Mitä kuuluu Luxemburgiin (2)

11.7.2018

Viisi vuotta on vierähtänyt kotimaahan paluusta. Muutaman kerran olen poikennut Luxemburgissa työmatkalla. Nyt on aika tsekata mitä maahan tänään kuuluu.

Kirje 17   Hyvä ruoka, parempi mieli

Pulvermühlen kaupunginosassa toimintansa lopettanut entinen kantaravintola Villa d’Este on herännyt uudelleen henkiin nimellä La Villa. Kulttuuriperintönä suojeltu rakennus on edelleen viehko mutta ravintolasta on tainnut tulla itseään fiinimpi.

Cafe_du_Commerce.jpg

Maailma muuttuu: Place d’Armes -aukiollakaan ei enää toimi Cafe du Commerce.

Kirje 18   Make silence, not noise

Toukokuussa 2018 jaettiin seitsemättä kertaa Luxembourg Nightlife Awards parhaille chillailumestoille. Näytteitä menosta ja meiningistä RTL:n kuvagalleriassa.

Suojelija.jpg

Kirje 19   Kakkua jaettavaksi

Luxemburgin vaurauden kivijalkana on verotuksellisesti edullisen kotipaikan tarjoaminen monikansallisille yrityksille ja holding-yhtiöille. Ikävää julkisuutta tämä sai vuonna 2014 Luxleaks-skandaalin myötä. Tutkivan journalistiryhmän käsiinsä saaneet dokumentit paljastivat, että 340 monikansallisella yrityksellä – esim. Apple, Amazon, Heinz, Pepsi, Ikea – oli salainen verosopimus Luxemburgin kanssa. (Sama ICIJ-konsortio sai sittemmin käsiinsä Panama-paperit.) Suurherttuakuntaan pää- tai sivukonttorin tai holding-yhtiön rekisteröineiden kanssa oli sovittu olemattoman pienestä yritysverosta. Sopimuksia Luxemburgin viranomaisten kanssa oli ollut avittamassa PWC, josta myös tiedot oli vuodettu. Pian kävi ilmi, että myös KPMG ja Deloitte olivat avittaneet verosuunnittelussa, ja verokammoisten yritysten lista kasvoi muiden muassa Disneylla ja Skypella.

Tolppapatsas.jpg

Polkuhintaverotuksen kautta oli kierrätetty jopa satojen miljardien voittoja vuosina 2002–2010 eli Junckerin kaudella. Paljastuksen aikaan Luxemburgin verokäytännöt tosin jo olivat EU:n komission syynäyksessä, ja suurherttuakunnan valtiovarainministeri vakuutti, että pankki- ja muun toiminnan läpinäkyvyyttä oli veivattu OECD:n suositusten mukaiselle tasolle. Ministeri kumminkin muistutti yhteen ääneen pääministeri Bettelin kanssa, että "kansainvälisesti kilpailukykyinen" verotus on ollut laillista eikä mitenkään ominaista vain Luxemburgille.

Kuohunta Junckerin ja Luxemburgin menetetyn maineen vuoksi tasaantui nopeasti. Tietoja vuotaneet PWC:n työntekijät saivat aikanaan sakkoja ja ehdollista vankeutta.

Ring_of_Fire.jpg

Claude Lévêquen teos “Ring of Fire” Kirchbergin keskuspuistossa vuonna 2011.

Kirje 20   Kadun varjoisella puolella

Caritas-järjestön Findelissä pyörittämä 200-paikkainen yömaja tarjoaa asunnottomille katon pään päälle kylmimmän talven aikana. Wanteraktioun toimii joulukuun alusta huhtikuun loppuun. Talvella 2018 yöpyjiä oli keskimäärin 92 vuorokautta kohden. Punainen Risti tarjoaa puolestaan suojaa ja aterian päiväsaikaan Bonnevoiessa. Päiväkeskuksessa aterialla kävi keskimäärin 120 henkeä. Järjestöt toteuttavat toiminnan mutta maksajana on perheasioiden ministeriö.

