Make silence, not noise

27.8.2012                            LINKIT                       

Suomalaiset ajattelevat varmaan Luxemburgia, kun puhuvat ihannoiden ”eurooppalaisesta juomatavasta”: alkoholijuomia saa edullisesti joka kaupasta ja milloin tahansa (paitsi silloin kun kaupat ovat kiinni eli osapuilleen kuuden jälkeen), kadulla saa juoda (ulkoilmajuhlissa anniskellaan pystybaareista mutta kukaan ei kävele ympäriinsä pullo tai tölkki kädessä niin kuin Suomessa), ikärajoja ei ole (muutama vuosi sitten säädettiin 16 vuoden vähimmäisikä) ja autolla saa ajaa maistissa (ei saa sen enempää kuin Suomessakaan mutta ajetaan kumminkin). Suomalaiset eivät ehkä tiedä, että täällä Euroopassa julkihumalaa ja örveltämistä ei suvaita niin kuin Suomessa, mistä johtuen sitä esiintyy vähemmän kuin Suomessa.

Esiintyy kumminkin. Vuoden 2008 kansallispäivää, luxemburgilaisten vappujuhannusta, suosi hyvä sää minkä johdosta öinen baarikierros keräsi ennätysmäärän osallistujia ja jälkiä puitiin kaupungivaltuustossa asti. Juhlinnan tuoksinassa vandalisoitiin Place Guillaumelle sijoitettu käymälä (lasku kaupungille) ja kansallissymboli Gëlle Fran jalusta (lasku valtiolle). Vuoden 2009 kansallispäiväksi päätettiin asettaa vartio suojelemaan muistomerkkiä.

gelle_fra.jpg

Paikallinen Havis Amanda, Gëlle Fra, seisoo pylvään päässä katedraalin edustalla.

Kännihäiriköinnin normivastaisuudesta kertoo se että satunnaisia tapauksia raportoidaan lehdissä. Järjestyksenvalvojille kiireisestä yöstä raportoitiin Le Quotidienissä 20.8.2009 – ”La soirée de mardi a été animée pour les forces de l’ordre”: Luxemburgin keskustasta vietiin putkaan kaksi (!) päihtynyttä miestä: puolen yön aikaan Hamilius-aukiolla mies kävi liikennevalojen kimppuun, potki taksia ja uhkaili ohi kulkeneita nuoria; hieman myöhemmin Bonnevoien kaupunginosassa mies kippasi roskapönttöjä kadulle.

Kesällä 2010 kauhisteltiin ruotsalaisten jalkapallohuligaanien invaasiota kaupunginosani kapakkakadulla rue de Strasbourgilla: ”Des hooligans suédois ont semé la panique en ville” (L’Essentiel 22.7.2010). Baarista toiseen vaeltavat ruotsalaiset hyppelivät autojen katoilla ja heittelivät pulloja ja ravintolakalusteita. Yhdeksän ruotsalaisen taltuttamiseen tarvittiin kyynelkaasua ja hässäkässä loukkaantui viisi poliisia.

kuva_012.jpg

Muistinmenetyksen lupaava baari sijaitsee Luxemburgin "kabaree"-alueella.

Hienoista ristiriitaa syntyy siitä, että yhtäältä halutaan kehittää yöelämää taloudellisen tuottavuuden toivossa – nightlife economy” - toisaalta, kun baarien ja yöklubien tuottavuus syntyy lähinnä alkoholin myynnistä, päihtymyksestä koituvia haittoja on vaikea välttää. Luxemburgin ravintolaelämä on kaksijakoista: ravintolassa syödään mutta ei jäädä iltaa istumaan; baariin mennään juomaan ja tapaamaan tuttuja tai tuntemattomia.

ravintola_kirchbergissa.jpg

Baareja on paljon ja monen sorttisia. Kaupungin paras näköala on ruman Sofitel-hotellin ylimmän kerroksen VIP-baarista Coco Mangosta. Alfa-hotellin baari rautatieasemaa vastapäätä on aina auki – aamuseitsemästä yhteen yöllä. Alfan baarikahvilassa voi lasillisella tai kupillisella istuksia pitkään katselemassa kadun vilinää koska tarjoilu ei ole järin rivakkaa.

kuva_013.jpg

Hotelli Alfan julkisivu on sommiteltu katsottavaksi alhaalta päin.

