Villmools merci!

27.10.2012                            LINKIT                                         KADUNNIMIPULMIA

Olen tavannut ihmisiä, jotka ovat asuneet Luxemburgissa pitemmän aikaa huomaamatta että luxemburgilaisissa eurokolikoissa on suurherttuakunnan nimi Lëtzebuerg maan omalla kielellä lëtzebuergesch. Puolimiljoonaisesta kansasta arviolta 400 000 puhuu letzeburgia.

letzebuerg.jpg

Letzeburg kuuluu kansainvaellusten pitkin Eurooppaa levittämään germaaniseen kieliperheeseen, tarkemmin keski-yläsaksaan. Samankaltaisia pikkukieliä ovat Sveitsin saksa sekä Ranskassa Elsassin saksa ja Lothringenin frankin kieli. Moselin Saksan puoleisella rannalla puhutaan Trierin saksaa, Trierisch, joka kuulostaa yhtä käsittämättömältä kuin letzeburg mutta on ilmeisesti eri kieli sekin, Moselin frankkia, tai ainakin murre.

Ranskassa on vaadittu Lothringenin frankin tunnustamista aluekieleksi. Tällä hatkellä muutama sata lothringenilaista koulukasta saa opetusta frankin kielellä.

Suomi Ranska Saksa Letzeburg Lothringenin frankki
isoisä grand-père Grossvater Gruuspappen, Pépeer Grouspappen
hevonen cheval Pferd Päerd Pèrd
kaveri copain Kumpel Copain, Komerod Kùmp

Ensimmäinen letzeburgin kielen sanakirja ilmestyi vuonna 1847. Vastineet esitettiin tasapuolisesti ranskaksi ja saksaksi. Kulttuuriministeriön tuella tekeillä oleva nettisanakirja panee paremmaksi: käännöskielinä on ranskan ja saksan ohella myös portugali ja englanti. Vuonna 2007 aloitettu sanakirja on ehtinyt p-kirjaimeen asti. Sanakirjalla on lystikäs kolmikielinen nimi Lëtzebuerger Online Dictionnaire.

Kolmen vuoden koulusaksalla ei puhutusta letzeburgista juuri saa tolkkua, kirjoitetusta vähän, kun on aikaa arvailla. Saksaa äidinkielenään puhuviltakin letzeburgin ymmärtäminen edellyttää aktiivista otetta. Letzeburgin suhde saksaan tuntuu olevan kuin savon suomeen: kaikki mikä on kiännettävissä on viännetty.

Chrëschtdag Joulupäivä
Stiefesdag Tapaninpäivä
Neijooschdag Uuden vuoden päivä
Dräikinneksdag Loppiainen
Liichtmëssdag Kynttilänpäivä
Äschermëttwoch Tuhkakeskiviikko
Ouschtersonndig Pääsiäissunnuntai
Päischt Helluntai
Léiffraweschdag Marian taivaaseenastumisen päivä

schei_vakanz.jpg

Ensimmäisen letzeburginkielisen sanan haltuunotto käy stadilaiselta leikiten: Moien! käy tervehdykseksi missä tilanteessa hyvänsä. Hyvin kohtelias saattaa sanoa Gudde Moien, josta jo kuuleekin että taustalla on saksan Guten Morgen. Näkemiin – Äddi – on lainattu ranskasta – Adieu. Naapurikielten rinnakkaineloa kuvastaa otsikon ilmaisu Villmools Merci eli kiitos paljon, josta osa on ranskaa, osa saksaa – Danke Vielmals. Ei kestä! on letzeburgiksi ’t ass näischt!

Lainasanoja on omaksuttu monesta suunnasta. Kantakuppilan henkilökunta hyvästelee poistuvia iloisesti sekakielellä: Ciao, merci, schöne Weekend!

Kaikki ilmaisut eivät ole yhtä ilmeisiä. Alkuun ihmettelin, miksi kaupan kassalla pyydettiin allekirjoitusta – kassahenkilö tuntui sanovan ”untschrift” – vaikka maksu oli suoritettu käteisellä. Selitys löytyi aikanaan: ”Wann ech gelift” [vanshglift] tarkoittaa ”olkaa hyvä!”

