Ribe

17.11.2013                                                            Helsinki – Ribe 1097 km

Tanskan vanhin kaupunki Ribe vietti 1300-vuotisjuhlaa vuonna 2010. Pohjanmereen laskevan Ribe-joen suuhun eteläisellä Juutinmaalla kehittyi 700-luvulla vilkas markkinapaikka, jossa Pohjolan viikingit ja Välimeren kauppiaat myivät ja ostivat kaikkea mitä varhaiskeskiajan ihminen saattoi tarvita. Ribessä käytiin myös orjakauppaa, joka alkoi hiipua vasta kristinuskon voittaessa alaa.

Riben kauppakaupungin kukoistuskausi päättyi 850-luvun paikkeilla. Kaarle Suuren valtakunnan hajoamista seurannut levoton aika frankkialueilla ei suosinut kansainvälistä kauppaa. Viikinkien kansainvälisen toiminnan painopiste siirtyi kaupasta ryöstelyyn. Ribenkin suojaksi kaivettiin vallihauta.

Viikinkiajan elämään voi tutustua Riben viikinkikeskuksessa (VikingeCenter) ja keväisin järjestettävillä Tanskan suurimmilla viikinkimarkkinoilla.

ribe_kirkko2.jpg

Keskeisen asemansa takia Ribe soveltui kumminkin tukikohdaksi kristinuskon ilosanomaa levittäville läheteille. Hampurin ensimmäinen piispa Ansgar perusti Birkaan Ruotsin ensimmäisen kirkon vuonna 831 ja Ribeen Tanskan ensimmäisen kirkon vuonna 855. Riben ensimmäinen puinen kirkko on kadonnut ja 1100-luvulla rakennettu kivikirkkokin vaurioitui pahoin tulipalossa vuonna 1176. Kivikirkon jäänteet ovat nyt osa myöhäiskeskiaikaista tiilikirkkoa. Katedraalina eli tuomiokirkkona eli piispanistuimena Riben kirkko on toiminut 900-luvulta.

kirkko14.jpg

kirkko20.jpg

kirkko27.jpg

kirkko30.jpg

Riben katedraalin urkujen julkisivu on 1600-luvulta.

kirkko17.jpg

Katedraalin kuorin maalaukset ovat ”Tanskan Chagallin” Carl Henning Pedersenin luomuksia 1980-luvulta.

Riben kirkossa käy vuosittain noin 160 000 vierailijaa. Muita nähtävyyksiä on kaupungintalo vuodelta 1496 ja dominikaanimunkkien vuonna 1226 perustama Pyhän Katariinan luostari, jonka kirkko ja päärakennus ovat säilyneet 1400-luvulta. Ribessä oli parhaimmillaan – ennen 1500-luvun uskonpuhdistusta – kymmenen kirkkoa ja neljä luostaria.

ribe_luostari.jpg

Pyhän Katariinan oletetaan olleen egyptiläinen prinsessa, joka kuoli marttyyrina Aleksandriassa vuonna 307. Katariinan olemassaolosta on kumminkin niin vähän todisteita, että häntä on epäilty sepitehenkilöksi, jonka esikuvana olisi ollut Hypatia Aleksandrialainen.

Hypatia (355–415) oli filosofi ja matemaatikko, joka opetti isänsä Theonin johtamassa Aleksandrian kirjaston yhteydessä toimivassa korkeakoulussa, museionissa. Alejandro Amenábarin elokuva Agora (2009) pohjautuu löyhästi Hypatian tarinaan. Ei-kristitty Hypatia murhattiin – vanhempana kuin elokuvassa – äärikristittyjen toimeenpanemissa uskonvainoissa, joiden yhteydessä myös kirjasto tuhottiin pakanallisena temppelinä.

katariina.jpg

Pyhän Katariinan suihkulähde Riben vanhassa kaupungissa.

Riben suojelu- ja matkailuyhdistys perustettiin jo vuonna 1899. Katedraalia ympäröivistä herttaisista pikku taloista runsaat 110 on suojeltu. Talot ovat pääosin 1600-luvulta, koska lähes koko keskusta tuhoutui tulipalossa vuonna 1580.

ribe_taloja1.jpg

ribe_taloja2.jpg

ribe_taloja3.jpg

ribe_taloja4.jpg

Katedraalissa on ilmeikkäitä lahjoittajien ja muiden merkkihenkilöiden muotokuvia...

lahjoittajat.jpg

...ja myös ilmiselvä apina.

kirkko21.jpg

 
Muita postikortteja Tanskasta:

Esbjergin valkoiset miehet

Eläimellistä menoa Kööpenhaminassa

Hamletin linna Elsinoressa