Café des Tramways Limpertsbergissä entisen raitiovaunuvarikon lähistöllä on hauska drinkkipaikka: seinällä on kanta-asiakkaita esittävä muotokuva ja katossa kiertää pienoisraitiovaunu. Abbey de Neumünsterin kulttuurikeskuksen baari-brasseriessa soitetaan jazzia. Luxemburgilainen erikoisuus on Neumünsterin aamujazz-sessio, jolta voi siirtyä suoraan sunnuntailounaalle.

kuva_064.jpgcafe_des_tramways_b.jpg

Scott’s Pub alakaupungissa Grundissa on avoinna joka päivä aamukymmenestä yhteen yöllä. Pubin terassi Alzette-joen partaalla lienee kaupungin suosituin. Hankalimman matkan päässä keskustasta on irkkupubi Black Stuff Pulvermühlessä jonne pääsee Grundista jalan ja muualta autolla tai yhdellä harvoin kulkevalla bussilla.

oinen_grund.jpg

yoelaman_jalkia_grundissa.jpg

Yöelämän jälkiä Grundissa.

Vuonna 2011 eläköitynyt pormestari Paul Helminger lobbasi viime virkavuosina tosissaan nightlife economyn puolesta ja ajoi muun muassa baarien aukioloajan pidennystä. Tavanomainen sulkemisaika on kello yksi yöllä mutta ”perustellusta syystä” voi saada jatkoajan kello kolmeen. Pieni osa baareista ja klubeista on auki kuuteen aamulla. Pormestari olisi halunnut poistaa aukiolorajoitukset eli tahkota rahaa ympärivuorokautisella anniskelulla. Perusteluna oli se, että ympäristölle oletetaan koituvan vähemmän häiriötä kun ihmiset saavat poistua omia aikojaan eikä kaikkia heitetä samalla kertaa ulos. Kapakoitsijat eivät olleet vakuuttuneita pidennetyn aukiolon kannattavuudesta eli siitä kattaisiko mahdollinen lisämyynti edes aamuyön tuntien henkilöstökulut.

make_silence.jpgrespect.jpg

Vanhassa yläkaupungissa yöelämä on keskittnyt Ilôt gastronomiquen eli ravintolakorttelin liepeillä toimiviin baareihin ja pariin kauniiden ja rikkaiden suosimaan yöklubiin. Alueella ei ole paljon asukkaita mutta jäljellä olevat ovat ilmeisesti herkkäunisia ja vaikutusvaltaisia, koska kaupunki käynnisti vuonna 2010 yhdessä nightlife-yrittäjien kanssa kampanjan, jossa ”Ministry of Respect” neuvoi baareista poistuvia asiakkaita olemaan remuamatta: ”Make silence, not noise.” Kampanjan tehosta ei ole näkynyt raportteja.

le_sud.jpg

Rives de Clausenissa entisellä panimoalueella toimivalla Le Sud-ravintolalla oli jossain vaiheessa Michelin-tähti.

