Korppi ja kumppanit

15.12.2012                            LINKIT                                             LISÄÄ KUVIA

Sain taannoin huomautuksen ornitologisesta epätarkkuudesta: vaikka maallikoiden sanakirjojen mukaan "corbeau" on suomeksi "korppi" ja "corneille" on suomeksi "varis", lintutieteilijöiden terminologiassa lintu, josta tässä kirjeessä on puhe, ei ole suomeksi "korppi" vaan "mustavaris". Sekä korppi että varis kuuluvat varislintuihin (Corvidae). Luxemburgilaisten lähteiden mukaan suurherttuakunnassa majailee korppeja (grand corbeau / Corvus corax), mustavariksia (corbeau freux / Corvus frugilegus), mustia variksia eli nokivariksia (corneille noire / Corvus corone) ja (harmaita) variksia (corneille / Corvus cornix). "Oikeat" korpit eivät piittaa kaupunkiasumisesta. Mustavarikset ja mustat varikset sen sijaan viihtyvät ihmisasumusten lähettyvillä. Luxemburgilaisten lähteiden mukaan nämä hemmot ovat kovasti toistensa näköisiä mutta erona on ainakin se, että mustavarikset asustavat yhdyskuntina "kerrostalossa" ja mustat varikset pareittain "omakotitalossa".Kirjettä otsikoidessani minulla oli mielessä Jukka Parkkisen hilpeä kirja "Korppi ja kumppanit". Ornitologisen oikeoppisuuden vuoksi kirjeeni otsikkona tulisi siis olla "Mustavaris ja kumppanit".

2.12.2013

Viitisen sataa luxemburgilaista osallistuu vuosittain lintulaskentaan kotipihallaan. Keväisen laskennan tukena on havainnointilomake ja kuvitettu tunnistusohje. Osallistujien kesken arvotaan lahjakortteja luontokauppaan. Mustarastas on yleisimmin havaittu laji, varpunen lukumäärältään suurin.

pikkulinnut.jpg

Pääkaupungin keskuspuiston linnut laskettiin viimeksi vuonna 2002. Vanhaa yläkaupunkia reunustava 20 hehtaarin laajuinen puisto luotiin 1870-luvulla linnoitusketjun purkamisen vapauttamalle kehälle. Lintukanta oli hieman muuttunut edellisestä laskennasta vuonna 1961. Pesijäjoukosta oli kadonnut tusinan verran lajeja; uusia lajeja oli ilmaantunut puoli tusinaa. Kärkijoukkoon kuului kummallakin kerralla mustarastas, peippo ja kottarainen.

nro_139.jpg

Korppeja ja naakkoja Luxemburgin kaupungissa on huomattavasti enemmän kuin Helsingissä. Kumpaakin sorttia liikuskelee keskellä kaupunkia sijaitsevan asuinkatuni liepeillä suurina parvina. Korttelipihan yllä pyörteilevät korppiparvet saavat ajoittain aikaan huomattavaa raakkunaa.

Korpit ovat asettuneet osaksi kaupunkikuvaa vasta viime vuosikymmeninä. Vuoden 1961 laskennassa ei keskuspuistossa havaittu yhtään korpinpesää. Koko kaupungissa korpinpesiä on hiljattain laskettu toista tuhatta.

korpinpesia.jpg

korppi2.jpg2012_133.jpg

Yhdyskunnissa asustavat korpit ovat rauhoitettuja. Kaupunki on kehitellyt yhdessä lintujensuojelijoiden kanssa (Lëtzebuerger Vulleschutzliga) toimia joilla korpinrohjakkeet saataisiin asettumaan kauemmas ihmisasumuksista. Joissain tapauksissa kaadetaan pesinnälle otollisia puita, toisissa siirretään pesiä ennen uuden pesimäkauden alkamista. Pääsääntöisesti pesiin puututaan vain jos niistä aiheutuu merkittävää hygieniahaittaa, esimerkiksi aukioilla joilla sijaitsee ravintoloiden terasseja tai joilla käydään torikauppaa. Korppikannan luonnonmukaisena sääntelykeinona pyritään suojelemaan haukkojen ja pöllöjen asuinsijoja.

korpit_lumisateessa.jpg

Pöllöjen huhuilua kantautuu Petrussen laaksosta silloin tällöin. Entisen linnakkeen alle kallioon kaivetut kasematit ovat pöllöjen ja lepakoiden suosimia asuinpaikkoja. 1950-luvulla kasemateissa majailevia lepakoita kaasutettiin hengiltä mutta nykyään luonnon monimuotoisuutta arvostetaan. Petrussen laaksossa asu peräti viisi lepakkolajia.

petrusse_kasematit2.jpg

Kun pohjois-Luxemburgissa Troisviergesin tienoilla muunnettiin entistä rautatielinjaa pyöräilyreitiksi, jouduttiin erään kukkulan yli rakentamaan serpentiinitie koska kukkulan alittava rautatietunneli osoittautui seitsemän lepakkolajin talvehtimispaikaksi.

