Hundertwasserin arkkitehtuuria

7.12.2013                                                              Helsinki – Wien 1441 km

Wieniläinen kuvataiteilija ja arkkitehti Friedensreich Regentag Dunkelbunt Hundertwasser syntyi 1928 Stowasserin perheeseen. Puolijuutalainen perhe esiintyi kristittynä natsimiehityksen aikana ja varmemmaksi vakuudeksi Friedensreich liittyi Hitlerjugendiin. Friedensreich (rauhan valtakunta) vaihtoi sukunimensä parikymppisenä Hundertwasseriksi – sto on sata venäjäksi – ja otti itse itselleen sadepäivään (Regentag) ja tummankirjavaan (Dunkelbunt) viittaavat lisänimet.

Hundertwasser kutsui suoraa viivaa paholaisen työkaluksi. Hänen suunnitelmiensa mukaan 50-luvulta alkaen toteutetuissa taloissa seinät ja lattiat lainehtivat.

piha.jpg

Tasainen lattia on arkkitehtien keksintö. Se sopii koneille, ei ihmisille.” FH 1991

Kaarevuus, luonnonläheisyys, värien ja tiilipintojen käyttö on yhteistä Hundertwasserin ja Gaudín arkkitehtuurille. Erona on ainakin se, että Gaudín pääteos ja muistomerkki Sagrada Familia ei vieläkään ole valmis mutta vuosituhannen vaihteeseen saakka elänyt Hundertwasser ehti nähdä itse itselleen suunnittelemansa museon valmistuvan vuonna 1991. Entisen huonekalutehtaan runkoon rakennettu KunstHausWien sisältää Hundertwasser-museon, myymälän, kahvilan ja tilan vaihtuville näyttelyille.

koristelua.jpg

pilari.jpg

Pilari on länsimaisen arkkitehtuurin keskeinen rakenne-elementti. Kun seisot pilarin vierellä, tuntuu samalla tavalla hyvältä kuin silloin, kun seisot puun vierellä. Pilarin täytyy olla kaunis ja värikäs ja sen tulee sädehtiä omaa valoaan sateessa ja kuutamossa.” FH 1991.

Muutaman sadan metrin päässä KunstHausWienistä on Hundertwasser Haus (kuvat yllä ja alla), jota vierailijat pääsevät katsomaan vain ulkopuolelta. Rakennus valmistui 1985 kunnalliseksi vuokrataloksi, jollaisena se toimii edelleenkin. Hundertwasserin palopuheet arkkitehtuurin mahdollisuuksista palauttaa ihminen ja luonto tasapainoon olivat kantautuneet liitokansleri Bruno Kreiskyn korviin. Kansleri ehdotti Wienin pormestarille, että Hundertwasserille annettaisiin mahdollisuus toteuttaa ideoitaan käytännössä.

julkisivu2.jpg

Pormestari kutsui Hundertwasserin suunnittelemaan asuintalon. Hundertwasser pyysi avukseen arkkitehdin, joka muuntaisi konseptikuvat rakennepiirustuksiksi. Hundertwasser ei kuitenkaan löytänyt yhteistä säveltä kaupungin nimeämän Josef Krawinan kanssa ja pyysi uutta yhteistyökumppania. Piirustukset laati lopulta Peter Pelikan Hundertwasserin ja Krawinan suunnitelmien pohjalta.

Jotkut sanovat, että talot rakentuvat seinistä. Minä sanon, että talot rakentuvat ikkunoista. --- Jokaisella ikkunalla on olemassaolon oikeus. Vallitseva normi haluaa kumminkin pitää ikkunatyypit erillään; ikkunoiden sekoittaminen rikkoo ikkuna-apartheidia vastaan. Ikkunatyyppien apartheidin on loputtava. sillä samanlaisten ikkunoiden sijoittaminen ruudukoksi vieri viereen ja päällekkäin on ominaista keskitysleireille.” FH 1991.

Ruohokatot ja parvekkeilta, jopa huoneiden sisältä kasvavat puut ovat Hundertwasserin talojen ominaispiirteitä. Ruohokattoa hän suosi, koska se on ekologinen: tuottaa happea, sitoo pölyä, vaimentaa melua, lämmittää talvella ja viilentää kesällä. Hundertwasser-talossa kasvaa pari sataa puuta, joita arkkitehti itse kutsui puuvuokralaisiksi – tai ehkä pikemmin puuasukkaiksi, koska puut tuskin vaihtavat vuokra-asuntoa.

kasvillisuus.jpg

Meidän täytyy jälleen rakentaa taloja, joissa luonto on yläpuolellamme. Meidän velvollisuutemme on nostaa takaisin katolle se luonto, jonka murhaamme kun rakennamme talon.” FH 1991.

Hundertwasser ei kuulemma ottanut palkkiota vuokratalon suunnittelusta:  hänelle riitti ilo siitä, että paikalle ei rakenneta jotain rumaa.

Krawina innostui 2000-luvun puolella käräjöimään tekijänoikeudestaan. Vuosia jatkuneen vatvomisen tuloksena Itävallan korkein oikeus päätti, että Hundertwasser on talon henkinen isä, mutta Krawina on kanssasuunnittelija, jolla on oikeus osuuteen taloon liittyvien tuotteiden rojalteista. Talon viralliseksi nimeksi tuli Hundertwasser-Krawina Haus.

savupiippu2.jpg

Kolmas Hundertwasserin suunnittelema rakennus Wienissä on kaukolämpökeskus (yllä) Spittelaun kaupunginosassa kanavaksi vangitun Tonavan haaran partaalla. Vuonna 1971 valmistunut jätteistä energiaa tuottava laitos vaurioitui tulipalossa 1980-luvulla. Jälleenrakennussuunnitelma annettiin Hundertwasserin tehtäväksi.

fernwrme.jpg

toimistoja.jpg

savupiippu.jpg

Lämpövoimalan edustalle rantaan rakennettiin 2000-luvun taitteessa irakilaissyntyisen arkkitehdin Zaha Hadidin suunnittelema kolmiosainen, ilmassa leijuva asunto- ja toimistokompleksi (alla).

spittelau10.jpg

Trendikkääksi muuttunut Spittelaun alue on saanut nimensä 1300-luvulla kauas kaupungin ulkopuolelle perustetusta hospitaalista, jonne eristettiin muun muassa ruttoon sairastuneet.

Hundertwasser-sitaatit olen suomentanut teoksesta: Hundertwasser. KunstHausWien. Taschen 2007.

Muita postikortteja Itävallasta:

Historiallinen maailmanpyörä