Anne Marien katakombi

17.2.2013                                                                         LISÄÄ SURIJOITA

Kotona Helsingissä lähin puistokävelypaikkani on Hietaniemen vanha hautausmaa. Moni matkailija tekee Pariisissa kierroksen Père Lachaisen hautausmaalla, jonka vetonauloja ovat Oscar Wilde ja Jim Morrrison, tai Pietarissa Tihvinän hautausmaalla (Tihvinskoje) kunnioittamassa Dostojevskin tai Tšaikovskin muistoa. Myös Montmartren hautausmaalla Pariisissa lepää nimekästä väkeä kuten François Truffaut, Alexandre Dumas nuorempi ja myös hänen Kamelianaisensa esikuva sekä La Goulue, Toulouse-Lautrecin Moulin Rouge -julisteisiin ikuistama cancan-virtuoosi.

esch2.jpgesch1.jpg

Luxemburgin hautausmailla kiinnostavinta ulkomaalaiselle, joka ei tunnista paikallisia kuuluisuuksia, on hautakivikulttuuri, joka heijastaa samankaltaista sovinnaisuutta kuin luxemburgilainen rakennustyyli. Kakkoskaupunki Esch-sur-Alzetten hautausmaalle ovat ominaisia suuret kiviristit, jotka yrittävät esiintyä puunrungoista valmistettuina (yllä). Alkuperältään hämäräksi jäänyt muoti on lyönyt läpi laidasta laitaan: kivisiä puuristejä on joka puolella.

cimetiere_notre_dame.jpg

Pääkaupungin Notre Dame –hautausmaa muistuttaa hieman Père Lachaisea hautakappeleineen (yllä). Paikalla sijaitsi 1600-luvulla ihmeitätekevälle Maria Consolatrix afflictorumille omistettu pyhiinvaelluskappeli (alla). Marian suosion kasvaessa kappeli kävi pieneksi ja 1400-luvulta periytyvä puuveistos siirrettiin katedraaliin.

emplacement_ancienne_chapelle_notre-dame.jpg

Notre Damen hautausmaalle ovat ominaisia lähestulkoon luonnollista kokoa olevat surijapatsaat, joista osa on ilmiselvästi sarjatuotantoa.

nd_surija_2.jpg

nd_sureva_7.jpg

Eschin ja Luxemburgin vanhoille hautausmaille yhteinen piirre ovat pienet metallirasiat joita on pultattu hautakiviin. Näissäkin dominoi muutama malli. Rasiaan ilmeisesti tuodaan aika ajoin kirkon vihkivesimaljassa pyhitetty lehvä tai havu.

rollingergrund_yrttirasia1.jpg

Notre Damen hautausmaalta löytyy myös omaperäisiä hautataideluomuksia.

nd_edellakavija.jpg

Notre Damen merkkihenkilöitä on Lucien Wercollier (1908-2002), yksi Luxemburgin kolmesta suuresta kuvanveistäjästä (ne muut ovat eläinveistoksistaan tunnettu Auguste Trémont ja Gëlle fran luoja Claus Cito). Oman perhehaudan ohella Wercollier’n tuotantoa on natsismin uhreille omistetussa hautausman kolkassa vaikuttava kekitysleirivankia esittävä veistos.

nd_wercollier.jpg

wercollier_keskitysleirivanki.jpg

Lucien Wercollier’n töitä on pysyvästi näytillä Neumünsterin kulttuurikeskuksessa.

lucien_wercollier2_neumunster.jpg

lucien_wercollier3_neumunster.jpglucien_wercollier_leternel_feminin.jpg

Lucien Wercollier'n teos "L'éternel féminin" - Ikuinen naiseus (yllä oikealla) - on sijoitettu Tony Neumanin puistoon. Yhtyneiden terästehtaiden eli ARBEDin johtaja Neuman rakennutti toisen maailmansodan jälkeen huvilansa ympärille suuren ranskalaistyylisen puiston ja arboretumin. Neuman testamenttasi puiston Punaiselle Ristille, joka antoi sen vuonna 1979 Luxemburgin kaupungin käyttöön 99 vuodeksi.