Pöllöt ja haukat auttavat pitämään pulukantaa kurissa. Haukkoja olen täällä nähnyt monin verroin useammin kuin kotikonnuilla Suomessa: pikkuhaukkoja pääkaupungissa, isompia maaseudulla.

kotkat2.jpgjoutsen.jpgpetrussen_lohikaarme.jpg

Pulujen torjunnassa on hiljattain siirrytty kyyhkyslakkastrategiaan. Aiemmin puluille syötettiin ehkäisylääkettä, joka osoittautui liian tehokkaaksi: se aiheutti lapsettomuutta myös pöllöissä ja haukoissa.

colombier.jpg

Uusissa kyyhkyslakoissa pesii kussakin jopa pari sataa pariskuntaa. Kyyhkyslakan hoitaja käy ravistelemassa munat hedelmättömiksi mutta jättää kullekin parille munan tai pari vuotta kohden, jotta linnut eivät huomaa jekkua.

parc_de_merl.jpg

Merlin puiston lampeen rakennetut vesilintujen rivitalot ovat sen sijaan turvallisia pesimäpaikkoja ja tarkoitettu tukemaan puistofaunan monimuotoisuutta.

Petoeläimiä Luxemburgissa ei juurikaan ole. Toukokuussa 2012 yhytettiin pääkaupungin eteläpuolella Niederanvenissa parimetrinen pythonkäärme. Pari-kolme vuotta sitten oli Ranskan, Belgian ja Luxemburgin rajaseuduilla liikkeellä musta pantteri. Pantterista oli näköhavaintoja ja tassunjälkiä, joita asiantuntijat pitivät aitoina kuin Ruokolahden leijonan jälkiä konsanaan, ja jopa videonpätkä, tosin niin huonolaatuinen ettei tunnistus onnistunut. Jossain Saksan puolella huhuttiin pantterin käyneen lampaan kimppuun. Pantteria jäljitettiin poliisi- ja siviilivoimin ja ansoja asettamalla. Tapausta seurattiin pitkään lehdissä - vailla selitystä sille mistä musta pantteri olisi peräisin.

sarvikuono2.jpg

Skeptikot arvelivat pantteria isoksi koiraksi tai luxemburgilaiseksi villikissaksi. Harmaaraidallinen luxemburgilainen villikissa on suojeltu vuodesta 1990. Satunnaisia havaintoja täällä on ollut myös kertaalleen kadonneesta ilveksestä jonka kantaa on elvytetty Ranskan ja Sveitsin vuoristoissa siirtojen avulla. Ranskan Vogeeseille 70-luvulla siirretyistä ilveksistä on jäljellä kymmenkunta.

metsan_elain.jpg

Parin sadan kilometrin päässä Vogeeseilla asustaa myös susi – ensimmäinen 80 vuoteen - jonka liikkeitä koskevia havaintoja raportoitiin lehdissä vuosi sitten. Vogeesien lammasfarmarit kohkasivat suden – tai ehkä jopa kahden – suihin joutuneen vuoden sisällä pitkälti toista sataa lammasta ja karitsaa. Lehdissä pohdiskeltiin kuinka epä/todennäköistä on että susi lähtisi pyrkimään harvan asutuilta Vogeeseilta kohti suurherttuakuntaa. Toukokuussa 2012 viranomaiset antoivat Vogeesien sudelle kaatoluvan ja Brigitte Bardot esitti asian johdosta vastalauseensa. Suomessa susia lienee noin 150 ja lajia pidetään uhanalaisena.

