) oli vuoden 2013 vaaleissa ainoa pikkupuolue, jonka kannatus oikeutti puoluetukeen. Populistiselta vaikuttava, ”kadun miehiä” edustava ”täydellisen demokratian puolue” PID (Partei fir Integral Demokratie) kannattaa muun muassa kansalaispalkkaa. Kommunisteilla (Kommunistesch Partei Lëtzebuerg) on ollut parlamentissa edustus viimeksi vuonna 1994.

Kirje 2   Vähemmistönä omassa maassa

Suurherttuakunnan väkiluku on kasvanut kohisten ja ylitti 600 000 vuoden 2018 alussa. Kasvu on edelleen maahanmuuton ansiota. Kantaluxemburgilaisten väestöosuus on pudonnut 52 prosenttiin eli vähemmistöasema häämöttää myös koko maan tasolla, ei vain pääkaupungissa.

Pääkaupungissa kantaluxemburgilaisten osuus on pudonnut runsaasta kolmanneksesta 29 prosenttiin. Kaupungin väkiluku on kasvanut reilusti ja oli 116 000 vuoden 2017 lopussa. Myös kansallisuuksien kirjo on kasvanut: ulkomaalaisten 71 % koostuu 164 eri kansallisuudesta. Suurimman joukon muodostavat nyt ranskalaiset (20 000). Portugalilaiset ovat pudonneet kakkossijalle (12 000). Italialaisilla on edelleen vahva asema (8000), ja suuria kansallisuusryhmiä ovat myös belgialaiset (4600), saksalaiset (4000) ja espanjalaiset (3600). Muiden kansallisuuksien osuudet jäävät alle kolmen prosentin.

Roude_leiw.jpg

Kansallisen matkamuistovalikoiman uutuus on Roude Léiw -papukahvi.

Kirje 3   Ostosolot

Kohta ei tarvitse lähteä naapurimaihin keskihintaisia vetimiä hankkimaan. Uuteen Hamilius-kortteliin (kuva alla) on tarkoitus avata Galeries Lafayette vuonna 2019. Liikekeskukseen on tulossa myös ranskalainen viihde- ja kirjakauppa Fnac ja belgialaisen Delhaizen ruokahypermarketti. Kuinkahan mahtavat pärjätä kilpailussa luxemburgilaiset kirjakaupat Ernster ja Librairie Française tai luxemburgilaiset ruokakauppaketjut Cactus ja Alima?

Hamilius.jpg

Vuoden 2019 alussa  tai ehkä jo aiemmin  valmistuu kaupungin eteläpuolelle Gasperichin kauppakeskus, jonne on tulossa ranskalaisen Auchan-ketjun hypermarketti, 120 muuta myymälää ja 15 ravintolaa. Kauppakeskuksen uskotaan/toivotaan vetävän puoleensa vuodessa 10 miljoonaa asiakasta, jotka tekevät kauppaa 400 miljoonan euron edestä. Tavoitteen toteutuminen edellyttänee myös rajantakaista asiointia.

Kirje 4   Autojen luvattu maa

Luxemburgissa taitaa edelleenkin olla enemmän autoja asukasta kohden kuin missään muussa maassa, joskin määrä saattaa olla lievästi laskussa. Vuoden 2018 alussa Luxemburgissa rekisteröityjä autoja oli 402 000 eli 670 autoa tuhatta asukasta kohden. Autoilua ylläpitää hinnan noususta huolimatta edelleen halpa polttoaine.

Luxemburgin kaupunki on edistänyt autojen yhteiskäyttöä ja alentanut ajonopeuksia. Suurimmassa osassa keskustaa  Bonnevoiesta Beggeniin ja Merlista Centsiin  on kattonopeus 30 km tunnissa. Vuonna 2015 käynnistyneen kunnallisen Carloh-systeemin autoja löytyy keskustasta ja asuinkortteleista. Ensimmäisten kahden vuoden aikana oli viidellätoista Carloh-autolla 450 käyttäjää, jotka tekivät 7700 matkaa. Kun kilometrejä kertyi 330 000, oli keskimääräinen matkan pituus noin 40 km.

