Marseille

1.12.2013                                                             Helsinki – Marseille 2294 km

Satamat.JPG

Välimeren suurin satama Marseille on Ranskan toiseksi suurin kaupunki – esikaupungit mukaan lukien pitkälti toista miljoonaa asukasta  – ja  Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2013. Kulttuurivuotena panostettiin etenkin museotoimintaan. Uusina tai uusittuina avattiin muun muassa Marseillen historiasta ja Välimeren kansojen kulttuureista kertovat museot.

kalastajat.jpg

Marseillen sydän on satama, jonka perustivat joko kreikkalaiset tai Vähästä Aasiasta lähtöisin olevat foinikialaiset 600-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Vaikka perustamisvaihe on jäänyt hämäräksi, Marseille vietti 2600-vuotisjuhlaa vuonna 1999. Tosin kreikkalaisten tai foinikialaisten saapuessa paikalla asui jo liguureja ja kelttejä.  Sataman nimikin – kreikkalaisten Massalia, roomalaisten  Massilia – on ehkä liguurien peruja.

Kymmenkunta kilometriä Marseillesta etelään sijaitsevassa Cap Morgioussa paljastui vuonna 1991 luola, jonka seinät on koristeltu maalauksin kaksi-kolmekymmentä tuhatta vuotta sitten. Cosquerin luolan sisäänkäynti on nykyään 37 metriä meren pinnan alapuolella, joten näkemään pääsee vain virtuaalivisiitillä.

lerichelieu.jpg

Massalialaiset hallitsivat kansainvälistä metalli- ja meripihkakauppaa usean vuosisadan ajan. Massalialainen Pytheas lähti vuonna 325 eaa tutkimusmatkalle kohti pohjoista ja raportoi palatessaan keskiyön auringosta, revontulista ja jään peittämästä merestä.

museedocksromains.jpg

Roomalaiset ottivat Massalian suojelukseensa vuonna 125. Satamasta on löytynyt roomanaikainen kauppavarasto, jossa viljaa ja öljyä säilytettiin valtavissa saviruukuissa (Musée des Docks romains).  Kun sataman tuntumaan rakennettiin Bourse-ostosteskusta 1960-luvulla, löytyi paikalta kreikan- ja roomanaikaisen Massalian ja keskiaikaisen Marseillen jäänteitä. Niinpä ostoskeskuksen vieressä on nyt ”arkeologinen puistikko” ja alakerrassa museo.

basiliquestvictor.jpg

Marseillen omalle pyhimykselle Victorille omistettu luostari kirkkoineen (yllä) sai alkunsa 400-luvulla.

Ristiretkien myötä alkoi 1100-luvulla Marseillen toinen kukoistuskausi: pyhälle maalle matkaavien ristiretkiarmeijoiden varusteiden ja muonan rahtaus oli tuottoisa bisnes. Kolmas kultakausi ajoittui 1700-luvulle, jolloin Marseillella oli käytännössä yksinoikeus Ranskan idänkauppaan.

FortStJean.JPG

Ristiretkien aikaan rakennettu ja 1600-luvulla modernisoitu Fort St Jean (yllä) suojaa sataman suuta.

FortStNicolas.JPG

Fort St Nicolas (yllä) rakennettiin sataman suun etelärannalle 1600-luvulla.

Tiilikatot.JPG

NotreDame_delaGarde1.JPG

Notre Dame de la Garde kukkulallaan (yllä) on kuin Eiffel-torni Pariisissa: näkyy joka paikkaan ja vetää vuosittain toista miljoonaa matkailijaa ihmettelemään komeita mosaiikkeja ja upeaa näköalaa. Kirkko ei ole järin vanha – 1860-luvulta – mutta merenkulkijoiden suojelija-äitiä on kunnioitettu paikalla ainakin keskiajalta alkaen, ja kukkulasta on löytynyt katakombeja, jotka kertovat kristinuskon varhaisesta maihinnoususta Massaliaan. Kullattu patsas kirkon huipulla on valtava: jopa pikku Jeesuksen ranteen ympärys on yli metrin.

notredame_delagarde3.jpg

notredame_delagarde2.jpg

Marseillen vanha satama-alue tuhoutui pahoin toisessa maailmansodassa. Suuri osa satamalahden pohjoislaidasta (Quai du Port) on jälleenrakennettu 1950-luvulla.  Natsimiehittäjät räjäyttivät alueen vuonna 1943 koska epäilivät sitä vastarintataistelijoiden ja vakoojien pesäpaikaksi. Lähes 30 000 asukasta joutui etsimään uuden katon päänsä päälle.

Sataman pohjoispuolella sijaitseva kaupunginosa Panier on kumminkin säästynyt ”aitomarseillelaisena” kokonaisuutena kapeine katuineen ja portaikkoineen. Nimi viittaa maaston muotoon eli nurin käännettyyn koriin. Panier’n sydämeen vievä Grand-Rue noudattelee muinaisen kreikkalais-roomalaisen pääkadun linjaa.

Panier.JPG

Panier_portaita.JPG

Ravintoloiden reunustaman Place de Lenchen (alla) paikalla oli kreikkalaisen Massalian agora.