Belval210_All_we_need.jpg

Kuva: Belval 2010

Vuonna 2014 avasi Stëmm vun der Strooss - järjestö Hollerichissa ”sosiaalisen” tai ”solidaarisen” ravintolan, jonka oli tarkoitus valmistaa satakunta ateriaa päivässä lähinnä kauppojen lahjoittamista raaka-aineista. Kapasiteetti on kumminkin viritetty äärimmilleen: aterioita tuotetaan pari sataa päivää kohden. Vuonna 2017 ruokailijoita oli 3600. Aterialla on symbolinen hinta 50 senttiä.

Kirje 21   Lehmiä ja leijonia

Luxemburgin tilastokeskuksen mukaan maassa oli vuonna 2017 melkein 53 000 maitolehmää. Suunnilleen saman verran  noin 55 000  lypsäviä oli vuosina 1960 ja 1937. Maidontuotanto lehmää kohden oli 2700 kg vuonna 1937, 3500 kg vuonna 1960 ja reilut 7300 kg vuonna 2017.

Ei ihme, että luxemburgilaiset maidontuottajat kitisevät, kun EU lopetti maitokiintiöt vuonna 2015. Sääntelyn loppuminen pudotti tavallisen maidon hintaa mutta ei luomumaidon. Niinpä moni maitotila siirtyi luomuun, ja nyt luxemburgissa toimivat naapurimaiden ruokakauppaketjut suosivat omia luomumaidontuottajiaan. Luxemburgilaiset tuottajat joutuvat tinkimään hinnasta, jos haluavat pärjätä kilpailussa. Oh dear. (Le Quotidien 21.3.2018)

Lehmia.JPG

Robbesscheier-keskuksessa oli kesäkuussa 2018 jo 29:s Dag vum Ardennerpäerd eli Ardennien hevosen päivä. Tukkimiesten avuksi Ardennien metsiin jalostettu jykevä juhta vetää parhaimmillaan tonnin painoisen kuorman, kerrotaan RTL:n videossa. Samalla saa näytteitä hauskankuuloisesta Letzeburgin kielestä.

Kirje 22 ja Epilogi    Affaire Bommeleeër

SRELin eli Luxemburgin tiedustelupalvelun toimintaa koskevalla selvityksellä oli kohtalokkaat seuraukset. Parlamentin selvityskomitea piti toimintatapoja eettisesti arveluttavina ja valvontaa puutteellisena. Tilille vaadittiin pääministeri Jean-Claude Junckeria, joka joutui jättämään suurherttualle eroilmoituksen heinäkuussa 2013. Ennenaikaisissa vaaleissa Junckerin kristillissosialistit saivat takkiin, ja pääministeriksi nousi voittajapuolue DP:n Xavier Bettel.

SREL-sotku vainoaa Junckeria edelleen. SRELin entinen päällikkö ja pari hänen alaistaan saivat syytteen suurherttuan laittomasta salakuuntelusta ja kuuntelun tallentamisesta kryptatulle CD:lle. Tammikuussa 2018 ex-päällikkö, joka nykyään toimii Siemensin turvallisuuspäällikkönä, kertoi Der Spiegelille, että operaatiolla oli Junckerin lupa. Kun Juncker oli asiasta kuultavana vuonna 2015, hän sanoi, ettei muista antaneensa lupaa. Nyt oikeusistuin haluaisi selvittää, puhuiko Juncker tuolloin totta vai ei, mutta EU:n johtaminen teettää Junckerilla niin paljon työtä, että hän ei ole ehtinyt uudelleen kuultavaksi.

Bommeleeer.jpg

Kuva on Luxemburgin kaupunginmuseosta.

Helmikuussa 2013 käynnistynyt Bommeleeër-keissin oikeuskäsittely ei – yllätys, yllätys – olekaan päättynyt vaan jatkuu edelleen. Todistajia kuultiin varmaan toista sataa, joukossa syytteeseen pantujen kahden santarmin esimiehiä, jotka antoivat niin ristiriitaisia lausuntoja, että joutuivat itse epäilyksen alaisiksi. Tutkinnan kohteena on siksi kaikkiaan kuusi poliisivoimien (entistä) jäsentä. Heinäkuussa 2014 – kun vuorossa oli 177:s asiaa koskeva istunto – koko juttu pantiin jäähylle.

