Epilogi 1

5.5.2013                            LINKIT                                             

Olen jo palannut koto-Suomeen mutta kirjaan vielä tähdenvälejä siitä, mikä Luxemburgissa on ehtinyt muuttua – tai olla muuttumatta – sinä aikana, kun olen kirjeitä kirjoitellut. Tähdenvälit on jaettu kahteen erään.

1 Pieni suuri maa

Luxemburgin kaupungin väkiluku ylitti 90 000 vuonna 2009 kun muutin maahan. Lokakuussa 2012 meni rikki 100 000 ja maaliskuun puolivälissä 2013, kun muutin pois, oli asukkaita jo 101 128. Ei ihme, että kaupungisssa on krooninen pula kohtuuhintaisista asunnoista.

Asukaslukua kasvattaa maahanmuutto. Maaliskuussa 2013 pääkaupungin asukkaista oli jo 67 % vierasmaalaisia, joukossa 153 kansallisuutta.

passemuraille.jpg

Ranskalaisen Jean Bernard Métais’n teoksen nimi ”La passe muraille” tarkoittaa henkilöä, joka pystyy julkemaan muurin läpi. Miehenkorkuiseen veistokseen voi kävellä sisälle.

Luxemburgin kaupunginmuseossa on juuri päättynyt näyttely, jonka aiheena oli ”Luxemburgin aakkoset”. Kävin tarkistamassa, olenko käynyt kirjeissäni läpi tärkeimmät Luxemburg-kliseet. Olen kyllä. Näyttelyssä kävi ilmi, että tilastotiedon perusteella ”luxemburgilainen”

▪ on 40–44-vuotias ja avioitunut 30–34-vuotiaana
▪ työskentelee rahoitus- tai vakuutusalalla ja ansaitsee 37 700 € vuodessa
▪ on katolinen mutta ei erityisen uskonnollinen
▪ äänestää kristillis-sosialisteja
▪ viettää vapaa-aikaa ajelemalla omalla autolla
▪ tuottaa jätteitä 707 kiloa vuodessa
▪ käy teatterissa katsomassa saksankielisiä näytelmiä.

luxpallo.jpg

Tein museossa leikkimielisen letzeburgin kielitestin, jossa arvasin oikein yli puolet kummallisten sanojen merkityksistä. Neljä vuotta sitten kuvittelin ehtiväni opetella hieman letzeburgia. Hankin oppikirjan ja lukukirjaksi De Klenge Prënzin, vaan enpä saanut ryhdytyksi.

jeanclaude2.jpg

Tammikuussa 2013 Jean-Claude Juncker luopui EU:n euroryhmän puheenjohtajuudesta, jota hän oli pitänyt hallussaan vuodesta 2005. Luxemburgin pääministerinä hän on ollut vuodesta 1995 ja aikoo jatkaa vastaisuudessakin: hän on ilmoittanut asettuvansa ehdolle ensi vuoden vaaleissa.

Saatuaan enemmän aikaa kotimaan asioiden hoitamiseen Juncker lyöttäytyi yhteen Ranskan François Hollanden ja Belgian Elio di Rupon kanssa haastamaan teräsjätti ArcelorMittalia eurooppalaisten terästehtaiden alasajon takia. Ministerit kutsuivat Lakshmi Mittalin korkean tason keskusteluun Brysselissä mutta Lakshmi ei tullut. Ministerit uhosivat, että kyllä se vielä tavoitetaan.

tuhopoltto.jpg

Yksi Luxemburgia koskevan päivittäistrivian lähteistä, ilmaislehti Point24 lakkasi ilmestymästä joulun alla 2012. Point24 ilmeisesti hävisi kilpailussa toiselle ilmaiselle L’Essentielille siitä huolimatta – tai sen takia - että ilmestyi kolmena kieliversiona: ranska, saksa, portugali. L’Essentiel ilmestyy ranskaksi ja verkossa myös saksaksi.

2 Vähemmistönä omassa maassa

Vuonna 2013 käynnistyi rasisminvastainen kampanja "We make Luxembourg", jonka takana on kirjava joukko järjestöjä, kuntia ja yrityksiä.

kampanja4.jpg

Muusikko/matemaatikko, sushin ystävä, kasvissyöjä-frontalieeri ja togolainen juristi - 0% rasisteja ja 100 % luxemburgilaisia.

