Stanislauksen aukio

12.10.2013                                                            Helsinki – Nancy 1751 km

Uhkea barokkiaukio Nancyssa Ranskan pohjoislaidalla hyväksyttiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 1982. Place Stanislas – paikallisten suussa Place Stan – oli alkuaan nimeltään Place royale Ranskan kuninkaan Ludvig XV:n kunniaksi. Paraatitorin teetti 1750-luvulla kuninkaan vävy Stanislaus Leszcynski.

Stanislaus2.JPG

Aatelisperheen vesana Lwowissa vuonna 1677 syntynyt Stanislaus toimi pariin otteeseen Puolan kuninkaana, oli suuren osan elämästään maanpaossa eri puolilla Eurooppaa, piti jonkun aikaa hallussaan Zweibrückenin herttuakuntaa ja päätyi lopulta Lothringenin ja Barin herttuaksi.

Ensimmäisen kerran Stan oli Puolan kuninkaana Suuren Pohjan sodan aikaan. Kun 15-vuotias Kaarle XII nousi Ruotsin valtaistuimelle, ryhtyivät Itä-Euroopan suurvallat Puola-Liettua ja Venäjä sotaan Itämeren etelärannalle levittäytynyttä Ruotsia vastaan. Vastoin odotuksia Ruotsi ei ollutkaan helposti nujerrettavissa vaan miehitti Puolan. Kaarle pani viralta Puolan saksilaissyntyisen kuninkaan August II:n ja masinoi säädyt valitsemaan vuonna 1704 Puolan kuninkaaksi ja Liettuan suurherttuaksi Stanislaus Leszcynskin, joka oli aiemmin toiminut muun muassa Puolan hovin juomanlaskijana.

Amphitrite1.JPG

Aukion kulmiin sijoitetut Neptunusta ja hänen puolisoaan Amphiritea esittävät suihkulähteet ovat Barthélémy Guibalin luomuksia.

Ruotsin sotaonni kääntyi 1709, kun Kaarlen armeija hävisi Pietari Suuren armeijalle Pultavan taistelussa Ukrainassa. Kaarle häippäsi Bessarabiaan (nykyisen Moldovan tienoille) ja ryhtyi taivuttelemaan ottomaani-imperiumin sulttaania kaveriksi sotaan Venäjää vastaan. Puolassa August palasi valtaan ja kruununsa menettänyt Stanislaus suuntasi Kalle Dussinin fölissä Bessarabiaan.

Amphitrite2.JPG

Sulttaani innostui ensin sotimaan Venäjää vastaan mutta kyllästyi sitten Kallen kärttämiseen ja määräsi tämän kotiarestiin. Vuonna 1714 sulttaani lähetti Kallen kotiin Tukholmaan.

Kalle puolestaan nimitti uskollisen Stanislauksen Lounais-Saksassa sijaitsevan Pfalz-Zweibrückenin herttuaksi. Nimi juontuu  siitä, että keskiaikainen linna oli suojattu kahdella sillalla. Stanislaus rakennutti itselleen Zweibrückeniin barokkipalatsin ja nimesi sen Bessarabian aikojen muistoksi Tschifflickin linnaksi. Aivastukselta kuulostava sana on turkkia ja tarkoittaa huvimajaa.

Tschifflickin linna tuhoutui Ranskan vallankumoussodissa joten sitä on turha lähteä katsomaan. Nyky-Zweibrückenin merkittävin attraktio on Saksan suurin tehtaanmyymäläpyydys The Style Outlets, jossa vierailee vuosittain kolme miljoonaa shoppaajaa.

RestaurantStanislas.JPG

Stanislauksen aukiota reunustaa joukko julkisia rakennuksia, joiden julkisivut ovat Emmanuel Herén käsialaa: ooppera (entinen piispan palatsi), luksushotelli ja ravintola, taidemuseo (entinen lääketieteellinen tiedekunta) ja kaupungintalo (entinen Stanislauksen palatsi).

Stanislauksen pesti Zweibrückenin herttuana päättyi Kaarle XII:n kuollessa vuonna 1718, ja hyvä olikin, koska herttuakunnan rahakirstussa alkoi jo pohja häämöttää. Kalle – kuten muistamme – sai surmansa ollessaan valloittamassa Norjaa Tanskalta, joskaan siitä ei ole selvyyttä, kaatoiko hänet norjalaisten vai sotimaan kyllästyneiden ruotsalaisten luoti.