Tutkinnan jatkumisesta kulissien takana on tihkunut vain niukasti tietoa julkisuuteen. Esimiesten muuttuminen todistajista epäillyiksi edellytti koko oikeudenkäyntiaineiston läpikäyntiä uudessa valossa. Ilmeisesti ainakin yhtä epäillyistä on salakuunneltu – ilmeisesti laillisesti? – ja kotietsintöjä tehty. Viimeisimpiä käänteitä on CIA:n vuonna 1986 laatiman raportin paljastuminen tammikuussa 2017. Maailman terrorismin tilaa koskevassa raportissa käsitellään myös Luxemburgin pommiattentaatteja. CIA on arvioinut asiaa tuoreeltaan – attentaattien sarja ei vielä ollut päättynyt – ja tullut siihen johtopäätökseen, että pomminheittäjien on täytynyt oppia jossain, miten pommeja rakennetaan, asennetaan ja räjäytetään hallitusti eli pomminheittäjät ovat olleet poliisin tai armeijan palveluksessa. RTL:n nettisivulla on linkki CIA:n julkaisemaan Terrorism Review -raporttiin, josta luxemburgilaisten informanttien nimet on poistettu.

En ihmettelisi, jos Bommeleeër-juttu jäisi määräämättömäksi ajaksi haudattuna vaille ratkaisua. Toden ja tarun rajamailla häilyy myös Jacques Steiwerin dekkari ”Des taupes chex les Luxos” eli vapaasti käännettynä ”myyriä smurffimaassa”. Pari vuotta sitten julkaistun kirjan aiheena on kylmän sodan aikaisessa Luxemburgissa vuonna 1986 tapahtunut nuoren sotilaan murha, jonka tutkinta kietoutuu Bommeleeër-tapaukseen.

Kirje 23   And Luxembourg goes to...

Ihme ja kumma! Arkeologit kaivelivat Mamerissa roomanaikaista kaivoa ja löysivät kamelin. Itse asiassa 13-metrisestä kaivosta löytyi 19 000 eri eläinlajeja edustavaa luunpalasta, joista 173 oli peräisin kamelista. Kun kaivon halkaisija oli vain runsaan metrin, oli kameli varmaankin päätynyt sinne palasina, päättelivät arkeologit. Hampaiden isotooppianalyysin pohjalta kameli oli kotoisin Egyptistä. Kaivo sijaitsi Roomasta Trieriin vievän tien varrella, ja lähettyviltä oli jo aiemmin löytynyt kylpylän jäänteet. Ehkä kameli oli liittynyt roomalaisten armeijaan etelässä tai kuljetti sieltä kauppatavaraa. Kaivoon joutuneen puunpalasen vuosirenkaiden pohjalta kamelin kuolinvuosi oli 257. Noina aikoina roomalaissiirtokuntia alkoivat ahdistella Reinin takaa puskevat germaaniheimot. (Le Quotidien 3.12.2017)

Villaromaine.JPG

Echternachin Villa Romaine -museossa on rekonstruoitu roomalaisherra, joka olisi saattanut isännöidä taloa kamelin kuoleman aikoihin. Kaivauksissa 1970-luvulla paljastunut villa – yksi suurimmista Alppien pohjoispuoella – ilmeisesti tuhoutui germaanihyökkäyksen aiheuttamassa tulipalossa vuonna 275.

Kirje 24  Villmools merci!

Kesäkuussa 2018 Luxemburgin parlamentti hyväksyi lain, jolla perustetaan asiantuntijakeskus (Zenter fir d’Lëtzebuerger Sprooch) ja komissaarin virka (Kommissär fir d’Lëtzebuerger Sprooch) edistämään letzeburgin kielen käyttöä.

Toistaiseksi joku muu viranomainen jatkaa muukalaisten ja navigaattorilaitteiden harhauttamista letzeburginkielisillä kadunnimillä, jotka olennaisesti poikkeavat ranskankielisistä.

Kadut_Pfaffenthal.jpg

Descherwee, Sichegaass vai rue St Mathieu?

Kadut_Berlinerwee.jpg

Rue de Prague vai Berlinerwee?

Kadut_Hiel.jpg

Rue des Trois Glands (linnake) vai Hiel (porttitorni)?

Kadut_RueMenager.jpg

Rue Laurent Menager vai Ieweschtgaass?