Kun maan asukkaista lähes puolet on vierasmaalaisia, on integraation haasteet otettava vakavasti. Käytössä on monenlaisia keinoja. Ystävänpäivänä 2013 kerrottiin lehdessä ankarista rangaistuksista tyypeille, jotka olivat postanneet rasistisia viestejä facebookiin: kolme sai ehdollista ja yksi kakkua.

Luxemburgin kakkoskaupunki Esch-sur-Alzette, jonka asukkaista 55 % on maahanmuuttajia, julkaisi vuonna 2013 budjettinsa ensi kertaa kolmella kielellä: ranskaksi, saksaksi ja portugaliksi. Jo edellisenä vuonna Eschissä tehtiin integraatioinnovaatio järjestämällä kaupungintalon aukiolla integraatiokäräjät (assises de l’integration). Kaksipäiväiseen tapahtumaan oli pyritty värväämään kaikki paikalliset toimijat pohtimaan, miten itse kukin voisi edistää integraatiota.

Luxemburgin kolmen virallisen kielen – ranska, saksa, letzeburgi – omaksuminen työn ja perheen ohessa on kynnys kontakteille yli oman maahanmuuttajayhteisön. Ratkaisuiksi esitettiin naapurusto- ja kaupunginosatoiminnan tukemista ja paikallisen yhdistystoiminnan promovoimista.

siniset_lampaat.jpg

Kesällä 2012 ilmaantui Knuedler-aukiolle sininen lammaslauma. Saksalaiset taiteilijat Bonk ja Reetz halusivat edistää suvaitsevaisuutta ja myydä sinisiä lampaita 120 euron kappalehintaan.

3 Ostosolot

Vanhan kaupungin elävöittämiseksi kokeiltiin viime kesänä keskustan kauppojen sunnuntaiaukioloa ja kaiken kansan kirpparia Knuedlerillä. Kokemukset olivat niin positiivisia että sunnuntaishoppaamista päätettiin jatkaa. Vuonna 2013 keskustan kaupat saavat olla auki huhtikuusta lokakuuhun sunnuntaina kerran kuussa ja parhaana turistisesonkina jopa kahdesti.

Lauantai-illan aukioloajan pidentämisestä väännettiin kättä pitkään. Kauppiaat olisivat halunneet pidentää kello 20 saakka, ammattiliitot pitivät kiinni kello 18 sulkemisajasta. Keskiluokkaministeri Hetto-Gaasch vihelsi pelin poikki ja päätti, että kaupat saavat olla auki lauantaisin kello 19 saakka. Samalla päätettiin myöntää kerran vuodessa lupa 24 tunnin aukioloon kaupoille, jotka sellaista anovat.

maksuton_liikenne.jpg

Ostossunnuntaina ostelijoita roudataan maksutta parkkitalosta keskustaan.

4 Autojen luvattu maa

Vuonna 2005 lanseerattu pikkubussi Night Rider, joka etukäteistilauksesta kuljettaa viikonloppujuhlijoita minne tahansa maassa, on kehittänyt palveluita: samaan paikkaan matkalla olevat juhlijat voidaan keräillä matkan varrelta säästöhintaan. Night Rideria tukee valtio 6 eurolla matkustajaa/matkaa kohden ja 60 kuntaa tarjoamalla asukkaille mahdollisuuden ostaa vuosikortti, jolla saa yöratsastaa rajattomasti. Alle 27-vuotiaat saavat kortin halvennuksella, kotipaikasta riippuen 25-40 eurolla.

lexusparking.jpg

Ecocity on puolestaan uusi kahden hengen yritys, joka tarjoaa kuljetuspalveluita polkupyörällä: viestit, ostokset ynnä muut pienkuljetukset hoituvat pääkaupungissa 8 euron maksusta. Tukussa ostaen saa 10 kuskausta kuudella eurolla kerta.

oekobike2.jpg

Vuoden 2012 ekomessuilla esiteltiin nollapäästöinen ekopyörä, jossa polkuvoimaa tehostaa aurinkopaneelista voimansa saava sähkömoottori.