Luxemburgin merkillisin hautusmaa on pikkuruinen katakombi protestanttisen Pyhän kolminaisuuden kirkon (Dreifaldigkeitskirche) alla. Paikalla sijaitsi aikanaan nunnaluostari, jonka perustaja Anne-Marie Mansfeld oli Luxemburgin kuvernöörin avioton tytär. Kreivi Pierre-Ernest de Mansfeld oli kuvernöörinä 1500-luvun jälkipuolella niin pitkään – melkein 60 vuotta – että ehti rakentaa itselleen hulppean renessanssilinnan Alzetten rannalle nykyiseen Clausenin kaupunginosaan. Seuraavalla vuosisadalla linna jäi asumattomaksi ja rappeutui tyystin. Jäljellä on vain piiroksia ja pienoismalli kaupunginmuseossa.

Anne-Marie halusi käyttää omaisuutensa perustamalla vuonna 1628 luostarin ja sen suojiin koulun rahvaan tytöille. Abbedissaksi tuli Marguerite de Busbach, koska Anne-Marie ei siveettömän syntyperänsä takia voinut virallisesti ryhtyä edes nunnaksi. Vuoteen 1785 saakka nunnat haudattiin kirkon aliseen katakombiin. Kirkon alle hautaaminen kumminkin kiellettiin hygieniasyistä ja Ranskan vallankumousarmeija teki lopun luostarista. Kirkko otettiin uudellen käyttöön 1800-luvulla ja muunnettiin protestanttiseksi preussilaisen varuskunnan tarpeisiin. Jossain vaiheessa katakombin ovi muurattiin umpeen ja sen olemassaolo unohtui.

katakombi.jpg
Katakombi löytyi vuonna 1939 kirkon remontin yhteydessä mutta avattiin yeisölle vasta 1990-luvulla. Katakombi on avoinna kesäaikaan kerran viikossa muutaman tunnin ajan. Hautalokeroita on kolmisen kymmentä. Osan ovat haudanryöstäjät avanneet mutta osa on yhä umpeen muurattu hautakirjoituksineen kaikkineen. Kun hautapaikat loppuivat, avattiin vanhimmat haudat ja jäänteet kasattiin kahteen ”luukaivoon”. Vuonna 1657 kuollut Anne-Marie ja abbedissa Marguerite on poikkeukselliesti sijoitettu lattian alle kivilaatalla merkittyy hautaan.

katakombi2.jpg

Äiti Maria Josepha Winckell kuoli 73-vuotiaana vuonna 1783.

Munshausenin kirkon hautuumaalla pohjois-Luxemburgissa on omalaatuisia, paikallisesta mustanpuhuvasta liuskekivestä valmistettuja hautaristejä 1700-luvulta. Kuva-aiheena on lähes poikkeuksetta pääkallo ja sääriluita.

munshausen_268.jpgmunshausen_271.jpg

munshausen_272.jpg

munshausen_287.jpg

Rindschleidenin ikivanhaa kirkkoa (alla) keski-Luxemburgissa kehystää hautausmaa, jonka vanhimmat kivet eivät ehkä ole ihan 700-vuotiaita kuten kirkko mutta huomattavan ikääntyneitä kumminkin.

rindschleiden.jpg

rindschleiden_358.jpg

rindschleiden_340.jpg

rindschleiden_360.jpg

Hollerichin kaupunginosan hautausmaa pääkaupungin laidalla on sillisalatti, josta löytyy niin puunrunkoristejä kuin surijapatsaitakin. Hollerichille ovat ominaisia komeat kivipaasin peitetyt perhehaudat jotka kilpailevat kiven kiiltävyydessä ja kultakirjaimien korkeudessa.

hollerich128.jpg

hollerich129.jpghollerich133.jpg

Hollerichin hautausmaa toimii biologisten tuholaistorjuntamenetelmien koekenttänä.

hollerich136.jpg

hollerich125.jpg

Enkelikitschi on suosittua Hollerichin hautausmaalla.

hollerich127.jpg

hollerich126.jpghollerich135.jpg

Hollerichin hautausmaalla lepää toisen maailmansodan aikana Luxemburgissa alas ammuttujen brittiläisten sotilaskoneiden miehistöä.

hollerich134.jpg

Luxemburgin kaupunginmuseon roomanaikaisessa hautapaadessa viiniköynnös ja viinin hengetär ovat yhtä.

viinikoynnos.jpg

Epilogi 2013

Mitä kuuluu 2018