Kirje 25   Mäin Numm ass Johnny Chicago!

Arten, ZDF:n ja luxemburgilaisen Iris Productionsin tv-sarja Bad banks on osittain kuvattu Luxemburgissa ja mukana on luxemburgilaisia näyttelijöitä. Luxemburgin elokuvasäätiön tuella vuonna 2018 valmistunut saksankielinen sarja on investointipankkimaailmaan sijoitettu trilleri.

Kansallisen kirjallisuuskeskuksen (Centre national de Littérature) kokoaman kirjailijatietokannan mukaan Luxemburgin kirjallisessa elämässä on vaikuttanut tuhatkunta kirjailijaa, jotka ovat tuottaneet yli 7000 teosta kahdellatoista eri kielellä.

Kirje 26   Marttyyrien muisto

Keväällä 2018 lanseerattiin Luxemburgin yliopiston nykyhistorian ja digitaalisen historian keskuksen laatima nettisivusto, jonka aiheena on ensimmäinen maailmansota. Digitaalisen historianäyttelyn avulla halutaan korjata kuulemma yleistä harhakäsitystä, jonka mukaan sota ei juurikaan koskettanut Luxemburgia. Éischte Weltkrich 19141918 jakautuu neljään teemaan: Saksan armeijan miehitys, ruokapula ja sen seuraukset, poliittiset ja sosiaaliset jännitteet sekä tavat, joilla Grande Guerre on jäänyt Luxemburgin historiaan ja kollektiiviseen muistiin. Ranskan, saksan ja englannin kielellä laadittua sisältöä on tulossa lisää lähivuosina.

Patton.jpg

Panssarikenraali Patton Ettelbruckissa.

Toinen maailmansodan muistamista edesauttavat yhdeksän vuotuista muistopäivää, joista valtion virallinen muistelusivusto pitää lukua. Muistamista avittavat myös toiseen maailmansotaan keskittyneet museot, joita toimii maassa kymmenen.

Kirje 27   Silta tulevaisuuteen

Vuonna 1903 valmistunut Pont Adolphe on ollut pois käytöstä remontin takia useita vuosia. Vanhaa kivisiltaa oli tarpeen vahvistaa tulevaa raitiovaunuliikennettä varten. Samalla siltaa hieman levennettiin ja sen mahan alle rakennettiin uusi väylä polkupyöriä ja jalankulkijoita varten.

Sillat2016.jpg

Kuva: Syyskuu 2016.

Remontin aikana liikenne ohjattiin Adolphen viereen rakennetulle tilapääsillalle, joka on nyt purettu. Uusittu Pont Adolphe otettiin käyttöön maaliskuussa 2017. Sillalle raitiotiekiskot on jo asennettu mutta asennus viereisille kaduille on vielä edessä.

PontAdolphe1.jpg

Pont Adolphea on kuulemma venytetty 75 cm kummaltakin laidalta mutta jalankulkijasta se tuntuu silti yhä ahtaalta. Jalkamiehiä autojen tönimiseltä suojaavat betonivallit vievät tilansa nekin. Uusi kulkuväylä sillan alla on väljempi  ja rauhallisempi paikka ihailla Petrussen laaksoa.

PontAdolphe3.jpg

Luxemburgin tulevaisuuteen kurkottava jättihanke sijoittuu kaupungin etelälaidalle Gasperichin kaupunginosaan, jota laajennetaan jopa hieman kehätien ylikin. Luxemburger Wort on luonnehtinut hanketta ”faraoniseksi rakennustyömaaksi”. Asuntoja on tulossa 3000 hengelle ja työpaikkoja 20 000:lle. Työn alla on myös 15 hehtaarin puisto, jonka hinnaksi on arvioitu 16 miljoonaa euroa; kustannukset syntyvät maisemoinnista, Drosbach-joen luonnonmukaistamisesta sekä valtavan lammen ja urheilualueiden rakentamisesta.

