Suomi Luxembugissa

13.2.2013                            LINKIT                                       

Luxemburgin kaupungin kuukausittain julkaisema City Magazine esittelee joka numerossa jonkun kaupungin 153:sta expat-yhteisöstä. Huhtikuussa 2012 olivat vuorossa suomalaiset. Pääkaupungin 649 suomalaisesta oli haastateltaviksi tavoitettu pari lähetystön työntekijää, suomalaisseurakunnan pappi ja Luxemburgissa toista kymmentä vuotta työskennellyt valokuvaaja.

Suomalaisyhteisöön tutustuminen on minulta jäänyt väliin. Työ vie aikansa ja pienessä suurherttuakunnassa on ollut niin paljon ihmettelemistä ettei omakulttuurista seuraa ole ehtinyt kaivata. Suomen kieltä kaupungilla kuulee lähes viikoittain siitä huolimatta ettei puhujia ole järin tiheässä. Monikieliseen puheensorinaan en yleensä kiinnitä huomiota, mutta kummasti joukosta erottuvat myös pohjoismaiset kielet ja viro samaan tapaan kotoisina kuin suomi – melkein venäjäkin!

napapijri1.jpg

Norjalaisella ulkoiluvaatemerkillä "Napapijri"on myymälä Luxemburgissa. Italiassa valmistetaan "Kaikkialla"-merkkisiä ulkoiluvaatteita.

Paikallisia, portugalilaisia ja naapurimaiden herkkuja maistellessa en suomalaista ruokaa ole kaivannut. Ruokamarketeista löytyy ruotsalaista näkkileipää ja suomalaisia hapankorppuja. Suomalaisen salmiakin korvaa hollantilainen. Pohjoismaiden ohella Hollanti on harvoja Euroopan maita, joissa pahanmakuisia pipanoita pidetään herkkukarkkina. Hollannissa on sallittu jopa suurempi salmiakkipitoisuus kuin pohjoismaissa. Jos suomalaisia ruokatarvikkeita – kuten Reissumiestä tai Elovenaa - välttämättä kaipaa, saa niitä lentokentän liepeillä Neudorfin kaupunginosassa sijaitsevasta Scanshopista. Mämmiä sielläkään ei myydä mutta kylläkin suomalaista kaljamallasta, joka yhdistettynä täkäläiseen ruisjauhoon ehkä sopii ite-mämmin raaka-aineeksi – tosin en ole kokeillut, olen pärjännyt mämmittä.

Pohjois-Luxemburgissa Viandenissa toimiva Finnshop myy suomalaista käsityötä, luxemburgilaisia matkamuistoja ja eurooppalaisia kodin kemikaaleja.

kantarelleja_suomesta.jpg

Supermarketin kantarellit ovat joko ranskalaisia tai suomalaisia mutta joka tapauksessa 15 % halvempia.

Suomalaiseen disainiin – Iittalaan, Marimekkoon – törmää tuon tuosta sisustusliikkeissä ja suomalaisten taiteilijoiden töitä on usein näytillä modernin taiteen museossa Mudamissa ja nykytaiteen näyttelyissä Casinossa. Presidentti Halonen avasi Mudamissa suomalais-venetsialaisen lasitaidenäyttelyn piipahtaessaan täällä valtiovierailulla vuonna 2008.

helsinki_belle_etoilessa.jpg

Helsinki-nimiset lasit ovat belgialaisia.

Myös suomalainen musiikki on hyvin esillä. Philharmoniessa (alla) esiintyy silloin tällöin suomalaisia solisteja. Esa-Pekka Salosen ja Susanna Mälkin kaltaisen tähdet piipahtavat johtamassa konsertteja ja Sibelius tuntuu kuuluvan soittolistan vakionimiin. ”Käyttömusiikin” areenoilla Den Atelier-klubilla pääkaupungissa ja Esch-sur-Alzetten Rockhalissa on niin ikään kuultu suomalaisartisteja, esimerkiksi Tarja Turunen bändeineen, Children of Bodom, Nightwish, Husky Rescue ja Sunrise Avenue vai muutaman mainitakseni. Olivia Merilahden ja Dan Lévyn The Dø joka piipahti Luxemburgissa muutama vuosi sitten, muistetaan täällä aina mainita puolisuomalaiseksi vaikka kyse lienee oikeastaan suomalaisneljänneksestä.