PlacedeLenche.JPG

Kalatorilla vanhan sataman pohjukassa jäähdytetään kalat merivettä haihduttamalla. Moni vanhan kaupungin pienistä ravintoloista tarjoaa perimarseillelaista bouillabaissea. Kalakeiton nimi viittaa siihen, että liemi on alkuun kiehuvaa, mutta sen lämpötila laskee sitä mukaa kun joukkoon lisätään kalaa. Keittoon lisätään useita kalalajeja –  päivän saaliin mukaan – ja lisäksi äyriäisiä.

Kalatoria1.JPG

Kalatoria2.JPG

Bar de la Marine (alla) quai de Rive-Neuvella oli esikuvana Marcel Pagnolin Fannyn, Mariuksen ja Césarin tarinaa kertovan Marseille-trilogian satamakuppilalle.

bardelamarine.jpg

Förimatka satamalahden yli maksaa 80 senttiä.

FerryBoat.JPG

Vanhan Marseillen pääkadulla Canebièrella voi virkistäytyä kahvilla Torrefaction Noaillesin myymälässä komean jugendfasadin takana. Paahtimofirma on toiminut vuodesta 1927. Kadun nimi tuo erehdyttävästi mieleen oluen mutta juontuu latinan sanasta cannabis. Marseille oli aikanaan merkittävä hamppuköysien tuottaja.

Noailles.jpg

Cours Julien kivenheiton päässä Canebièresta on Marseillen Montmartre pikku baareineen, ravintoloineen ja putiikkeineen. Toista sataa vuotta vanhojen porvaristalojen reunustamalla kukkulan selkää myötäilevällä esplanadilla pidetään maalais-, käsityö-, kukka-, kirja- ja antiikkimarkkinoita.  Cours Ju palveli 1970-luvulle saakka Marseillen hedelmä- ja vihannestukkutorina.

coursjulien.jpg

CoursJulien_portaat.JPG

Yksisarvisen saippuapajassa (Savonnerie de la Licorne, 34 Cours Julien) valmistetaan perinteisiä menetelmiä ja laitteita käyttäen perinteistä Marseillen saippuaa. Oliiviöljypohjaisen saippuan reseptin toivat tullessaan foinikialaiset.

Marcel Carbonelin puoti ja museo satamassa on puolestaan oiva paikka, jos on kiinnostunut santoneista eli ”pikku pyhimyksistä”. Santoneista tuli Marseillen ja koko Provencen erikoisuus sen jälkeen, kun Ranskan vallankumous sulki kirkot ja lopetti niiden jouluseimikuvaelmat. Muuan marseillelainen seimihahmojen valmistaja keksi ryhtyä tuottamaan minihahmoja kotiseimiä varten. Carbonelin museossa on muun muassa vallankumousaikainen miniseimi, jonka hahmot on muovailtu leivän sisuksesta. Marras-joulukuussa santoneja on tarjolla vanhan sataman santon-markkinoilla.

Asemanportaat.JPG

Marseillen rautatieasema on korkealla kukkulalla kaupungin yläpuolella. Metrolla pääsee aseman alle, joten komeita portaita ei välttämättä tarvitse nousta. Rautatieaseman tienoilta on löytynyt 8000 vuotta vanhoja – eli kivikautisia - tiilirakennuksia.

Asema.JPG

Asemaa koristaa Ary Bitterin veistos, joka symboloi aurinkoa ja merta.

Marseillesta itään meren rantaa rikkovat jyrkkien kalkkikivikallioiden – calanques – väliin muodostuneet vuonot.

calanques.jpg

Calanquien kainaloissa lymyilevät cabanonit olivat alkuaan työväestön vaatimattomia kesämökkejä mutta nyt usein kaikin mukavuuksin varustettuja villoja.

Cabanes.JPG

Garlabanin huippu kohoaa yli 700 metrin korkeuteen.

Garlaban_vuori.JPG

1500-luvulla luvulla kalliosaarelle Marseillen edustalle rakennettu Château d’If (alla) toimi vankilana vuosisatojen ajan. Alexandre Dumas antoi Monte-Criston kreivin riutua Ifin linnoitusvankilassa ja myös paeta sieltä. Maihinnousu Ifin saarelle on mahdollista vain kun meri on kohtuullisen tyyni.

Chateaudif.JPG

Vanhaa_satamaa.JPG

Marseillen satamalahti kävi jo 1800-luvulla liian matalaksi uusille suurille laivoille ja palvelee nykyään huviveneilyä. Anse des Auffes-lahden pikku satama (alla) on puolestaan kotitarveveneilyä varten.

AnsedesAuffes.JPG

Vanhan satamansuun pohjoispuolelle rakennettua uutta satamaa pääsee ihmettelemään bussi- tai venekierroksella.

Uutta_satamaa.JPG

Marseljeesia ei ole sävelletty Marseillea varten vaan Reinillä sotivien tasavaltalaisjoukkojen kannustukseksi Ranskan ryhtyessä sotaan Itävaltaa vastaan. Vuonna 1792 Marseillesta lähti viiden sadan vapaaehtoisen joukko liittyäkseen tasavaltalaisarmeijaan. Matkalla Pariisia kohti joukko omaksui Claude-Joseph Rouget de Lislen biisin marssilaulusuosikikseen.

Muita postikortteja Ranskasta:

Calais

Carry le Rouet

Finistère

Les deux caps

Lille

Longwy

Reims

Stanislauksen aukio

Le Corbusier’n Cité Radieuse

Metz

Metzin joulupukit

Ajatus katkesi

Postikortteja Pariisista