Tram2.JPG

Joukkoliikennettä on edistetty monin tavoin. Raitiovaunu palasi Luxemburgiin joulukuussa 2017, jolloin avattiin ensi vaihe LuxexpoRout Bréck eli Kirchbergin ulkolaidalta Punaisen sillan korvaan. Sillan korvassa ratikkalinja linkittyy junaliikenteeseen, jota varten on rakennettu uusi Pfaffenthalin asema. Kirchbergin ylängön yhdistää Pfaffenthalin laaksoon uusi funiculaire. Päärautatieaseman toiselle puolelle Howaldiin on myös avattu uusi asema henkilöliikennettä joustavoittamaan.

Pfaffenthal_asema.jpg

Funiculaire.jpg

Uudet juna-, hissi- ja raitiovaunuyhteydet avattiin juhlallisesti joulukuussa 2017. Suurherttuapari suoritti lanseerauskierroksen uhmaten räntäsadetta ja herttuattaren päähän putoavaa julistetta, kuten todistavat Le Quotidien -lehden videot.

Joskus tulevaisuudessa raitiovaunulla pääsee lentoasemalta kaupunkiin ja sen halki aina etelälaidalle nousevaan uuteen Gasperichin kaupunginosaan saakka. Vuonna 2018 valmistuu kakkosvaihe Punaiselta sillalta Étoile-aukiolle. Étoilelta rautatieasemalle pitäisi päästä vuonna 2020.

Pont Adolphe on jo vahvistettu raitiotietä varten ja kiskotkin asennettu. Seuraavaksi kiskotetaan Avenue de Liberté, jossa myös vaihdetaan katua reunustavat puut. Puut ovat kuulemma ikääntyneitä ja niiden juuret ovat kietoutuneet kadun alla kulkeviin putkistoihin, jotka vaihdetaan kiskotyön yhteydessä. Luxtram on luvannut, että vaihdokkaat ovat yhtä suuria kuin nykyiset puut.

Pont_Adolphe4.jpg

Luxemburgin ensimmäinen raitiotielinja vuonna 1875 kulki hevosvedolla rautatieasemalta Glacis-aukiolle Viaducin kautta koska Pont Adolphe valmistui vasta 1903.

Viaducin fillarilaskurin lukemat kertovat, että polkupyörän käyttö työmatkoilla lisääntyy koko ajan. Vuonna 2008 käyttöön otettu kaupunkipyörä Vel’oh on ahkerassa käytössä. Kaupunki on tehnyt JCDecaux’n kanssa sopimuksen seuraavasta(kin) kymmenvuotiskaudesta, jonka aikana pyörät uusitaan sähköavusteisiksi.

Fillarit.jpg

Pari liikenteeseen liittyvää ikuisuusprojektia on valmistunut. Etelä-Luxemburgissa kohti Schengeniä ja Saksaa vievän moottoritie A 13:n näppylä on vihdoin oikaistu vuonna 2017. Tienpätkän rakentamista on viivästyttänyt vuosikausien käräjöinti omastaan kiinni pitäneiden maanomistajien kanssa.

Luxemburgissakin on tehty taksireformi joskaan valmista ei vielä tullut ja reformeerausta aiotaan jatkaa. Aiemmin kuntakohtaiset taksiluvat muutettiin alueellisiksi mutta nyt suunnitellaan koko maan kattavaa lupaa, jonka toivotaan lisäävän tarjontaa kysyntäpiikeissä. Hinnoittelu on edelleen vapaata mutta nyt on hinnat ilmoitettava taksin ikkunassa. Hintakilpailun avoimuus ei ole alentanut hintoja kuten toivottiin. Valtaosassa takseja koskevista valituksista aiheena on se, että taksi ei ole käyttänyt suorinta reittiä määränpäähän. Taksiasioista vastaavan kestävän kehityksen ja infrastruktuurien ministerin mukaan taksipalvelut eivät ei ole ”helpoimpia sektoreita". Arvio taitaa päteä Suomessakin.