philharmonie.jpg

Pääkaupungin ainoassa ensi-iltaleffateatterissa Utopoliksessa on parina jouluna pyörinyt Karu Juusosen Niko-seikkailuja. Luxemburgin kaupungin filmifestarilla esitettiin tannoin Joonas Berghällin ja Mika Hotakaisen Miesten vuoro (Steam of life). Joku vuosi sitten järjestettiin kakkoskaupunki Esch-sur-Alzetten Kulturfabrikissa suomalaisen elokuvan katselmus: peräti kolme leffaa ranskaksi tekstitettyinä!

matti_rnk.jpg

lelu.jpgLuxemburgin kaupungin elokuva-arkiston Cinémathèquen teatteri vanhassa kaupungissa on vakipaikkojani. Arkistolla on kaksi näytöstä illassa ja 18 000 filmin kokoelma, joten uutta ja vanhaa katsottavaa eri puolilta maailmaa riittää. Näytökset on sommiteltu teemoittain. Aki Kaurismäen elokuvat tuntuvat taipuvan teemaan kuin teemaan koskapa niitä esitetään tuon tuosta.

"Au loin s’en vont les nuages"
Dans ce conte linéaire, l’imprévu nait de décalages aussi subtils que rigoureux. La distance du regard (absence de gros plans, très peu de mouvements de camera) dédramatise l’histoire d’Ilona et de Lauri. Le décor, des pieces à peine meublés, un genre de “kitsch épuré”, presque une BD, oppose ses couleurs vives à la grisaille de leur existence.

Kaurismäkisellä maailmalla tuntuu olevan yhtymäkohtia Luxemburgin nykyelokuvan suuren nimen Andy Bauschin varhais- ja keskikauden tuotannon antisankareiden antitarinoihin ja arjen kulissien karuun kauneuteen. Kirjaimellisestikin: Bauschin legendaarisen Trouble-trilogian keskimmäisessä osassa (Back in trouble 1997) vilahtaa pari suomea puhuvaa hahmoa ja tölkki Leningrad Cowboys –olutta.

Parissa Bauschin elokuvassa esiintyy Marja-Leena Junker, suomalaissyntyinen Luxemburgin teatterimailmassa uran tehnyt näyttelijä ja ohjaaja, vuodesta 1992 pääkaupungissa toimivan Thêatre du Centauren johtaja. Kriitikot pitävät Junkerin ranskan kielen hienoista suomalaista aksenttia eksoottisena.

centaure2.jpg

Thêatre du Centaure on saanut nimensä läheiseltä kentauripatsaalta.

Olen tavannut yhden Luxemburgin suomalaisen, joka on teettänyt kotiinsa suomalaisen saunan. Täältä voisi myös ostaa OULOU-nimisen suomalaisen saunakaapin, joskin valmistaja on ranskalainen.

Monellakin suomalaisella firmalla on Luxemburgissa haarakonttori. Useimmin vastaan osuva on Koné, jolla on suurherttuakunnassa viitisen sataa asiakasta; suurherttuakunnan hallinnolla on noin 1500 Koné-hissiä.

postiluukkuja.jpg

Samassa pienessä talossa Suomen suurlähetystön kanssa sijaitsee huomattava joukko firmoja. Käytettävissä olevaa toimistotilaa on niin vähän, että ainakin osan firmoista täytyy toimia samassa tilassa - ehkä postilaatikkofirmoja?

Luxemburgilaisten lehtien palstoille Suomi nousee useimmiten aiheilla, jotka eivät viritä kansallisylpeyden tuntemuksia: Helsingissä valloilleen päässyt juna kipusi asemalaiturille ja kolhi viereistä hotellia. Diplomipopulisti Soinin perussuomalaiset – les Vrais Finlandais – jytkyttivät joukolla eduskuntaan. Kayl-nimisessä luxemburgilaisessa tuppukylässä on jo vuosia järjestetty suomalaistyylinen saappaanheittokilpailu, jonka osallistujat ilmeisesti eivät – onneksi – ole suomalaisia. Lokakuussa 2012 seurattiin lehdissä miten Suomi hävisi Luxemburgille kilvassa YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvan jäsenen paikasta. Niin se käy.

glgi1.jpg

Nelikielistä glögiä Esch-sur-Alzettessa / Esch an der Alzettessa / Esch-Uelzechtissa.

Epilogi 2013

Mitä kuuluu 2018

LÄHTEET JA LINKIT

Focus on Finns. City Magazine Luxembourg, Abrëll 2012.

Fayot B. Une finlandaise à Luxembourg. Ons stad 46/1994.

Scanshop, 615 rue de Neudorf, Luxembour

Finnshop, 85 Grand Rue, Vianden

Luxemburgin suomalaisseura Finlux

Suomen lähetystö Luxenburgissa: tietoa kulttuuritapahtumista