5 Valkotakit kateissa

Suurherttuakunta käyttää julkisia varoja hyvinvointipalveluihin 34 400 euroa asukasta kohden. Euromäärä on suurempi kuin naapurimaissa ja yli kaksinkertainen verrattuna euroalueen keskiarvoon 14 000 euroa/asukas. Sosiaalipalveluiden ja sosiaalisten tulonsiirtojen osuus on lähes puolet.

Joku kristillisdemokraattien kansanedustaja ehdotti hiljattain sairausvakuutuskorvauksien alentamista henkilöiltä, jotka päätyvät ensiapuun päihtymyksestä johtuvan tapaturman takia. Sosialistipuoluetta edustava terveysministeri Mars Di Bartolomeo ei innostunut.

6 Tanssiva pyhiinvaellus ja ekumeeninen Fatima

Suurherttuakunnassa tuomittiin 1500-luvulta alkaen pari tuhatta naista noituuden harjoittajina, useimmiten kuolemaan roviolla. Suomessa noitajuttuja oli ehkä noin 1200.

Pyhä Scholastica, joka usein esitetään kirja kädessä kuten alla entisen Neumünsterin luostarikirkon oven pielessä Grundissa, oli Pyhän Benedictuksen sisko ja perusti Piumarolaan nunnaluostarin, jossa noudatettiin samoja sääntöjä kuin veljen luostarissa Monte Cassinolla.

scholastica2.jpg

7 Euroopan turvallisin maa

Syksyllä 2009 uutisoitiin dramaattinen carjacking rue Goethella aivan asuntoni nurkilla. Ilmaislehden (Point24 21.9.2012) mukaan pitkähkö, kolmekymppinen, ranskaa puhuva ”afrikkalaistyyppinen” mies ryösti itselleen kello 23 tienoilla kulkuneuvon kuljettajaa aseella uhaten. Ryöstäjä oli pukeutunut näyttävästi mustavalkoraidalliseen huppariin vaaleansinisiin farkkuihin ja tummaan huiviin. Auto löytyi muutaman tunnin kuluttua kilometrin päästä alakaupungista Grundista. Ehkä hupparimiehellä oli kiire ravintolatreffeille?

Maaliskuussa 2013 hallitus ilmoitti, että ministereille laaditaan eettinen säännöstö, joka astuu voimaan vuonna 2014. Vastaisuudessa ministerit eivät saa kahteen vuoteen kautensa jälken värväytyä työhön ministeriaikaiselle sektorilleen.

solmu.jpg

Luxemburgin rautatieasemalla on joka vuosi taidenäyttely, jonka teokset valmistetaan yleisön silmien alla. Viime näyttelyssä materiaalina oli puu, jota työstettiin Place de Paris -aukiolla.

Yksi ministerietiikkaa kyseenalaistaneista jutuista, Livangen stadionihanke haudattiin lopullisesti joulukuussa 2012. Uuden jalkapalloareenan rakennuttamisen sijasta päätettiin kunnostaa pääkaupungin Josy Barthel –stadion FIFA:n standardien mukaiseksi. Livangeen suunnitellun uuden stadionin puuhamiehenä oli liikemies Flavio Becca, jolla oli suhteita sekä valtion omistaman BCEE-pankkiin että hallitukseen. Livangen stadionin yhteyteen piti rakennettaman kolossaalinen ostari, jota alun perin suunniteltiin Wickrangeen. Ostarin puuhamies Guy Rollinger syytti eräitä ministereitä siitä, että häntä oli painostettu luopumaan omasta hankkeestaan ja ryhtymään Beccan kumppaniksi. Entinen talousministeri haastoi puolestaan Rollingerin kunnianloukkauksesta. Sotkua puitiin parlamentissa ja poliisitutkintakin oli käynnissä kunnes syytteistä ja hankkeista luovuttiin. Vaille vastausta jäi kuitenkin joukko kysymyksiä, kuten miksi entinen ympäristöministeri asuu Beccan yhtiön omistamassa asunnossa.

ville_haute.jpg

Jokseenkin vuosi sitten ilmestyi bestselleri The Expats, jossa amerikkalainen Kate luopuu työpaikastaan ja muuttaa miehensä Dexterin työn takia Luxemburgiin pitkästymään kotiäitinä. Perhe asuu suurherttuan palatsin nurkalla vanhassa kaupungissa ja käy ostoksilla Knuedlerin kauppatorilla. Luxemburgilainen paikallisväri jää taka-alalle, kun monikerroksinen petostarina alkaa kehkeytyä. Lähtökohtana on se, että sen paremmin Kate kuin Dexterkään ei oikeastaan tiedä mitä toinen tekee työkseen.