hamahakki2.jpg

Tositarinoita lehdissä on ajoittain ihmisten ilmoille eksyneiden villisikojen törmäilyistä. Vuosi sitten kerrottiin ostoskeskukseen harhautuneesta villisiasta, joka hätäpäissään runteli supermarketin ja kampaamon. Viime kesänä löytyi villisika leipomosta. Tämä elukka ei panikoinut vaan pisteli poskeensa saavillisen karamelleja ja nautiskeli henkilökunnan rapsutuksesta. Kyseessä oli possuna otettu lemmikki, joka oli kasvanut hallitsemattomaksi ja lähtenyt omille teilleen. Lorun loppuna oli kumminkin eutanasia poliisin toimesta niin kuin muissakin villisikavälikohtauksissa.

etana2.jpg

Luxemburgin kaupungin puisto-osasto valittaa että villisian porsaat käyvät kaivelemassa kukkapenkkejä. Puistojen normifaunaa ovat ketut ja rotat. Kaupunkikettujen määrä on kuulemma kasvussa. Kaupunkikaneja täällä ei esiinny kuten Helsingissä – lienevätkö joutuneet ketun suuhun. Täkäläiset ketut kantavat usein ekinokokkia, heisimatoihin kuuluvaa loista, joka saattaa siirtyä ihmiseen pesemättömien ja kuumentamattomien kasvisten ja marjojen kautta ja aiheuttaa vaarallisia rakkuloita sisäelimissä. Ekinokokin takia sienestys ja marjastus ei ole järin suosittua.

sisilisko.jpg

Petrussen laaksossa asuu harvinaisia muurisisiliskoja. Kuvan lisko näyttäytyi Beufortin linnassa maan pohjoisosassa.

Nyrkkisäännön mukaan kaupungeissa asuu rottia saman verran kuin ihmisasukkaita. Rottien leviämistä viemäreistä ihmisten ilmoille ja rottakannan kasvua edistää huoleton jätteiden käsittely ja lintujen ruokinta, minkä takia Luxemburgissakin on toimeenpantu rottajahteja. Asuinkaduillani rottia näkee silloin tällöin vilistämässä kadun viertä pysäköityjen autojen suojassa. Häntäveikot saattavat olla kotoperäisiä kadun kellareista tai Petrussen laaksosta vaeltamaan lähteneitä.

etana.jpg

Uusia tulokkaita urbaanifaunassa ovat näädät, jotka asettuvat ullakoille ja autotalleihin ja aiheuttavat vahinkoa muun muassa nakertamalla sähköjohtojen eristeitä ja autojen istuimia. Kun runsaan tusinan urbaaninäädän elintapoja on seurattiin paikantimien avulla, kävi ilmi että varovaiset näädät vaihtavat asuinpaikkaa alinomaa lukuun ottamatta muutaman viikon jaksoa, jolloin naaras hoitaa poikasia vakinaisessa asunnossa (Point24, 7.5.2010).

Hirvivaroitusten sijasta Luxemburgissa on tienvarsilla kaurisvaroituksia. Mäyrävaroituksiakin ilmeisesti tarvittaisiin, koska eläin-auto-onnettomuuksissa toisena osapuolena on useimmiten kauris tai mäyrä.

kauriita1.jpgkauriita3.jpg

Eläimiä saattaa sännätä tielle etenkin syksyisen metsästyskauden aikana. Keskustelu aataminaikuisista metsästyslaeista (1885 ja 1925) tuntuu toistuvan yhtä säännöllisesti kuin metsästyskausi. Kriitikkoja kismittävät suuret metsästysalueet ja se että metsästysseurat ruokkivat villieläimiä ammuttaviksi. Metsästysseurat eivät näe syytä muuttaa hyviä käytäntöjä ja ovat sitä mieltä, että pitäisi odottaa EU-tason määräyksiä eikä ryhtyä keksimään omia. EU:n muut kiireet huomioon ottaen muutosta tilanteeseen ei taida ihan pian olla tulossa.

janisvaroitus1.jpg

Luxemburgilaisen tien varressa voi törmätä myös sammakkovaroitukseen, jonka aiheena lienee sammakoiden vaellus kutupaikoille.Vähän vaikeampi on keksiä, miksi pohjavedenottamon ovessa on jänisvaroitus.

Kaivosteollisuuden alkuvaiheissa rautamalmikiveä kerättiin aivan maan pinnasta. Clemencyn soisella seudulla etelä-Luxemburgissa jälkeen jääneet kuopat täyttyivät vedellä sammakoita suosiviksi lammikoiksi. Suoseudun luonnonpuistossa asustaa myös rauhoitettu rupilisko (Triturus cristatus).