Stanislaus löysi tässä vaiheessa turvapaikan Elsassista. Vuonna 1725 osui kohdalle lottovoitto: Stanislauksen tytär valittiin Ranskan kuninkaan Ludvig XV:n puolisoksi.

Hahmo.JPG

Ludvig XV oli Ludvig XIV:n, Ranskan Aurinkokuninkaan, pojanpojan nuorempi poika, josta tuli kruununperillinen kaksivuotiaana kun tauti oli niittänyt kaikki perimysjärjestyksessä edellä olevat. Aurinkokuninkaan kuollessa Ludvig XV oli vasta viisivuotias. Kolmetoistavuotiaana hänet julistettiin täysi-ikäiseksi ja kruunattiin kuninkaaksi.

Ludvig XV oli kihlattu espanjalaiselle prinsessalle, joka oli vasta kuusivuotias. Kuningassuvun jatkuvuudesta huolta kantavat tahot eivät malttaneet odottaa espanjattaren varttumista. Prinsessa palautettiin vanhemmilleen ja Euroopan lisääntymiskelpoisista aatelisneidoista koottiin satakunta nimeä sisältävä lista. Valituksi tuli kuningasta kuusi vuotta vanhempi Marie Leszcynska.

Hahmo2.JPG

Kuningasparille syntyi 10 lasta. Kuningattaren raskauksien aikana kuninkaalla oli tapana turvautua rakastajattariin, joista tunnetuin, Madame de Pompadour vaikutti hovissa parikymmentä vuotta.

Kun Puolan kuningas August II kuoli vuonna 1733, Stanislaus pyrki appensa tuella takaisin synnyinmaansa valtaistuimelle. Puolan kruunusta käytiin sotaa kahden liittouman, Ranska-Espanjan ja Saksi-Itävalta-Venäjän välillä. Puolalaisia taisteli kummallakin puolella.

Stanislauksen kerrotaan ujuttautuneen perimyssodan aikana takaisin Puolaan ajuriksi naamioituneena samaan aikaan kun kilpailijoita harhautti Ranskassa kaksoisolento. Naamioleikki antoi aiheen näytelmälle ”Väärä Stanislaus”, josta Giuseppe Verdi rykäisi vuonna 1840 koomisen oopperan ”Päivä kuninkaana”.

Portaikko.JPG

Kaupungintalossa on säilynyt komea portaikko seinämaalauksineen.

Puolan kruunun vei lopulta Saksin herttua (kuningas August III) mutta kun Lothringenin herttua nai Itävallan tulevan keisarinnan Maria Theresian (jonka tytär Marie Antoinette naitettiin Ludvig XV:n pojanpojalle Ludvig XVI:lle )  Ludvig XV valloitti Lothringenin ja asetti sinne Stanislauksen herttuaksi vuonna 1737.

Stanislaus sai kuninkaalta myös elatusrahan, jonka turvin hän ryhtyi harrastamaan tieteitä ja taiteita ja kohentamaan Nancyn ilmettä herttuakunnan pääkaupunkina. Hän kuoli 88-vuotiaana maaseutukartanossaan Lunévillessa palovammoihin, jotka syntyivät kun hänen vaatteensa roihahtivat tuleen kamiinasta.

Stanislaus.JPG

Paraatitorin keskellä oli alkuaan Ludvig XV:n patsas, jonka syrjäytti Ranskan vallankumouksen aikaan Järkeä esittävä hahmo ja vuonna 1831 Stanislaus itse. Jalustassa häntä tituleerataan hyväntekijäksi – Stanislaus le Bienfaisant. Stanislaus perusti valistuksen hengessä yleishyödyllisiä laitoksia kuten kouluja, sairaaloita, yleisiä kirjastoja ja viljavarastoja.

Riemukaari1.JPG

Aukion pohjoislaitaa hallitsee Ludvig XV:n kunniaksi rakennettu riemukaari, jonka teksti ylistää kuningasta vihollisille kauhistuttavaksi  mutta liittosuhteisiin taipuvaiseksi ja kansan rakastamaksi.

Katedraali.JPG

Lyhty.JPG

Kullatut takorauta-aidat ja portit, samoin kuin kaupungintalon lyhdyt on suunnitellut Jeam Lamour.

Neptunus.JPG

Neptunus2.JPG

Neptunus3.JPG

Neptunus4.JPG

Muita postikortteja Ranskasta:

Calais

Carry le Rouet

Finistère

Les deux caps

Lille

Longwy

Marseille

Reims

Le Corbusier’n Cité Radieuse

Metz

Metzin joulupukit

Ajatus katkesi

Postikortteja Pariisista