PontAdolphe2.jpg

Kirje 28   Korppi ja kumppanit

Vuonna 2017 susi palasi Luxemburgiin. Ardenneilta viimeiset sudet metsästettiin toista sataa vuotta sitten, mutta viime kesänä susi tappoi etelä-Luxemburgissa kahdeksan lammasta. Tappajan varmisti sudeksi Saksaan analysoitavaksi lähetetty dna-näyte. Tämän vuoden helmikuussa jäi pohjoisessa Viandenin tienoilla suden suuhun yksi lammas. Sudet leviävät suurherttuakuntaan Ranskasta ja Saksasta, joissa kummassakin susia on saman verran kuin Suomessa, pari sataa yksilöä. Valmistaakseen kansan uuden asukkaan maahanmuuttoon Luxemburgin kestävän kehityksen ja infrastruktuurien ministeriö julkaisi vuonna 2017 kattavan tietopaketin ja susisuunnitelman (Plan d’action et de gestion relatif au loup au Luxembourg).

Kayl.jpg

Melkein Luxemburgin etelärajalla sijaitsevan Kaylin kunnan vaakunassa esiintyvä siipiveikko on ehkä kehittynyt Kaylin maita muinoin hallinneen aatelissuvun vaakunasta, jossa on ehkä ollut normileijona. Siipien alkuperä ja merkitys on hämärän peitossa. Kaylissa sijaitsee kaivosmuseo ja kaivosmiesten pyhäkkö Léiffrächen.

Kirje 29   D'Chrëschtmaart

Hovin virallinen nettisivusto esittelee kuvien kera suurherttuaperheen joulunviettoa  tai lähinnä sen komeita kulisseja. Seimiasetelma on Echternachin katedraalista.

Joulu.jpg

Kirje 30   EU-kaupunki

Rakentaminen Kirchbergin EU-korttelissa jatkuu, koska EU:n hallinto tarvitsee aina vain lisää tilaa. Kuvassa on EU:n oikeusistuimelle valmistumassa kolmas torni. Etualalla puretaan komission toimistoiksi 1970-luvulla rakennettua, asbestin vaivaamaa Jean Monnet -rakennusta. Jean Monnet 2:n rakentaminen on jo aloitettu. Isäntämaa Luxemburg maksaa kakkosen kustannukset, yli 500 miljoonaa euroa, mutta saa rahat takaisin komissiolta kunhan pytinki valmistuu vuonna 2024. (L’Essentiel 4.6.2018)

Kirchberg_EU.jpg

EU-instituutioiden työntekijöitä oli Luxemburgissa pari tuhatta vuonna 1970. Nyt heitä on pikku maassa noin 13 000.

EUemployees.jpg

Kirje 31   Rumasti sanottu Luxemburgin säästä

Luxemburgin sää saattaa olla muuttumassa. Vuonna 2017 kylmiä talvipäiviä oli normaalia vähemmän ja kuumia kesäpäiviä normaalia enemmän. Toukokuussa 2017 lämpö nousi kahtena päivänä yli 31 asteeseen. Tällaisia toukokuun lukemia ei vuonna 1947 aloitetun seurannan aikana ole ennen kirjattu. Lämpöennätys meni rikki kesäkuussa 2017, jolloin elohopea nousi ensi kertaa yli 35 asteen. Ennätyksiä on mitattu myös vuonna 2018: huhtikuussa lämpö nousi 27,9 asteeseen eli melkein asteen verran yli huhtikuun aiemman huippulämpötilan.

Sateenvarjo.jpg

Vuonna 2017 mitattiin sadetta 19 % normaalia vähemmän, kun vertailujaksona ovat vuodet 19812010. Jäljistä päätellen sadepäivät ja tuulenpuuskat kuuluvat kuitenkin edelleen Luxemburgin perusolemukseen.

Drosbach2010.jpg

Pääkaupungissa yksin talossaan asuvat yli 65-vuotiaat ja liikuntarajoitteiset voivat tilata lumenluontipalvelun hintaan 50 euroa kaudelta.

Kirje 32   SuperDrecksKëscht

Kaikkialla kaupoissa käytettyjen “virallisten” ohuiden muovikassien hinta on noussut kolmesta viiteen senttiin. Syynä on se, että 70 sentin hintaisten geneeristen kestokassien käyttö ei vieläkään ole riittävän laajaa. Vain hätävaraksi ajateltuja muovikasseja käytetään vuotta kohden keskimäärin 140 kappaletta henkeä kohden.

