Aachenin katedraali

27.10.2013                                                           Helsinki – Aachen 1574 km

Katedraali2.jpg

Aachenin katedraali hyväksyttiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 1978.

Katedraali.JPG

Kaupungin ranskankielinen nimi Aix-la-Chapelle viittaa uskonnonharjoituspaikkaan, kuin myös latinankielinen nimi Aquisgranum tai Aquae Granni. Granus oli kelttiläinen jumala, jonka erikoisalaa olivat aurinko sekä kuumat ja parantavat lähteet. Roomalaiset hyödynsivät paikkakunnan kuumia rikkipitoisia lähteitä kylpylöissään. Yksi lähteistä (Eisenbrunnen) on kaupungin keskustassa. Uusklassisen pylväskäytävän katveessa voi nauttia lasillisen ruumiinlämpöistä ja pahan makuista mutta kuulemma terveellistä vettä.

lepakko.jpg

Aachen tunnetaan Kaarle Suuren (Charlemagne) kaupunkina, Kaarle puolestaan miehenä, joka yhdisti Ranskan pikkukuningaskunnat keisarikunnaksi ja valloitti lisää alueita joka ilmansuunnasta.  Frankkien kuningas Pipin Pieni testamenttasi kuningaskuntansa puoliksi Kaarlelle ja tämän veljelle Karlmannille (Carloman). Karlmann kuitenkin kuoli äkillisesti ja Kaarle kaappasi hänen puolikkaansa veljenpoikien nenän alta.

olento.jpg

tapani.jpg

Pyhä Tapani katedraalin kupeessa on saanut uuden komean viitan.

Keskiaikaisilla kuninkailla oli tapana vaeltaa linnasta toiseen vailla varsinaista pääkaupunkia. Kaarle kumminkin asettui Aacheniin niin pitkiki ajoiksi että sitä voi syystä pitää hänen pääkaupunkinaan. Katedraalia Kaarle alkoi rakennuttaa vuonna 796.  Valmistuessaan katedraali oli suurin Alppien pohjoispuolisessa Euroopassa. Saksan kuninkaat – 30 kappaletta – kruunattiin Aachenin katderaalissa 900-luvulta 1500-luvulle.

karlsschrein.jpg

Kaarle Suuri kuoli Aachenissa vuonna 814 ja haudattiin katedraaliin. Kuningas Fredrik Barbarossa sai Paavin julistamaan Kaarlen pyhimykseksi vuonna 1166 ja siirrätti tässä yhteydessä hänen jäänteensä marmoriseen sarkofagiin. Kaarlen pyhyyttä ei muistella juuri muualla kuin naapurimaassa Belgiassa sijaitsevassa Liègen hiippakunnassa. Barbarossan pojanpoika siirrätti Kaarlen vuonna 1215 kultaiseen arkkuun.

ovi.jpgsusi.jpg

Katedraalin mahtavat pronssista valetut ovet ovat 800-luvulta. Katedraalin rakentaminen oli niin suuri ponnistus, että kaupunginisät kutsuivat avuksi paholaisen. Paholainen lupasi jeesata, jos saa palkkioksi kirkon vihkiäisiin ensinnä astuvan sielun. Kaupunginisät höynäyttivät paholaista lähettämällä sisään piispan sijasta suden. Eteisessä on tämän muistoksi susiveistos, jonka rinnassa ammottaa reikä sillä kohdalla, mistä paholainen raastoi sielun/sydämen. Huijauksesta suuttuneena paholainen paiskasi pronssiovet kiinni jättäen väliin yhden sormistaan. Paholaisen sormi on yhä jemmassa oven oikeaa puoliskoa koristavan leijonan suussa.

leijona.jpg

Kahdeksankulmaisen, kaksikerroksisen lehterin ympäröimän kirkkosalin keskiaikavaikutteiset mosaiikit ovat 1800-luvulta. Kaarle Suuren valtaistuinta ylemmällä lehterillä päsee katsomaan opastetulla kierroksella.

mosaiikit.jpg

valaisin.jpg

Fredrik Barbarossa teetti katedraaliin pronssisen, Jerusalemin muureja kuvaavan kynttiläkruunun.
Katedraalin aarteisiin kuuluu myös Marian mekko ja pala Jeesuksen lannevaatetta, joita näytetään pyhiinvaeltajille seitsemän vuoden välein.

maria.jpg
Aachen on myös piparkakkukaupunki. Muualla Saksassa piparkakkuja kutsutaan nimellä Lebkuchen mutta Aachenissa nimi on Printen. Aachener Printen on alkuperäsuojattu tuote, joten muualta ei printeneitä saa. Nimi viitaa siihen, että piparit on alkuaan valmistettu kuviomuottia käyttäen. Printeneiden kerrotaan kantautuneen Aacheniin Belgian Dinantista, josta kotoisin oleva kuparinvalaja nautti niitä lounaakseen ollessaan keikalla valmistamassa Kaarle Suuren patsasta kauppatorin keskellä olevaan suihkualtaaseen.

Kauppatori.JPG

Nykyään mutkat vedetään suoriksi ja printenit myydään valtaosin ilman kuvioita. Reseptikin on vähän muuttunut vuosisatojen saatossa. Perinteisen makeutusaineen hunajan korvasi sokerijuurikassiirappi, kun puoli Eurooppaa valloittanut Napoleon määräsi Yhdysvallat kauppasaartoon. Yhdysvallat oli jostain syystä tuohon aikaan merkittävä hunajantuottajamaa.

printen.jpg

Kaneli, neilikka, inkivääri, kardemumma, anis ja maustepippuri ovat kuitenkin pitäneet pintansa printenien mausteina. Printeneitä tehdään myös manteleilla, suklaalla ja marsipaanilla höystettyinä. Kausituotteena myydään joulukalentereita, joissa on suklaanamujen sijasta printeneitä.

Aachenin seudun murteessa – Öcher Platt – käytetään kirosanaa Prentekopp eli "senkin piparkakkupää!" Piippua polttaville pullaukoille en ole löytänyt selitystä.

pullaukot.jpg

Muita postikortteja Saksasta:

Näköalapaikalla Berliinissä

Burg Eltz

Völklinger Hütte

Reinin linnat

Heidelberg

Görlitz

Lyypekki

Wismar

Frankfurt an der Oder

Trier

Münsterin joulumarkkinat