  

Ensiapua
Ech muss mech iwwerginn. Minua oksettaa.
Spriechstonnen nëmmen op Rendez-vous. Vastaanotto vain ajanvarauksella.
Ech ginn an d’Apdikt e Medikament sichen. Menen hakemaan lääkettä apteekista.
En ass mat der Ambulanz an d’Spidoul gefouert ginn. Hänet vietiin ambulanssilla sairaalaan.

gammvert_alles_fir_de_gaart.jpg

Gamm vert – Alles fir de gaart, déieren a hobby eli kaikkea mitä tarvitaan puutarhassa, eläimille tai harrastuksiin,

garer_stuff.jpgMielenkiintoinen sana on D’pompjeeën eli palokunta. Artikkeli on saksaa –  die – ja pääsana ranskaa –  pompier, letzeburgilaisittain kirjoitettuna Pompjee. Sitten on muodostettu monikko taivuttamalla sanaa ikään kuin se olisi saksaa – Pomjeeër ja edelleen määrätty muoto Pompjeeën.

Stuff – vrt. Stube/tupa – on baari-kahvila josta saattaa saada ruokaakin. Gare on asema ranskaksi mutta omistusmuoto garer on muodostettu ikään kuin sana olisi saksaa. Garer Stuff on ”Aseman Kuppila”.

Letzeburgin kieli sai virallisen aseman vasta vuonna 1984. Motiivina ei ollut yksinomaan myöhäsyntyinen kulttuurisen omaleimaisuuden arvostus – kieltä ja kirjallisuutta on aktiivisesti kehitetty 1800-luvulta alkaen. Taustalla saattoi olla myös kanta-asukkaiden tarve suojata asemaansa maahanmuuton lisääntyessä. Ulkomaalaisten osuus asukkaista oli 12 % vuonna 1900, 26 % vuonna 1981 ja 43 % vuonna 2011.

Joka tapauksessa on merkille pantavaa, että kieli on säilynyt yli suurherttuakunnan monien ”omistajanvaihdosten” ja milloin mistäkin suunnasta tapahtuneen maahamuuton paineissa. Menneiden vuosisatojen saksan, espanjan, ranskan tai hollanninkieliset hallitsijat tai heidän hallintokoneistonsa eivät yleensä vaivautuneet opettelemaan maan kieltä.

Hallinnon valtakielenä oli vuosisatoja ranska, kunnes ranska ja saksa säädettiin tasa-arvoisiksi vuonna 1841. Ranskan kielellä laadittuihin lakeihin liitettiin saksankielinen selitys jotta kansa pysyisi ajan tasalla. Vaikka letzeburgin kielen opetus alkoi kouluissa vasta vuonna 1912, kansa käytti sitä sinnikkäästi arkikielenä.

Vuoden 1984 kielilaki määritteli letzeburgin, saksan ja ranskan kielet kansallisiksi kieliksi mutta mikään niistä ei ole toisia virallisempi. Lait laaditaan edelleen ranskaksi mutta puhekielenä parlamentissa on letzeburg. Kaupunginvaltuustossa puhutaan letzeburgia mutta pöytäkirjat laaditaan ranskaksi ja saksaksi. Viralliset lomakkeet laaditaan ranskan ja saksan kielisinä.

ombuds.jpg

Lasten oikeuksien asiamies, 5:s kerros.

Viranomaistietoa annetaan tarpeen mukaan muillakin kielillä. Kun keväällä 2009 otettiin käyttöön lasten päivähoitoa ja koululaisten päivätoimintaa tukeva palveluseteli, josta oli kehitetty niin monimutkainen etteivät sitä ymmärtäneet sen paremmin vanhemmat kuin lapsipalveluja tuottavat kunnat ja järjestötkään, Luxemburgin kaupunki järjesti puhelinneuvontaa letzeburgiksi, ranskaksi, saksaksi, portugaliksi ja englanniksi – mikä olikin tarpeen kun pääkaupungin asukkaista 65 % on ulkomaalaisia.