Sekajatteen_keruupaiva.JPG

Kuva: Sekajätteen keruupäivä.

Ympäristöviranomaisten uusi opas ”La valorisation des déchets de verdure - Grünschnitt verwerten” neuvoo miten käyttää hyväksi ”viherjätettä” eli hedelmäpudokkaita ja puiden lehtiä sekä ruohon leikkaamisen ja pensaiden tai puiden muotoilun tuottamaa ainesta. Oppaassa neuvotaan kompostointia, käyttöä katteena sekä aitojen tai seinäkkeiden rakentamista maaduttamalla.

Kirje 33   Oma talo onnela

Kohtuuhintaisten asuntojen puute on edelleen ongelma Luxemburgissa. ”Sosiaalisia” vuokra-asuntoja on rakenteilla muun muassa Kirchbergiin, Pfaffenthaliin ja Mühlenbachiin mutta kysyntää riittää. Uusia asuntoja valmistuu vuodessa noin 2600, kun tarve olisi yli 6000. Rakennusmaata on runsaasti mutta rakentamista rajoittaa se, että suurin osa on yksityisessä omistuksessa. Pientalojen hinnat ovat nousseet yli puolella kymmenessä vuodessa. Omistusasuminen on niin kallista, että työväestöä muuttaa etenkin Moselin saksanpuoleiselle rannalle nukkumakyliin, joista lapsetkin tuodaan kouluun Luxemburgiin.

Kuvat alla ovat Route d’Eschilta ja vuodelta 2016. Keskeisen liikenneväylän kiinnostavuutta kehittämiskohteena on lisännyt sen eteläpäähän nouseva uusi Gasperichin kaupunginosa työpaikkoineen ja palveluineen.

RoutedEsch2016.jpg

RoutedEsch2016b.jpg

Vuoristoimagoa tavoittelevan työmaan edistymistä voi seurata nettisivulla.

Piznair2016.jpg

Kirje 34   Suomi Luxemburgissa

Suomen suurlähetystö Luxemburgissa laittoi lapun luukulle elokuussa 2015. Samana vuonna suljettiin muutama muukin edustusto säästösyistä. Luxemburgia koskevat asiat hoidetaan nykyään Brysselistä käsin.

Vuonna 2016 suurherttuapari teki virallisen valtiovierailun Suomeen. Edellisestä vierailusta olikin kulunut jo reilut pari vuosikymmentä. Luxemburgin hovi julkaisi vierailusta huomattavasti enemmän valokuvia kuin Suomen.

Vierailun yhteydessä julkaistiin suurherttuakunnan virallisella nettisivulla kuuden Luxemburgiin asettuneen suomalaisen videotodistukset viihtymisestään.

Kirje 35   Anne Marien katakombi

Madonna.jpg

Kuvan harvinaisen eloisa Jeesus äiteineen löytyy Luxemburgin kaupunginmuseosta.

Lokakuussa 2013 nimettiin kansallismonumentiksi Centsin kaupunginosassa rue Sainte Thérèse d’Avilan varrella sijaitseva karmeliittaluostari, Couvent des Carmelites. Vuonna 1937 ruskeasta hiekkakivestä rakennettu luostari on arkkitehti Hubert Schumacherin suunnittelema. Ons Stad -lehden artikkelissa vuodelta 1994 kerrotaan, että rauhallista asuinsijaa kaivanneet nunnat muuttivat tuolloin vielä rakentamattomalle Centsin harjulle keskustasta rue Sainte-Zitheltä eli paikasta, jossa nyt sijaitsee nunnakunnan nimissä toimiva sairaala.

Toisen maailmansodan jälkeen Cents/Zens on kehittynyt arvostetuksi asuinalueeksi. Nyt on kaupunki suunnittelemassa luostarin puistoon ”urbaaneja villoja” ja edullisia vuokra-asuntoja ja niitä palvelemaan toimisto- ja kauppakomplekseja.

Kirje 36   Keskustelua arkkitehtuurista

Luxemburgissa toimivat finanssiasioihin erikoistuneet konsulttijätit ovat joukolla muuttamassa Gasperichiin nousevaan uuteen kaupunginosaan. Ensimmäiseksi ehti PWC. Deloitten palatsi on vasta valmistumassa. Luxemburgilaisten Paul Bretzin ja Stefano Morenon suunnittelemaan, reiällä "kevennettyyn" 30 000 neliön taloon mahtuu yli 2000 pikku konsulttia.