Kirje 5   Valkotakit kateissa

EU:n komissio on yhteistyössä OECD:n kanssa arvioinut jäsenmaiden terveydenhuollon tilaa. Sekä Luxemburgissa että Suomessa elinajanodote oli yli EU:n keskiarvon, joka oli noin 80 vuotta vuonna 2015: Luxemburgissa odote oli 82,4 vuotta ja Suomessa 81,6 vuotta. Luxemburgin terveydenhuoltojärjestelmä oli EU:n kallein: ostovoimaan suhteutetut menot asukasta kohden olivat noin 5000 €, kun keskiarvo EU-maissa oli hieman alle 3000 €. Suomessa menot olivat noin 3000 € eli vain hieman yli keskiarvon. Julkisen rahoituksen osuus terveysmenoista oli Luxemburgissa EU:n korkein (82 %) ja Suomessa (74 %) alle EU-keskiarvon (79 %).

Parannuksia järjestelmän toimivuuteen oli Luxemburgissa vuonna 2015 käyttöön otettu sähköinen terveyskertomus, jonka avulla pyritään tehostamaan etenkin kroonisten sairauksien hoitoa ja välttämään turhia sairaalajaksoja. Suomessa vuonna 2005 käyttöön otettu hoitotakuu on lyhentänyt odotusaikoja kiireettömiin leikkauksiin.

Sateenvarjot1.JPG

Kehittämistarpeissakin oli eroja. Luxemburgilaiset lääkärit määräävät etenkin antibiootteja avokätisesti, ja osasyynä korkeisiin kustannuksiin on merkkivalmisteiden suosiminen. Geneeristen lääkkeiden osuus sairausvakuutuksen korvaamista oli Luxemburgissa vain 11%, kun se oli keskimäärin 49 % niissä EU-maissa joista vertailutiedot olivat saatavissa. Suomessa puutteita on edelleen hoitoon pääsyssä. Suomalaisista yli 4 % ei saanut tarvitsemaansa hoitoa pitkien odotusaikojen tai etäisyyksien tai liian korkean hinnan takia. EU-keskiarvo oli hieman yli 3 %.

Kirje 6  Tanssiva pyhiinvaellus ja ekumeeninen Fatima

Oktave-pyhiinvaellustapahtuma toukokuussa 2018 oli jo 352:s. Osallistujia oli noin 90 000.

Octave.jpg

Erottamaton osa kansantapahtumaa on Oktavemäertchen eli ruoka- ja huvimarkkinat. Huvitukset oli sijoitettu Perustuslakiaukiolle Gëlle Fran helmoihin.

OctaveMaertchen.jpg

Pyhien tavaroiden kauppa kuuluu myös asiaan.

OctaveBazar.jpg

Kirje 7  Euroopan turvallisin maa

Luxemburg on edelleen turvallinen maa – maantieliikennettä lukuun ottamatta. Rattijuopumus ja ylinopeus aiheuttavat onnettomuuksia, ja vammoja ehkäiseviä turvavöitä ei viitsitä käyttää. Vuonna 2016 alkoholi oli osatekijänä 17 %:ssa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista ja 16 %:ssa vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneista. Suomessa rattijuopumuksen osuus henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista oli ”vain” 12 %.

Petrusse_yo.jpg

Turvallisuustilanteesta kertoo ehkä se, millaisissa tapauksissa poliisi peräänkuuluttaa todistajia tai tiedonantajia nettisivullaan. Vuoden 2018 alkupuolella aiheina oli pakoon lähteneitä yliajajia, valvontakameroiden nappaamia murtovarkaita ja pankkikorttivarkaita, pahoinpitely tunnetusti pahamaineisen diskon edustalla, ongelmajätteen dumppaamista luontoon, kuolleena löytyneitä kissoja ja valepoliiseja, jotka yrittivät naruttaa auton tavarantoimittajalta.

Pompjeeen.jpg

Paloturvallisuuden suhteen Luxemburg on siirtymässä nykyaikaan. Kun muutin maahan vuonna 2009, oli palovaroittimien saatavuus niin heikko, että roudasin vuokra-asuntooni varoittimet Suomesta. Vuonna 2018 Luxemburgin valtio jakaa ilmaisen palovaroittimen kaikkiin talouksiin. Tilauksessa on 150 000 vekotinta ja hinta-arvio miljoonan paikkeilla. Tempulla halutaan pehmentää sitä, että hallitus aikoo rajoittaa yksilönvapautta säätämällä palovaroittimet pakollisiksi vuonna 2019.