Jo, neen, vläich Kyllä, ei, ehkä
Wat kascht dat hei? Mitä tuo maksaa?
Gëschter, haut, muer Eilen, tänään, huomenna
Elo, nomëttes, owes Nyt, iltapäivällä, illalla
Ech verstinn et net En ymmärrä
Lisää hauskoja sanoja t-paitakaupassa

Julkisten palveluiden tulee lain mukaan toimia saksan, ranskan ja letzeburgin kielellä ”mahdollisuuksien mukaan”. Letzeburgin taidon vaatimus on käytännössä linnoittanut julkisen sektorin työpaikat kantaväestölle ja hidastanut maahanmuuttajien toimihenkilöitymistä. Lehtien työpaikkailmoituksissa kolmen kielen vaatimus on tavanomainen myös yksityisissä palveluissa.  Luxemburgin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan letzeburgin ja ranskan osuus työpaikkailmoitusten kielitaitovaatimuksissa on lisääntynyt 2000-luvulla ja englannin osuus vähentynyt. Joskus harvoin saattaa kaupassa kohdata myyntihenkilön, joka ei puhu – osaa tai halua – muuta kuin letzeburgia ja saksaa. Paljon useammin palvellaan kaupoissa ja ravintoloissa sujuvasti kolmen virallisen lisäksi englanniksi ja sukujuurista riippuen vielä italiaksi tai portugaliksi.

Peruskoulu aloitetaan Luxemburgissa kuusivuotiaana ja kaksivuotinen pakollinen esikoulu neljävuotiaana. Vapaaehtoisesti eskarin voi aloittaa jo kolmevuotiaana – sikäli kuin tämän ikäisillä on vapaa tahto. Tavoitteena on saada maahanmuuttajalapset letzeburginkieliseen ympäristöön mahdollisimman nuorina. Esikoulussa kielenä on letzeburg mutta alakoulussa puhekielenä on opetusryhmän kielijakaumasta riippuen vaihtelevasti letzeburg, saksa tai ranska. Lukemaan ja kirjoittamaan opetallaan saksan kielellä. Ranskan kieltä aletaan opiskella toisella luokalla. Samoihin aikoihin alkaa letzeburgin kielioppi, jota on tunti viikossa. Letzeburgia voidaan lisäksi käyttää liikunnan tai taideaineiden opetuksessa. Maahanmuuttajalapsia ajatellen on ehdotettu, että ensimmäinen luku- ja kirjoituskieli olisi vapaavalintainen, mutta idea ei ole sytyttänyt kuntia, jotka vastaavat opetuksen järjestämisestä.

polfermillen.jpgpulvermhle.jpg

pulvermuehle.jpg

Toisella asteella opetus eriytyy lukioon ja ammattikouluun, joissa kummassakin on opetuskielenä ranska. Letzeburgin kieltä on pakollisena aineena tunti viikossa vuoden verran. Toisen vuoden voi opiskella valinnaisena letzeburginkielistä kirjallisuutta ja kulttuuria. Vuoden 2009 koulu-uudistuksessa rukattiin lukion kielten opetusta ottaen huomioon se, että lukion aloittaa vuosittain viitisen sataa maahanmuuttajataustaista nuorta. Aiemmin oli tavoitteena ranskan, saksan ja englannin yhtäläinen hallinta. Nyt tavoitteena on, että opiskelijalla on erinomainen taito yhdessä kielessä ja että hän hallitsee muut tasolla, joka antaa mahdollisuuden jatkaa opintoja.

Luxemburgin yliopisto perustettiin vasta vuonna 2003. Aikaisemmin nuoret lähtivät hyvällä kielitaidolla varustettuina opiskelemaan naapurimaihin, itsenäistyivät ja kansainvälistyivät lisää ja jäivät usein sille tielleen. Uuden yliopiston 5000-päisestä opiskelijajoukosta puolet on ulkomaalaisia, yli 80 eri maasta. Luxemburgilaisia nuoria lähtee edelleen naapuriin opiskelemaan, osin siksi että menetelmä on havaittu monella tavoin toimivaksi, osin siksi että nuoren yliopiston ainevalikoima on rajallinen. Talous- ja finanssialan ja eurooppaoikeuden kaltaiset painopistealat taitavat olla houkuttelevampia ulkomaalaisten kuin paikallisten opiskelijoiden silmissä.

kuva_042.jpg

Yliopistolla on pääkaupungissa rakennuksia kolmessa kaupunginosassa. Limpertsbergissä on opetuskäyttöön otettu kirkko (yllä). Esch-sur-Alzetten kupeeseen Belvalin entiselle terästehdasalueelle valmistuu vuonna 2013 uusi kampus opetustiloineeen ja asuinrakennuksineen.