Tarinan on kirjoittanut Chris Pavone, joka luopui työpaikastaan ja muutti vaimonsa Madelinen työn takia Luxemburgiin pitkästymään koti-isänä. Madelinen työ liittyi Kindlen lanseeraamiseen Amazonin eurooppalaisesta kotipaikasta Luxemburgista käsin. Chris työskenteli aiemmin kustannusalalla keittokirjojen parissa.

Enempää en kerro jotten syyllisty spoilaamiseen.

8 Eng kleng natioun um velostroun

Ei voi olla todellista: Fränk, toinen Luxemburgin pyöräilysankareista Schleckin veljeksistä, narahti dopingista kesken viime vuoden Tour de Francen. Fränk vakuutti nauttineensa kiellettyä ainetta vahingossa mutta nieli rangaistukseksi saamansa takautuvan kilpailukiellon ja pääsee takaisin baanalle ensi kesänä.

Schleckien tiimin RadioShack Leopard-Trekin imago tärvääntyi kumminkin sen verran, että Luxemburgin sähkönjakeluyhtiö Enovos sanoi irti sponsorisopimuksensa. Leopardin omistaja liikemies Flavio Becca ei sen sijaan pienistä tahroista piittaa.

varo_pyr.jpg

Luxemburg osallistui kesäolympialaisiin 2012 yhdeksän urheilijan voimin mutta ei vieläkään päässyt mitalisijoille. Parhaiten pärjäsi Laurent Carnol joka suoriutui 200 metrin rintauinnin semifinaalissa sijalle 15. Kansainvälisen olympiakomitean jäsen suurherttua Henri uskoo, että jokin mitali napsahtaa seuraavalla kierroksella vuonna 2012. Luxemburgin edellisestä olympiamitalista (Josy Barthel Helsingin olympialaisissa) onkin jo 60 vuotta.

Luxemburgin jalkapallojoukkue on sitten perustamisvuoden 1908 voittanut kansainvälisissä kilpailuissa kolme maata: 1948 Afganistanin (6:0), 1952 Suomen (3:0) ja 2009 Sveitsin (2:1).

rollingergrund_jalkapallo_kielletty.jpg

Rollingegrundin kirkon edessä ei saa pelata jalkapalloa.

marc_girardelli.jpg

Itävaltalaissyntyisen luxemburgilaisen alppihiihtäjän Marc Girardellin huippukausi oli 1990-luvulla.

9 Seniorivaihde

Groteski maski seinässä lähellä suurherttuan palatsin takaovea on jäänne 1920-luvulla toimineesta elokuvateatterista Ciné de la Cour, jossa suurherttuaperheelle oli varattu oma aitio. Elokuvateatterien kultakausi Luxemburgissa oli 1950-luvulla.

hymynaama.jpg

Senioriyleisön vetonaula, jotenkin Viktor Kalborrekin mieleen tuova Olio Galanti esiintyi iltapäivätansseissa Luxemburgin seurahuoneella keväällä 2013.

galantti_olio.jpg

10    Ruusuja ja rikkaruohoja

Bonnevoien kaupunginosaan perustettiin 2013 newyorkilaistyyppinen yhteisöpuutarha kukkien, hedelmien ja vihannesten luomuviljelyyn. Osa on yhteistä viljelyaluetta, osa omia palstoja, joiden kysyntä ylitti tarjonnan siinä määrin että kaupunki suunnittelee lisää samanlaisia alueita.

varo_puuta2.jpgvaro_vett.jpg

Luxemburgilaisten suhde villiin luontoon on ehkä hivenen pelokas.