Kirje 8  Eng kleng natioun um velostroun

Luxemburgin urheilumenestys ei enää lepää Schleckin veljesten harteilla: nyt on kilpapyöräilyn toivo Bob Jungels. Tour de France -kilpailussa Bob ei vielä ole päässyt kuin 27. sijalle vuonna 2015 mutta aikoo panna paremmaksi heinäkuussa 2018.

Vuonna 2014 kilpauran lopettaneen Andy Schleckin kohtaloksi koituivat useat kaatumiset. Velimies Fränk sai kilpailukiellon käytettyään kiellettyä nesteenpoistoainetta. Fränk palasi kilparadoille vuonna 2014, mutta loukkaantui, ja lopetti vuonna 2016.

Uusi jalkapallo- ja rugbystadion rakennetaan uuden Gasperichin kaupunginosan ja Kockelscheuerin välimaastoon. Paikka on moottoritien varressa, ja joskus tulevaisuudessa sinne pääsee myös kaupungin halki kulkevalla raitiovaunulla. Josy-Barthelin korvaava lähes 10 000 henkeä vetävä stade national valmistuu 2019.

Stadionia odoteltaessa on Petrussen laaksoon rakennettu skeittipuisto. Ranskalaisen Samuel Stambulin suunnittelema 3400 neliön puisto avattiin 2016.

Petrusse_skeitti.jpg

Kirje 9  Seniorivaihde

Senioreille tiedottavasta viranomaissaitista Luxsenior.lu löytyvät lakitekstit, oppaat ja linkit, tiedot koti- ja asumispalveluista, aktiviteetit ja tapahtumat sekä muuta tietoa turvallisuudesta monikulttuurisuuteen. Vaikuttaa esimerkilliseltä.

Menschen_hellefen.JPG

Senioriopas on uusittu ja on nyt saatavana ranskan ja saksan lisäksi myös enganniksi (Practical guide for seniors). Miksikähän ei portugaliksi  onko oletuksena, että portugalilaiset siirtotyöläiset palaavat vanhaan maahan eläkevuosikseen?

Kirje 10  Ruusuja ja rikkaruohoja

Ruusu-merkkistä voita on Luxemburgissa valmistettu vuodesta 1932. Vuodesta 2000 merkillä on ollut EU:n nimisuojajärjestelmän mukainen suojattu alkuperänimitys (Protected Designation of Origin) eli luxemburgilaista ruusuvoita ei saa valmistaa muualla kuin Luxemburgissa.

Beurre_Rose.jpg

Grundin pohjalla Klouschtergaartissa on perinnekukkalajikkeiden viljely onnistunut niin hyvin, että kaupungin puisto-osasto on ryhtynyt jakamaan keväisin siemeniä ilmaiseksi – niin kauan kuin tavaraa riittää.

Petrussen luonnonmukaistuminen etenee pikku hiljaa, kun kasvillisuus asettuu betonipohjan rakoihin ja edistää pohjan murentumista.

Petrusse.jpg

Vuonna 2010 alulle pantu MECO-ympäristöliikkeen talo Pfaffenthalin laaksossa valmistui vuonna 2014 (Oekozenter, 6 rue Vauban). Puisen passiivitalon on suunnitellut arkkitehtitoimisto Steinmetzdemeyer. InfoGreen-newsletterissä pytinkiä luonnehdittiin peräti “kestävän kehityksen temppeliksi” – le temple du développement durable au Luxembourg.

MECO.jpg

Kirje 11 Tiedättehän te suurherttuatar Charlotten?

Vuonna 1921 syntynyt, eläkkeellä oleva Luxemburgin suurherttua Jean on maailman vanhin elossa oleva monarkki.

