Färsaaret

3.12.2013                                                        Helsinki – Tórshavn 1702 km

Färsaarilla asuu noin 50 000 ihmistä ja 70 000 lammasta – mitäpä muuta, kun nimikin on ”lammassaaret”.  Lampaita näkee takapihoilla jopa pääkaupungissa Tórshavnissa, jonka väkiluku on vajaat 20 000.

Torshavn.JPG

Lampaat tulivat saarille viikinkien mukana 800-luvulla. Skotlannista, Irlannista tai Skandinaviasta rantautuneita ihmisasukkaita saarilla oli jo viitisen sataa vuotta aiemmin.

asukas.jpg

Saariryhmän 18 saaresta yksi on asumaton. Saaria yhdistivät ennen sillat ja lautat, nykyään usein tunnelit. Matka lentokentältä Vágarin saarelta Tórshavniin Stremoyn saarelle kestää yhä 40 minuuttia, vaikka lauttayhteys korvattiin viiden kilometrin pituisella tunnelilla vuonna 2002. Pari vuotta sitten jatkettiin kiitotietä niin että se nyt on 1,8 kilometrin mittainen ja mahdollistaa liikenteen hieman aiempaa suuremmilla koneilla.

tie.jpg

Lentoliikenne saattaa silti takkuilla äkillisten myrskynpuuskien takia. Sää Färsaarilla on pääsääntöisesti tuulinen, pilvinen ja sateinen – mutta sitä kauniimpia ovat aurinkoiset päivät! Talvet ovat leutoja ja kesä viileitä kuten Islannissa.

satama2.jpg

Färsaarilla on itsehallinto saman tapaan kuin Ahvenanmaalla. Entinen emämaa Tanska vastaa ulkopolitiikasta sekä poliisin ja oikeuslaitoksen toiminnasta – jotta vältyttäisiin pienen väestömäärän aiheuttamista jääviysongelmista.

Satama.JPG

Färsaarten hallitus majailee Tórshavnin satamassa punaisessa puutalossa pienen niemen kärjessä paikalla, jossa kokoontui viikinkien parlamentti Tinganes.

Färsaarilla on alkoholimonopoli: 2,8 prosenttia vahvempia juomia saa vain Rúsdrekkasøla Landsins-myymälöistä.

pub.jpg

Irlantilaisen pubin keittiö on auki.

Saaria elättävät kalastus, villa ja matkailu. Tärkein nähtävyys ovat saaret itse ja niiden karu luonto. Lintujen tiirailun vaihtoehdoksi löytyy joukko pieniä museoita. Kansan pienuuten nähden hämmästyttävä määrä väkevää kuvataidetta on näytillä kansallisgalleriassa Listasavn Føroya.

taajama2.jpg

Färsaarilla ei kasva puita muuten kuin istutettuina ja pensaikotkin katosivat saaria asutettaessa.taajama.jpg

Karuja kallioita peittää matala kasvillisuus ja rinteitä pitkin  virtaavat purot, jotka ilmeisesti saavat vetensä huippuihin tarttuvista pilvistä.puroja.jpg

huvila.jpg

huvila2.jpg

Ruohokatto on yleinen uusissakin taloissa.

asunto.jpg

Tanskalaisen arkkitehtitoimisto Friis & Moltken suunnittelema, vuonna 1983 valmistunut Hotel Føroyar rinteellä Tórshavnin yläpuolella mukautuu maastoon. Hotellille pääsee keskustasta autolla rinteillä kiemurtelevia teitä pitkin tai reippaasti polkua pitkin suoraan rinnettä ylös. Näköala hotellihuoneesta on vaivan arvoinen.

hotelli.jpg

Hotellin vapaana vaeltavat ruohonleikkaajat kurkistelevat joskus matkalaisten huoneisiin.

ruohonleikkuri.jpg

Nólsoyn saarella Tórshavnin itäpuolella on runsaat 200 asukasta. Jotkut kalastavat, moni käy työssä ”mantereella”. Nólsoyn asutus on keskittynyt matalassa päässä sijaitsevan sataman ympärille.

Nolsoy.JPG

nolsoy2.jpg

Saarella on kirkko, koulu ja kauppa.

nolsoy3.jpg

Nólsoyn matalaa ja korkeaa osaa yhdistävällä kannaksella ravistuu ikivanhoja kiviseinäisiä kalastajamökkejä.

kalastajataloja.jpg

Kun yhteysalus saapuu Nólsoyn satamaan, asukkaat roudaavat ostokset sun muut kottikärryillä.

Yhteysalus.JPG

Luonnovoimien kallistamalla Koltur-saarella oli yksi vakinainen asukas tammikuussa 2013.

Saari.JPG