Clemency oli aikoinaan merkittävä sammakonreisien tuottaja. Rapeaksi paistettuja sammakonreisiä on joidenkin ravintoloiden ruokalistoilla mutta tuoreita en muista nähneeni. Clemencyssä on vietetty kesäisin sammakkojuhlaa Fräschefest vuodesta 1958 alkaen. Paikallinen puhallinorkesteri esiintyy ja oletettavasti tarjolla on skumppaa ja makkaraa – ehkä myös sammakonreisiä.

clemency_sammakot2.jpg

Clemencyn kaupungintalon edustalla on sammakkopatsas. Patsaan on taiteillut Alex Reding iloisen sammakkolaulun innoittamana: ”Lëschteg ass et ze gesinn, wann déi Fräschen an d’Waasser gin” eli on lystikästä katsoa kun sammakot polskivat vedessä.

Vesieläinten tilanne Luxemburgissa ei ole hääppöinen. Joet ovat Moselia myöten varsin saastuneita muun muassa jälkeenjääneen jätevesihuollon takia. Lainsäädäntö on päivitetty EU:n vesiensuojelumääräysten mukaiseksi vuonna 1994 mutta konkreettisiin toimiin ryhtyminen on ollut hitaanlaista. Luxemburgin jokisatamaan Mertertiin on suunnitteilla puhdistuslaitos, joka tulee käsittelemään puolen tusinan joenvarsipaikkakunnan jätevedet ja päälle moottoritien rekkapysähdyspaikkojen tuotokset. Mihinkähän kaikki tuo likavesi nyt menee – suoraan Moseliin?

kalastajia.jpg

Moseliin on kertynyt törkyä pitkältä ajalta. Suomessa on yhä huolen aiheena silakoiden pcb-pitoisuus vaikka pcb-yhdisteiden käytöstä on luovuttu vuosikymmeniä sitten. Täällä pcb:tä löytyy kaloista niin paljon, että terveysministeriön suosituksen mukaan luxemburgilaisia jokikaloja ei pitäisi syödä useammin kuin kerran kuussa ja ankeriaat olisi parasta jättää kokonaan syömättä.

kalastaminen_kielletty.jpg

Moselista löytyy muutakin, kun etsimään ryhdytään. Luxemburgin ja Saksan viranomaiset ovat tutkineet yhteisen rajajoen pohjaa kaikuluotaimilla. Tarkoituksena on poistaa rojua – esimerkiksi autonraatoja, joissa on joskus myös matkustaja jäljellä - laivaväylältä ja muualta missä ne voivat aiheuttaa vaaraa.

Pohjois-Luxemburgissa ollaan askelta pitemmällä. EU:n tuella yritetään Ardennien jokiin palauttaa saasteiden ehdyttämää helmisimpukkakantaa. Our-joen rannoilla on jo merkkejä toipumisesta: majavien arveltiin jo kokonaan kadonneen mutta nyt niitä on taas tavattu. Myös saukon asuinsijoja pyritään ennallistamaan muun muassa siksi, että saukko on luonnonmukainen kalakannan sääntelijä.

veiner_spatzminn.jpgkala.jpg

Oma saasteongelmansa on urbaaneissa ympäristöissä koirankakka. Pääkaupungin kaduilta korjataan vuosittain 500 tonnia koirankakkaa siitä huolimatta, että pääkaupungin puhtaanapito-osasto tarjoaa kadunkulmissa Bravo-pusseja ja uhkaa kakkakoiran haltijaa sakoilla.

bravo.jpgpissi__kacka_differdange.jpg

LISÄÄ KOIRAKUVIA

Luxemburgin eläinmaailman erikoisuuksia ovat herrainvaatekaupan kilpikonnat suurherttuan palatsin kulman takana. Enimmäkseen konnat vain ovat mutta joskus on mahdollisuus nauttia akrobatiaesityksestä.

herrainvaatekaupan_kilpikonna.jpg

vaatekaupan_konnat.jpg

Epilogi 2013

Mitä kuuluu 2018

LÄHTEET JA LINKIT

Ecologique 3/2010. Le magazine environnemental de la Ville de Luxembourg.

Les oiseaux du parc / Die Vögel des Stadtparks, 2009.

Rhein J: Les grenouilles à Clemency. Le Quotidien, 1.5.2009.

natur&ëmwelt

Lëtzebuerger Natur- a Vulleschutzliga (LNVL)

Musée national d'histoire naturelle