Vuonna 2009 alkoi Luxemburgin yiopistossa kaikkien aikojen ensimmäinen letzeburgin kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin koulutusohjelma. Muutoin opetuskielinä on ranska, saksa ja englanti. Kansainvälisyys näkyy myös siinä, että tutkintovaatimuksiin sisältyy vähintään yksi lukukausi vaihtarina ulkomailla. Vieraita kieliä opiskelevat lähetetään peräti kahdeksi vuodeksi kielikylpyyn sopimusmaihin, joihin kuuluu myös Suomi.

 

Mineralwasser mat/ouni Spruddelen   Kuplavettä/Vettä
Béier   Olut
Een humpen   Hanaolut (25 cl)
Muselwäin   Moselviini
Schaumwäin   Kuohuviini
Schampes   Shampanja
Drëpp   Paukku
Prost!   Kippis!
p1090993.jpg

Luxemburgin ulkomaalaisväestöstä arviolta puolet puhuu letzeburgia. Kansalaisuus edellyttää suoriutumista kielikokeesta – paitsi jos hakija on asunut maassa 25 vuotta tai käynyt täällä koulua seitsemän vuotta. Kun kaksoiskansalaisuuden salliva laki astui voimaan vuonna 2009, oli seurauksena ryntäys kansallisen kieli-instituutin järjestämään kielikokeeseen. Ensimmäisen puolen vuoken aikana kielikokeeseen osallistui lähes 800 henkeä ja kielikursseille jonotettiin kuin uusimpaan Harry Potteriin. Letzeburgin kielen opiskelua varten voi anoa opintovapaata, jos työsuhde on vähinään puolen vuoden pituinen.

Vierastyöläisiä on monta sorttia. Esimerkiksi EU-virkamiehet ovat kiinnittyneet omaan kansainväliseen yhteisöönsä ja tuntuvat pitävän etäisyyttä alkuasukaskulttuuriin.  Englannin kielellä työskentelevät vierastyöläiset yleensä puhuvat myös ranskaa tai saksaa mutta sellaisiakin on, jotka ovat asuneet maassa toista kymmentä vuotta, mutta eivät silti hallitse yhtään maan kielistä. EU-virkamiesten lapset käyvät eurooppakoulua, jossa voi valita omakielisen tai vieraskielisen opetusryhmän. Luxemburgin kansainvälisessä koulussa opetuskielenä on englanti mutta samalla voi kylpeä monikielisessä ympäristössä.

hairkiller.jpgfleurs_kill.jpg

Toisaalta luxemburgilaiset itse eivät monikielisestä taustastaan huolimatta ole ilmeisesti järin innostuneita pyrkimään EU-instituutioiden palvelukseen. Ja vaikka letzeburg on virallinen kansallinen kieli, EU-insituutioissa ei haaskata euroja kääpiökielelle kääntämiseen, semminkin kun luxemburgilaiset käyttävät ranskaa ja saksaa omassa hallinnossaankin.

Kielten rinnakkainelon suhteen tilanne Luxemburgissa on kovin erilainen kuin naapurimaassa Belgiassa, jonka asukkaat jakautuvat kolmeen omalla reviirillään asuvaan kieliryhmään: flaaminkielisiin, ranskankielisiin ja saksankielisiin. Keskellä flaaminkielistä aluetta sijaitseva Bryssel (letzeburgiksi Bréissel) on kaksikielinen, joskin flaaminkielisiä on vain kymmenisen prosenttia. Helsingin Kalliota vastaavassa Marolles-kaupunginosassa sinnittelee flaamin- ja ranskankielisiä aineksia yhdistelevä paikalliskieli, vähän kuin suomen, ruotsin ja venäjän sekainen stadin slangi aikoinaan. Tintti-kirjailija Hergé antoi syldavialaisten puhua marollais-kieltä.

maa_vailla_hallitusta.jpg

Brysselin ympäryskunnissa asuu pääkaupungissa työskenteleviä ranskan puhujia, joiden pyrkimys käyttää ranskaa virallisissa yhteyksissä kismittää flaaminkielisiä siinä määrin, että keväällä 2010 Belgian hallitus kaatui kieliriitoihin ja maa oli pari vuotta ilman hallitusta. Kohdalle osunut EU-puheenjohtajuus hoidettiin toimitusministeristön voimin eivätkä belgialaiset vieläkän ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, jatkavatko eloa ja oloa yhtenä monikielisenä vai usempana yksikielisenä maana.