11 Tiedättehän te suurherttuatar Charlotten?

Kruununprinssi Guillaumen häät lokakuussa 2012 saivat koko minimaan tolaltaan. Pääkaupungin kadut liputettiin hääparia varten suunnitellulla monogrammilla. Keskusta oli suljettu liikenteeltä kolme päivää ensin harjoitusten, sitten hääseremonioiden vuoksi. Toimivat bussilinjat olivat ilmaisia, jotta kansa pääsisi yhteen iloon. Epäviralliseen vastaanottoon Grand Théâtressa kutsuttiin kansan edustajina kaikki ne, joilla oli sama syntymäpäivä kuin prinssillä tai Stéphaniella.

2012_141.jpgSiviilivihkiminen suoritettiin kaupungintalossa perhepiirissä ja seuraavana päivänä katedraalissa kirkollinen seremonia Euroopan kruunupäiden ja kruununperillisten seurassa. Englannin Williamia ja Katea ei kutsuttu, koska he ovat kruununperimysjärjestyksessä vasta kakkossijalla.

Kumpikin hääseremonia esitettiin Knuedlerille kerääntyneelle yleisölle suurella skriinillä. Hääreportaasia pyöritettiin television ykköskanavalla katkeamattomana uusintana. Morsmaikun hääpuvun ja viisimetrisen laahuksen valmistamiseen kerrottiin tarvitun 3600 tuntia, 10 ompelijaa, 15 brodeeraajaa, 50 000 helmeä, 80 000 kristallia ja 10 000 metriä hopealankaa. Puvun suunnittelija Elie Saab on nimestään huolimatta libanonilainen.

Kuninkaalliselle hääväelle tarjottiin päivällinen eduskunnassa, koska suurherttuan kaupunkipalatsi oli tarkoitukseen liian pieni. Keittiöstä vastasi Luxemburgin Bocuse Léa Linster.

2012_156.jpghliput.jpg

Kansalle järjestettiin ulkoilmakonsertti Knuedlerilla, tähtenä Selah Sue morsmaikun kotimaasta Belgiasta, ja päälle ilotulitus. Lähellekään samaa taiteellista tasoa ei yltänyt luxemburgilaisen Joel Heyardin luoma virallinen häälaulu "I’m in love" jota myytiin vitosella ruokamarketeissa. Biisin ansioksi voi ehkä lukea sen, että tuotto meni hallitsijaperheen hyväntekeväisyyssäätiölle.

Häiden kunniaksi julkaistiin postimerkkejä ja juhlaraha. Valtion taiteen ja historian museo asetti näytteille valikoiman suurherttuaperheen hopea-aarteita.

Kaupalliset yrittäjät tuottivat loppumattoman määrän hääkrääsää lipuista lautasiin ja kupeista kasseihin. Itseään kunniottavien kauppojen ikkunassa oli hääparin kuva ja osa käytti häitä häpeämättä hyväkseen myynninedistämisessä esimerkiksi ilmoittamalla tarjoavansa asiakkaille hääparin kunniaksi lasillisen skumppaa (vain yhden, huomautettiin ilmoituksessa).

2012_155.jpg

Häät osuivat samaan viikonloppuun kuin perinteinen Mantelsonndeg eli talvitakkisunnuntai, jolloin kaupat ovat poikkeuksellisesti auki, jotta ihmiset voivat varustautua talven varalle. Kauppiaat ehkä pelkäsivät asiakaskatoa häähumun takia, koska tarjosivat asiakkaille ilmaisen taksikyydin kotoa kaupoille.

2012_144.jpg

Qatarilaisomistukseen päätyneen BIL-pankin johto ja henkilökunta onnittelivat hääparia.

Suurherttuakunnan suurin päivälehti Wort julkaisi jättikokoisen erikoisnumeron, joka jaettiin maksutta joka kotiin. Sisältö oli varsinaista häämässäilyä: hääparin elämäkerrat, morsiamen kreivillisen suvun historia, hallitsijaparin häät, lähiaikojen muut kuninkaalliset häät, häävieraat, hääparin haastattelu ja niin edelleen.