Kampanja ulotettiin myös Rives de Clausenin kapakkakeskittymään joka syntyi vuonna 2008 entiselle Mouselin panimoalueelle Alzetten rannalla. Alueella on muutama trendikäs ravintola ja joukko baareja, jotka vetävät viikonloppuisin viitisen tuhatta asiakasta, mutta vasta puolen yön tietämissä kun muualla jo suljetaan. Kaupunginosan asukkaat eivät koe hyötyvänsä yöelämätaloudesta. Lisääntynyt autoliikenne kapeilla ja mutkaisilla kaduilla on yksi tyytymättömyyden aihe. Bilettäjiä kannustetaan jättämään autot yläkaupunkiin Glacis-aukion parkkipaikalle josta pääsee baariparatiisiin sukkulabussilla. Syöttöliikennettä tuki alkuun Mouselin panimo, joka kumminkin vetäytyi koska kapakoitsijat eivät suostuneet osallistumaan kustannuksiin. Rives de Clausenin kautta kulkee varttitunnin välein myös yöelämäalueita ja parkkitaloja yhdistävä rengaslinja City Night Bus, joka muuttui maksuttomaksi vuonna 2010.

rives_1.jpg

Rives de Clausenin kapakoitsijoita kismittää se että aukiolo on rajoitettu kello kolmeen ympäristöhaitan vähentämiseksi. Asukkaat valittavat että aukiololla on taipumus venyä ja että terasseilta kantautuu melua. Terassikysymys päätyi hallinto-oikeuteen, joka totesi että alueen käyttöä koskevassa sopimuksessa ei mainita terasseja, joten ne ovat luvattomia. Terassikalusteisiin satsanneet ravintoloitsijat nostivat niin suuten äläkän että kaupunki päätyi kompromissiin: terassit ovat sallittuja mutta ne saavat olla auki vain kello 23 saakka.

Asukkaiden rauhoittelemiseksi päätettiin vuonna 2010 sijoittaa Clauseniin viikonlopun liikennettä ja muuta menoa valvomaan poliisiauto ja neljä poliisia. Syytä ehkä olikin, koska lehdissä kerrottiin asiakkaiden välisestä joukkotappelusta, jossa aseena käytettiin muun muassa samuraimiekkaa.

rives_2.jpg

Kuudentoista vuoden ikärajasta johtuen moni baari ja disko on väärällään lapsia. Yksi ilmaisjakelulehdistä julkaisee alkuviikolla viikonlopun diskoissa otettuja kaverikuvia, joissa bilettäjien keski-ikä tuntuu jäävän alle kahden kymmenen. Ennen yöelämätalouden kehittymistä Luxemburgin suosituin nuorisodisko oli Melusina Rives de Clausenia vastapäätä. Melusina toimii nyt vain tilauspohjalta koska Rives de Clausenin myötä kello kolmeen ”varhennettu” sulkemisaika on kuulemma syönyt kannattavuuta.

keen_alkohol_enner_16_joer.jpg

Pussikaljoittelua Luxemburgissa näkee harvoin, koska lapsilla on pääsy baareihin ja diskoihin. Kaupunginpuistoa roskaavat ”piknikit” ovat poikkeus, ehkä enemmän sosiaalinen tapahtuma kuin ”vain” kaljoittelua. Tosin lehtitietojen mukaan sieltä on korjattu kävelykyvyttömässä kunnossa olevia teinejä sairaalaan. Kaikesta huolimatta Luxemburgissa ilmeisesti toimii yhä sosiaalinen kontrolli koska nuorten humalajuominen on harvinaisempaa kuin Suomessa. Luxemburgilaisista 15-vuotiaista pojista 27 % on ollut elämänsä aikana kännissä vähintään kahdesti, suomalaisista 47 %. Tytöillä vastaavat luvut olivat 20 % ja 44 % vuonna 2005. EU:ssa yleisintä humalajuominen tämän ikäisten joukossa oli Tanskassa ja harvinaisinta Maltalla. Täälläkin on poliisi ollut huolissaan siitä että alkoholia myydään alaikäisille. Toisaalta asiaan myös puututaan: lehdessä kerrottiin tapauksesta, jossa sivullinen ilmoitti poliisille huoltoaseman myyneen kahdelle alle 16-vuotiaalle pullon tequilaa. Kun poliisi tavoitti pullon jo tyhjentäneet lapset, sai huoltoasema syytteen ja vanhemmat tietenkin ilmoituksen.