Fournisseur.JPG

Luxemburgin prinssi Louis’n ja prinsessa Tessyn tuhkimotarina ei päättynytkään onnellisesti. Vuonna 2006 vihitty pari ehti saada kaksi lasta ennen kuin sukset menivät ristiin viime vuonna. Eron hintaa on ratkottu lontoolaisessa tuomioistuimessa, koska Lontoo on prinssiparin kotipaikkakunta.

Kruununperimysjärjestyksessä kakkosena oleva prinssi Félix avioitui prinsessa Clairen kanssa vuonna 2013 ja on ehtinyt saada jo kaksi lasta. Pariskunta pitää viinitilaa Ranskassa.

Vuonna 2012 avioituneelle kruununperilliselle prinssi Guillaumelle ei jälkikasvua ole vielä siunaantunut. Luxemburgilaisten rakkautta kuninkaallisiinsa ei kumminkaan mikään horjuta – ja hovi osaa sitä ylläpitää. Kuluvana vuonna riitti uutisaiheeksi hovin julkaisema vanha valokuva, jossa suurherttuapari esiintyi opiskeluaikaisina seurustelukumppaneina.

Kirje 12 Yhtä juhlaa                                       LISÄÄ KUVIA

Tietoa loppumattomasta juhlatarjonnasta antaa Luxemburgin kaupungin tapahtumakalenteri.

2014armeija.jpg

Kansallispäivänä 23. kesäkuuta juhlinta alkaa jo edellisenä päivänä kello 16 juhlallisella vahdinvaihdolla suurherttuan palatsin edessä. Aattoiltaa jatketaan soihtukulkueella ja vapaamuotoisella tanssilla, makkaransyönnillä ja seilaamisella keskustan baarien välillä. Puolen yön tietämissä rysäytetään Pont Adolphelta mahtava ilotulitus. Varsinaisena juhlapäivänä ammutaan kanuunoilla, marssitaan sotilasparaatissa ja piipahdetaan juhlajumalanpalveluksessa.

2014poliisit.jpg

Syntymäpäivän paraati ei ole läpihuutojuttu. Kuvat ovat vuodelta 2014, jolloin kaikki univormupukuiset ja vähänkin näyttämisen arvoista kalustoa käyttävät tahot harjoittelivat marssimista Avenue de Libertéllä viitisen päivää ennen H-hetkeä. Alla pelastusaitoksen eläinlääkintäjaoksen hevosambulanssi.

2014veterinaire.jpg

Kirje 13 Biaktiivisia pariskuntia

Kansainvälisenä naistenpäivänä vuonna 2018 (Internationale Fraendag) kiinnitettiin huomiota naisten aseman muutoksiin sitten vuoden 1911, jolloin naistenpäivää vietettiin ensi kertaa  suurherttuakunnassa. Haasteita on yhä. Epätasa-arvoa aiheuttaa esimerkiksi asuntotilanne. Yksihuoltajaperheiden tulotasoa vastaavia vuokra-asuntoja ei ole tarpeeksi, ei myöskään turva-asuntoja perheväkivaltaa kokeneille. Lisäksi tarvitaan parempaa julkista liikennettä erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella, jossa asuminen on halvempaa.

Hahmot.jpg

Kirje 14 Rautakaivoksista call centereihin

Ing_moien.jpg

Luxemburgin lentokenttä oli pankkien mainoskanavana keväällä 2018.

Luxemburgin suurin työnantaja on edelleen julkinen sektori: valtio työllistää noin 30 000 henkeä ja kunnat noin 5000. Yksityisellä puolella neljä organisaatiota työllistää 4000 – 5000 henkeä ja niistäkin kaksi on entisiä julkisia: POST Group eli entinen posti ja tele, ja CFL eli rautatieyhtiö. Suurin oikeasti yksityinen työllistäjä on teräskonserni Arcelor-Mittal ja toiseksi suurin luxemburgilainen päivittäistavaraketju Cactus; kummallakin oli hieman yli 4000 työntekijää vuonna 2017.

Pankki-ja rahoitusala työllisti Luxemburgin tilastokeskuksen mukaan noin 26 000 henkeä vuonna 2017. Muutama vuosi sitten Luxleaks-verosuunnitteluskandaalissa hitusen ryvettyneen PWC:n julkaisema opas ”Banking in Luxembourg” kertoo, että vuonna 2017 suurherttuakunnassa toimi 139 pankkia, joiden emoyhtiöt olivat kotoisin 28 eri maasta. Erityisesti kiinalaisten pankkien määrä on kasvanut viime vuosina.