Ilmaislehti L’Essentiel (18.10 2010) irroitteli kokosivun ilmoituksella, jossa prinsessa Stéphanien syliin oli photoshopattu kolmoset – ”Quand la succession sera assurée… vous l’apprendrez par L’Essentiel” eli ”L’Essentiel tietää kertoa teille milloin kruununperimys on varmistettu.”

hlehti.jpgholut1.jpg

Aikakauslehti Revue julkaisi hääerikoisnumeron ja Simonin panimo hääerikoisoluen monogrammilaseineen.

Pääministeri Junckerinkin oli annettava lausunto: ”Kun kunnioitamme juhlalla kruununperillistä ja hänen tulevaa puolisoaan, kunnioitamme itseämme. Tiedän ettei koko maa näe asiaa tällä tavoin. Kumminkin, kun maa astuu tärkeän askelen historiassaan, on siihen osallistuttava arvokkaasti niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.” Taitavasti sanottu, mitä se sitten tarkoittikaan.

Luxemburger Wortille ja RTL:lle tehty kysely osoitti, että kansa jakautui kahtia: 51 % vastasi olevansa kiinnostunut häistä, 49 % sanoi ettei pätkääkään; 59 %:n mielestä suurherttuaperheen tulisi maksaa omat häänsä, 39 % oli sitä mieltä että valtion tulee osallistua kustannuksiin.

Valtio osallistuikin 350 000 eurolla ja kaupunki tarjosi kansanhuvit Knuedlerillä. Joku totesi katuhaastattelussa, että sama se maksaako valtio vai suurherttuaperhe, samasta pussista rahat kumminkin tulevat. Häitä ilmeisesti olikin ennakoitu, koska vuoden 2012 budjetissa suurherttuan määräraha 9,2 miljoonaa euroa oli puoli milliä suurempi kuin edellisenä vuonna. Kruununprinssin henkilökohtainen elatusraha oli vaatimattomat 150 000 euroa.

2013_040.jpgKustannuksia enemmän kansalaisia puhutti Stéphanieta varten säädetty erityislaki, jonka ansiosta hän sai Luxemburgin kansalaisuuden nopeutetussa tahdissa ja ilman kielitaitovaatimusta. Älämölö ehkä edisti tänä vuonna esitettyä lakimuutosta, joka hieman helpottaa kansalaisuuden saamista myös maijameikäläisille: asumiskynnystä madalletaan seitsemästä vuodesta viiteen ja asumisen saa suorittaa pätkissä. Kielitaitovaatimus säilyy ennallaan, mutta sujuvalla puhekielellä voi kompensoida, jos kirjoitettu letzeburgi tuottaa vaikeuksia.

12 Yhtä juhlaa

Luxemburgissa on tapana myydä pääsiäismunat valmiiksi keitettyinä ja värjättyinä. Talousmuniksi liaan pienet munat kelpaavat pääsiaismuniksi samoin kuin Suomessa mignon-muniksi. Eräs munafarmi ideoi pikkumunille ympärivuotista käyttöä ja sunnittelee lanseeraavansa kansallispäivän juhlintaa varten trikolorimunan.

trikoloripaperi.jpg

Kansallispäiväksi voi hankkia kansallisvärein kaunistettua vessapaperia.

13 Biaktiivisia pariskuntia

ducal_2012.jpg

Tasa-arvoinen tupakkamainos vuodelta 2012.

14 Rautakaivoksista call centereihin

Luxemburgin valtio myi vuonna 2011 Qatar Airwaysille 35 prosentin osuuden lentorahtifirma Cargoluxista. Toiseksi suurimpana omistajana Qatar Airways alkoi toteuttaa omaa omistajapolitiikkaansa niin suoraviivaisesti, että loppuvuonna 2012 Luxemburgin valtio osti osakkeet takaisin ja katsastaa niille nyt uutta ostajaa Venäjältä, Yhdysvalloista tai Kiinasta.

qatarisaatio.jpg

”Qatarisaatio” viittaa pelkoon siitä, että qatarilaiset osakkuudet luxemburgilaisissa yrityksissä johtavat raakaan bisnesmeininkiin jossa ei piitata sosiaalisista näkökohdista. Cargoluxin työtekijöitä edustavat ammattiliitot protestoivat toimintojen ulkoistamisen ja työehtosopimuksen yksipuolisen irtisanomisen vuoksi. Kuvan hahmo liittyy protestiin.