Hollerichissa, jossa sijaitsee kaupungin kolmas yöelämäalue, jätettiin valistuskampanjat väliin ja rajoitettiin aukiolaikoja, kun häiriköinti joidenkin kapakoiden liepeillä alkoi eskaloitua.

holli_cafe.jpg

Isälläni oli tapana komentaa meluavia lapsia huomauttamalla ettei olla hollituvassa. Kestikievarinpitäjän poikana hän kai tiesi kummoista meno oli hollituvassa johon sekalaiset kulkijat pysähtyivät levähtämään.

Hollerichin tunnetuin juppipaikka Catclub sivukadulla entisen terästehtaan vieressä näyttää ulospäin lievästi säälittävältä vajalta mutta kätkee sisäänsä thai-ravintolan ja lounge-baareja. Muut enemmän tai vähemmän trendikkäät baarit ja klubit ovat kerääntyneet parin sadan metrin pätkälle rue de Hollerichille. Marx Bar on jo legendaarinen, Jahbar edustaa uudempaa kerrostumaa. Talvella 2012 alkoi kadun Jahbarin puoleisen pään parkkipaikalla esiintyä kymmenien henkien joukkotappeluita, jotka taltuttamaan tarvittiin päivystäviä sinivuokkoja naapurikunnistakin.

hangover.jpg

Hangoverille asetettiin myös myös desibelirajoitus.

Vasta virkaan astunut pormestari Xavier Bettel otti kovat käyttöön: joko baarit alkavat noudattaa asiakasmääriä ja anniskelua koskevia sääntöjä pilkun päälle tai aukioloaika lyhennetään aamukuudesta yhteen. Pikkuisen jäi uhkauksesi: kun joukkotappelut jatkuivat, joutuivat pahimmat häiriöpesäkkeet näyttämään parin kuukauden ajan valomerkkiä kello kolmelta. Kapakoitsijat valittivat tulonmenetysten takia: kun asiakkaat tulevat heidän paikkoihinsa vasta puolilta öin, eivät ne lyhennetyn aukiolon takia ehdi ”kuluttaa” tarpeeksi.

atelier.jpg

Hollerichissa sijaitsee myös Den Atelier, Luxemburin Tavastia. Erona Tavastiaan on pienemmän koon lisäkin se, että konsertit alkavat yhdeksän maissa ja päättyvät ennen puolta yötä ja se, että päihtyneitä ei ole - osin ehkä siksi että olut ja skumppalasillinen ovat tavanomaista kalliimpia.

Hieman laidempana, lähellä suurta parkkitaloa on surullisenkuuluisa disko, jossa neljän vuoden aikana on pari nuorta miestä menettänyt henkensä asiakkaiden välisissä kahakoissa. Toisen uhrin kaverit eivät ymmärtäneet kutsua ambulanssia vaan lähtivät omalla autolla kohti sairaalaa mutta eivät tienneet mikä pääkaupungin kolmesta sairaalasta oli päivystysvuorossa. Teräaseesta saanut menehtyi harhailun aikana.

Ainakin toinen henkensä menettänyt oli tullut Luxemburgiin bilettämään Ranskasta. Luxemburgissa ei öiseen aikaan pidä autoilla, koska silloin ovat liikkeellä rattijuopot. Puolessa onnettomuuksista on syynä päihtymys ja/tai ylinopeus. Rattijuopumuspidätyksiä raportoidaan päivittäin ilmaisjakelulehtien pikku-uutisissa. Tavanomainen arki-ilta ilman erityisempiä ratsioita tuottaa hyvinkin puoli tusinaa tapausta: kiemurtelevaa ajoa, silmitöntä ylinopeutta, tieltä suistuneita, puihin tai taloihin törmänneitä tai pikatien laitaan ratin päälle nukahtaneita kuljettajia.

avenue_de_la_liberte.jpg

Samankaltaisten tapausten toistuminen herättää epäilyksen siitä että pikku-uutisia kopipeistataan lehdestä toiseen. Tavanomaisesta poikkeaviakin tapauksia raportoidaan. Esimerkiksi mies joka kiinnitti poliisin huomion päärautatieaseman edustalla oksentamalla autonsa ikkunasta ja jota sitten ajettiin takaa läpi keskustan 150 kilometrin tuntivauhdilla. Tai mies joka oli nukahtanut tien laitaan moottori käynnissä ja oluttölkki kädessä.