Bank_of_China.jpg

PWC:n mukaan yksityisasiakkaiden varoja hoitavien pankkien asiakkaista valtaosa on ”pientallettajia” joiden talletukset Luxemburgissa ovat enintään puoli miljoonaa euroa. Yli puolet talletuksista kuuluu suurtallettajille eli vähintään 20 miljoonaa pankkiin panneille.

PWC:n mukaan raha-asioiden hämärtäminen on Luxemburgissa historiaa ja maa noudattaa mallikelpoisesti OECD:n rahanpesua ja veronkiertoa ehkäiseviä säännöksiä. PWC mainostaa kuitenkin virallisia verotusetuja, kuten EU:n alhaisin arvonlisävero, 46 %:n katto henkilöverotuksessa, 26 %:n yritysvero sekä verohelpotuksia mm osingoista ja johtajien palkoista. Rahoitusalan toimintaa edistää myös se, että pankeilta ei edellytetä vakausmaksua.

Kirje 15 Mustaa kuin piru ja rasvaista kuin munkki

Luxemburgilaisten suosima perinneruoka on edelleen Grillwurscht ja sen kaverina Gromperet eli perunakakkarat, jotka tosin ovat saaneet kilpailijan spiraaliperunasta.

Grillwurscht.jpg

Bonnevoien herkkukeidas eli rautatieläisten osuuskauppa nujertui kilpailussa: aprillipäivänä 2014 sen tilat otti haltuunsa Cactus. Koperativ Lëtzebuerg aloitti toiminnan vuonna 1919 Origerin kadulla ja siirtyi radan yli Bonnewegin puolelle 1956. Bonnevoien Coopérative oli tiettävästi viimeinen rautatieläisten osuuskauppa Euroopassa, tai ehkä koko maailmassa.

Ouni_buttek.jpg

Entisillä asuinsijoillani on yhden entisen kantaravintolan tilalle asettunut vuonna 2017 Ouni-kauppa, joka myy luomuruokaa irtotavarana. Letzeburginkielinen sana ”ouni” tarkoittaa ”ilman”. Asiakkaat hääräävät kasvis-, leipä- ja sekatavarakaupassa omine pussukoineen ja pulloineen.

Kirje 16 Skumppaa koko kansalle

”Eurooppalainen” olutkulttuuri on vihdoin saavuttanut Luxemburgin. Pääkaupungissa avatun erikoisliike Artisan’alen valikoimassa on 150 pienpanimo-olutta. Hanaolutta voi ostaa omaan pulloon – niin ”eurooppalaista” ei ole Suomessakaan!

Diekirch.jpg

Myynnin ja anniskelun vähimmäisikä Luxemburgissa on 16 vuotta ja niinpä luxemburgilaiset aloittavat alkoholinkäytön keskimäärin 15,9 vuoden iässä.

Vuonna 2014 humalahakuinen juominen (vähintään kuusi annosta kerralla vähintään kerran kuussa) oli Luxemburgissa yleisempää kuin missään muussa EU-maassa: 35 % aikuisista, kun EU:n keskitaso oli 20 %. Humalahakuisen juomisen osuus Suomessa oli 34 % eli kärkikastia sekin.

Multiplicity_Wasser.JPG

Monikulttuurinen kaupunki tarjoaa hyvää hanavettä Place d'Armes -aukiolla.

Vuoden 2018 helmikuussa – perinteisesti kostealla karnevaalikaudella – vietettiin Luxemburgissa terveysministeriön johdolla kampanjaviikkoa teemalla ”Weniger Alkohol, mehr Spaß” eli ”ennemmän iloa vähemmällä viinalla”. Mallia kampanjaan on saatu Sveitsistä ja Saksasta. Onnettomuusriskin ohella kampanjassa kiinnitettiin huomiota alkoholiin sydänsairauksien, maksasairauksien, syövän ja mielenterveyden häiriöiden aiheuttajana.