15 Mustaa kuin piru ja rasvaista kuin munkki

Helmikuussa 2013 Eurooppaa vavisuttaneen hevosenlihaskandaalin jäljet johtivat Luxemburgiin. Romanialaista, Kyproksen ja Hollannin kautta kierrätettyä Ranskassa myytyä hevosenlihaa oli ujutettu naudanlihan joukkoon ranskalaisen yhtiön Luxemburgissa toimivan tytäryrityksen Tavolan ruotsalaiselle Findus-merkille valmistamaan lasagneen, jota oli myynnissä Englannissa, jossa hevosenlihan syönti on yhtä suuri kauhistuksen aihe kuin koiranlihan syönti suomalaisille.

findus_venetsiassa.jpg

Findus-pakasteiden jakelua Venetsiassa.

Ei aikaakaan, kun pakkausmerkinnöistä unohtunutta hevosenlihaa paljastui yhdestä sun toisesta maasta, tyypillisesti ruokavalmisteista joiden tuotantokustannukset on painettu mahdollisimman alas: halpispakasteista, ownlabel-eineksistä, joukkoruokailuvalmisteista, Ikean lihapullista…

Luxemburgissa Belgian rajan tuntumassa toimiva einestehdas Tavola vakuutteli viattomuuttaan: mihin voi luottaa, jos ei siihen että emoyritys Comigelin toimittama raaka-aine on sitä mitä väittää olevansa. Comigel vieritti vastuun raaka-aineen myyneelle Spangherolle. Spanghero vakuutti, että oli pelkästään välittänyt eteenpäin ”EU:ssa valmistettua.”

Tavolan tehdas tarkastettiin Luxemburgin maatalousministeriön ja terveysministeriön toimesta: kaikki tehtaasta löytynyt liha oli 100-prosenttista hevosta.

hevosta.jpg

Luxemburgin ruokakulttuurissa hevosenpihveillä on vankka asema, mutta ruokakaupassa hevonen myydään hevosena.

Skandaali oli jytky Eurofins-laboratoriolle, joka ainoana EU:ussa pystyy suorittamaan jäsenvaltioiden viranomaisille testejä, joissa jäljitettään samaan aikaan sekä hevos-dna:ta että fenyylibutatsonia, jota käytetään lääkkeeksi kilpahevosten lihasongelmiin. Lääkettä saaneiden eläinten liha ei kelpaa ihmisravinnoksi. Vuosi sitten pääkonttorinsa verosuunnittelumielessä Luxemburgiin siirtäneen laboratorion pörssikurssi pamahti nousuun, joten hummaskandaalista kilahtanee jokunen äyri suurherttuakunnan kassaan siitä huolimatta että Tavola menettäisi tilauksia.

kultapossu.jpg

16 Skumppaa koko kansalle

Vuonna 2012 ilmestyi viimeisin teos luxemburgilaisista viineistä. Toinen viinikirjailijoista, Laurens Mauquois kirjoittaa myös viiniblogia nimimerkillä Weinsnob. Kaksikielisen viinikirjan Luxemburger Wein – Vin luxembourgeois saa kirjakaupasta 59 eurolla ja mukana tulee näytepullo!

ekoviini.jpg

Luxemburgissa on järjestetty ekomessuja – Oekofoire – jo 25 vuotta. Tämän kunniaksi vuoden 2012 messuille tuotettiin oma ekomessukuohari.

Taannoin sattui silmään lehtiartikkeli (Le Quotidien 16.2.2013) jossa kerrottiin miten viininviljelijöiden tislaustoimintaa säännellään Luxemburgissa. Suomessahan kuvitellaan että täällä oikeassa Euroopassa saa alkoholin kanssa läträtä ilman viranomaishäirintää. Lehden esimerkkiviljelijä valmistaa kahdesti kirkastettua viinirypälemäskistä ja myös luumuista ja päärynöistä. Tisle myydään suoraan tilalta etupäässä tutuille kanta-asiakkaille. Tislauksen käynnistämiseen haetaan lupa Mertertin satamassa toimivalta tulliviranomaiselta. Viranomainen sanoo, milloin pannun saa panna päälle, ja käy paikan päällä tarkistamassa laitteiden kunnon tuoteturvallisuutta varten ja porisemassa olevan nesteen määrän verotusta varten. Litrasta 100-prosenttista tislettä valtio verottaa runsaat 10 euroa. Kolmen vartin juomaväkevää kohden vero on noin 5 euroa ja päälle ALV joka Luxemburgissa on 15 %. Tisletuotannon enimmäismäärä tilaa kohden on 2000 litraa 100-prosenttista vuodessa.