Gasperich_Deloitte.jpg

Gasperichin laidalle uudeksi maamerkiksi valmistui tänä vuonna Jim Clemensin suunnittelema 68-metrinen vesitorni. Sateinen ikkuna ei tee oikeutta eläväksi disainatulle teräspinnalle kuten ledivalaistus iltaisin. Esch-sur-Sûren tekojärvestä vetensä saava torni palvelee Gasperichin, Kockelscheuerin ja Cessangen asukkaita. Pääkaupungin omasta pohjavedestä ammentavat 60 lähdekaivoa kattavat vain 60% vedentarpeesta.

Gasperich_ChateaudEau.jpg

Kirje 37   Blankenberge Express eli Luxemburg matkailumaana

Vuonna 2017 Luxemburgissa kävi noin 1,2 miljoonaa matkailijaa, joista puolet pääkaupungissa. Eniten turisteja tuli Belgiasta, Hollannista, Saksasta ja Ranskasta. Suomesta piipahti ”vain” 3600 henkeä. Maassa viivähdetään keskimäärin pari vuorokautta. Vuonna 2017 pisimpään eli 4,5 vuorokautta viihtyivät EU:n toisen kääpiövaltion Maltan matkalaiset. Pääkaupunkiseudun jälkeen seuraavaksi suosituin matkailualue on maan pohjoisosa eli Ardennit ja Mëllerdall.

Vuitton.jpg

Luxemburgin kaupunginmuseolla on Vuittonin matka-arkku vuodelta 1890.

Kirje 38   Rakkautta, tuuria ja varjelusta

Sitä en tiedä, vieläkö poppaukot mainostavat palveluitaan pikku lappusilla, mutta netissä ennustuspalveluja tarjotaan luxemburgilaisille. Esimerkiksi Hadj Bangoura -niminen meedio tarjoaa palveluitaan Ranskasta käsin ja rouva Céline suosittelee ”oikeaa” poppaukkoa. Menetettyään ensin rahojaan huijareille rouva on yhyttänyt Kokouvi-noidan, joka on auttanut uuden työpaikan saannissa, joskaan ei ole pystynyt palauttamaan rouvalta vuosia sitten karannutta aviomiestä. Kaipa nähin joku lankeaa.

Possut.jpg

Anitan kohtalo on edelleen hämärän peitossa. Jossain vaiheessa joku kävi rykäisemässä verhot Anitan näyteikkunoiden eteen. Vuonna 2016 Anitan muotiliike sai suojakseen vanerikuoren. Näytti siltä, kuin koko entinen komea talo olisi remontin kourissa. Epätavallista työmaa-aidassa on disainattu ulkoasu ja ylen hienon näköinen teräsovi. Huhtikuussa 2018 koko talo näytti edelleen vajonneen Ruususen uneen. Mitä mahtaakaan tapahtua teräsoven takana? Kuka sen avaa, ja miten käy talon ja Maison Anitan?

Anita_2014.jpg

Anita_2016.jpg

Anita_2018.JPG

Kirje 39   Äddi spoo

Nykyään on maahanmuuttoa suunnittelevan ja asuinpaikkaa hakevan helppo tutustua Luxemburgiin, kun ensikierroksen voi tehdä virtuaalisesti. Googlen karttasovellus antaa vinkkejä maaston muodoista sekä katujen ja talojen ulkoasusta. Luxemburgin kaupungin nettisivujen uusi osio esittelee lyhyesti kaikkien 24:n kaupunginosan luonteen, historian, liikenneyhteydet, keskeiset palvelut ja lisäksi valikoiman kaupunginosan tapahtumista.

Arvokkaita tietolähteitä ovet edelleen myös kaupungin tiedotuslehdet: CITY englanniksi ja ranskaksi, Ons Stad saksan kielellä ja ECOlogique ranskaksi.

Kuvat alla ovat eteläisestä Bonnevoien kaupunginosasta.

Bonnevoie2012a.jpg

Bonnevoie2012b.jpg

Bonnevoie_kirkko.JPG