Poliisin puhallutuksista ja tutkavalvonnasta ilmoitetaan etukäteen lehdissä. Myös tuloksista raportoinaan. Etukäteisilmoittelusta huolimatta haaviin jää sekä kaahareita että rattijuoppoja. Sakkojen ohella käytössä on rangaistuspistejärjestelmä, jossa kortti kähtee kuivumaan kun 12 rötöspistettä tulee täyteen. Törkeät rattijuopot (yli 1,2 promillea) menettävät kortin saman tien ja näitäkin raportoidaan lehdissä päivittäin.

Vakuutusyhtiö Axan vuonna 2010 teettämässä kyselyssä 60 % luxemburgilaisista autoilijoista kannatti rattijuopumusrajan asettamista nollaan. Loput 40 % myönsivät ajaneensa autoa juotuaan enemmän kuin kaksi lasillista. Lähes yhtä usea myönsi käyttävänsä käsin kännykkää ajaessaan, ohittavansa oikealta moottoritiellä ja pitävänsä vilkun käyttöä turhana riesana

jos_otat_et_aja.jpg

Jos otat, et aja -valistus ei ole purrut Luxemburgissa.

Työsuojelu- ja kaivostarkastuslaitoksen mukaan 10 % luxemburgilaisista työntekijöistä käyttää alkoholia työaikana. Niinpä ei ole ihme, että 25 % työtapaturmista liittyy alkoholinkäyttöön. Luxemburgissa ollaankin puuhaamassa kaikkien aikojen ensimmäistä kansallista ohjelmaa alkoholihaittojen vähentämiseksi.

Kun suomalaisten alkoholin kokonaiskulutus on pikku hiljaa kivunnut EU:n keskitason tuntumaan – osapuilleen 12,5 litraa puhdasta alkoholia henkeä kohden vuodessa – luxemburgilaisten kulutus on varmasti yli keskitason mutta siitä ei ole varmaa tietoa, paljonko yli. Maailman terveysjärjestön arvion mukaan kokonaiskulutus Luxemburgissa on noin 13 litraa henkeä kohden, luxemburgilaisten oman arvion mukaan reilut 14 litraa. Luvussa on mukana sekä tilastoitu kulutus että tilastoimaton, esimerkiksi luxemburgilaisten ulkomailla juoma tai ulkomailta tuoma alkoholi. Luxemburgin kulutuksen arvioiminen on erityisen haasteellista siksi, että alkoholijuomien (ja tupakan ja bensan) myynti naapurimaiden asukkaille on yksi maan elinkeinoista.

Ilmeistä kumminkin on, että Luxemburgissa juodaan liikaa. Vuonna 1994 perustettu terveysministeriön alainen päihdehaittojen ehkäisykeskus CePT (Centre de Prévention des Toxicomanies) neuvoo nettisivuillaan, että viikossa tulisi olla 2-3 raitista päivää ja kerralla ei tulisi koskaan nauttia paria-kolmea lasillista enempää. Tällä neuvolla ainakin humalahaitat jäisivät vähäisiksi – varsinkin jos autoilijat osaisivat noudattaa nollalinjaa.

Epilogi 2013

Mitä kuuluu 2018

LÄHTEET JA LINKIT

OECD: Health at a glance: Europe 2010.

Luxemburgin terveysministeriö: Alkoholi ja työelämä.

 

http://www.statistiques.public.lu/stat/TableViewer/document.aspx?ReportId=16378&IF_Language=fra&MainTheme=4&FldrName=6&RFPath=7620