lxb_tradition.jpg

Paluumuuttokuorma Suomeen maaliskuussa 2013 kulki läntistä reittiä. Ruotsinlaivalla tervehti tuttu tuote.

17 Hyvä ruoka, parempi mieli

Ennen paluumuttoa tuli kokeilluksi ravintola Roud Haus, joka kammottavasta nettisivusta ja kitsisestä sisustuksesta huolimatta tarjoaa luxemburgilaisia perinteitä ja valmistusaneita kunnioittavaa maittavaa ruokaa. Uutta kantista Neudorfin kaupunginosassa sijaitsevasta Roud Hausista olisi tuskin tullut, koska bussi kulkee iltasella puolen tunnin välein ja viiden kilometrin kävelymatka on haaste täydelle vatsalle.

18 Make silence, not noise

Epäluxemburgilainen häiriköinti jatkuu Hollerichin baarikadulla: helmikuussa 2013 poliisi joutui taas rauhoittelemaan runsaan 20 hengen nujakkaa sunnuntaiaamun koitteessa. Häiriöbaareilla on nyt lupa olla kahdesti kuussa auki aamukuuteen. Enempää ei pormestari Bettel lupaa, mutta ei myöskään tohdi vähentää koska uskoo ”yöelämätalouteen”- night life economy

fuck_design_lets_dance.jpg

19    Kakkua jaettavaksi

Muualla Euroopassa suurennetaan terveyshaittavaroituksia tupakkapakkauksissa ja rajoitetaan tupakkamerkkien näkyvyyttä mutta Luxemburgissa ei hötkyillä. Terveysministeri Mars Di Bartolomeon nurinkurista selitystä vastaan on vaikea väittää: "Jos toimenpiteitä on liikaa, ei ole mitään takeita siitä että tavoitellut vaikutukset toteutuvat." (L’Essentiel 14.9.2012).

Valmisteverojen osuus valtion verotuloista on Luxemburgissa noin kaksinkertainen Ranskaan ja Belgiaan verrattuna ennen muuta rajat ylittävän bensa- ja tupakkakaupan ansiosta. Selustatukea kannattavaan tupakkakauppaansa Luxemburg sai maaliskuussa 2013 EU:n oikeusistuimelta, joka tuomitsi sisämarkkinasääntöjen vastaiseksi Ranskan käytännön, joka rajoitti tupakkarallin naapurimaasta viiteen kartonkiin autoa kohden.

maryland.jpg

Villeroy & Bochin valmistama mainostuhkakuppi.

20 Kadun varjoisella puolella

Tammikuussa 2013 annettiin suurherttuakunnassa luvatta asuville mahdollisuus hakea asemansa laillistamista. Hakemuksia vastaanotettiin yli kuusi sataa. Maaliskuuhun mennessä runsaat kaksi sataa oli saanut asumisluvan ja vajaat kaksi sataa karkoituspäätöksen.

21 Lehmiä ja leijonia

2013_009.jpg

Luxemburgin kaksihäntäinen vaakunaleijona löytyi kirjakaupasta pehmoversiona.

LÄHTEET JA LINKIT

ABC – Luxembourg pour débutants … et avancés ! MHVL, 2012.

Oekotopten - Luxemburgin ympäristöliikkeen, kestävän kehityksen mnisteriön ja EU:n tukema hanke Oekotopten promovoi ympäristötietoisia tuotteita ja palveluita.

Women – Lives and Legends. Luxembourg City Tourist Office & Cid-femmes, 2008.

Mauquoi R & L. Luxemburger Wein – Vin luxembourgeois. Edistions Shortgen 2012.