Dräi Eechelen –museon luxemburgilaista identiteettiä luotaavan näyttelyn mukaan luxemburgilaiset työskentelevät monikielisissä ympäristöissä, tekevät ostoksia ranskaksi tai letzeburgiksi, suosivat letzeburginkielisiä tv-ohjelmia ja ranskankielistä kirjallisuutta.

Letzeburg Ranska Saksa Englanti
Työssä 97 % 95 % 83 % 44 %
Ostoksilla 77 % 96 % 20 % 12 %
TV/radio 77 % 44 % 39 % 35 %
Lukeminen 5 % 74 % 40 % 30 %

Vaikka maa on pieni, on kieli jakautunut paikallismurteisiin, esimerkiksi Weelzer (Wiltz), Veiner (Vianden), Kliärrwer (Clervaux), Eechternoacher (Echternach), Miseler (Moselin seutu), Stater (pääkaupunki) ja Minetter (etelän kaivosteollisuusalue).

Henkilön- ja paikannimien ääntäminen saattaa olla arvauksen varassa. Esimerkiksi Moselin seudun kaupungeista Wasserbillig, jonka nimi on saksan oloinen, ääntyy g:llä, ikään kuin ”suomalaisittain”, mutta Remich, joka näyttää yhtä saksalaiselta, ääntyykin ranskalaisittain sh-äänteellä. Luxemburgilaisilla on usein kaksikielinen nimi, jonka osat ääntyvät alkuperän mukaisesti - samoin kuin suomalais-ruotsinkieliset nimet. Esimerkiksi pääministeri Jean-Claude Junckerin etunimi ääntyy ranskalaisittain ja sukunimi saksalaisittain.

Nominit kirjoitetaan saksalaisittain isolla kirjaimella. Kirjoitusasu saattaa vaihdella siitä huolimatta että ensimmäinen ehdotus oikeinkirjoituksen standardoimiseksi tehtiin vuonna 1850 ja että perussäännöistä on säädetty suorastaan asetuksella vuonna 1999.

Kadunnimet on yleensä merkitty ranskaksi – paitsi silloin kun ne on merkitty ranskaksi ja letzeburgiksi tai vain letzeburgiksi.  Myös paikkakunnilla on kaksi tai kolme nimiversiota. Osoitteiden etsiminen netistä ja GPS-paikannus on joskus haastavaa, kun kieliversioiden käyttö ei ole yhdenmukaista eikä letzeburgin kirjoitusasu ole vakiintunut.

bascharage_biff.jpgbech_kleinmacher.jpg

schwebsange_schweidsbeng.jpgschoenfels.jpg

Kielisoppa saattaa olla syynä siihen että noin kymmenellä prosentilla asukkaista luku- ja kirjoitustaito on jäänyt vajavaiseksi. Aikuisopetusta on tarjolla. Tavoitteet saattava ensi alkuun olla vaatimattomia - esimerkiksi tekstiviestin lähettäminen vaimolle, kerrottiin kannustavassa lehtiartikkelissa.

2012_114.jpg
Luku- ja kirjoitustaidon opetusta maan kielillä perhe- ja integraatioasioiden ministeriön, EU:n ja Kap Verde-yhdistyksen tuella. Nettitupa Surfin'Fox Michel Rodangen kadulla tarjoaa pääkaupunkilaisille mahdollisuuden surffata maksutta ja tietokoneen ajokorttikoulutusta eri kielillä 37 euron hintaan. Rodangen Kettu kuuluu Luxemburgin kansallisaarteisiin (ks. kirje 25).

internet_stuff.jpg

Epilogi 2013

Mitä kuuluu 2018

LÄHTEET JA LINKIT

Wikipedia: Luxembourgish language

Lëtzebuerger Online Dictionnaire

Sanakirja: Ranska-Lëtzebuergesch

Letzeburgin kieltä anglofoneille

Kansallinen kieli-instituutti

Sondag G. & al. Parler luxembourgeois. Editions Le Phare, 2008.

Remus J. Le Luxembourgeois de poche. Assimil, 2012.

Letzeburginkielistä musiikkia.