Silenos Pariisissa

31.12.2013                                                            Helsinki – Pariisi 1911 km

silenos1.jpg

Silenos seurueineen majailee Luxemburgin puistossa Pariisissa. Kreikkalaisessa mytologiassa Silenos oli Dionysoksen – roomalaisten Bacchuksen – kasvatti-isä. Dionysos syntyi Zeuksen ja kuolevaisen naisen suhteesta. Dionysoksen äiti häikäistyi jumalsuhteesta niin että paloi poroksi. Zeus ehti kuitenkin pelastaa Dionysoksen ja asettaa tämän kasvamaan reiteensä. Vaimonsa torujen pelossa Zeus lähetti sittemmin Dionysoksen hoitoon nymfeille, jotka dumppasivat lapsen kasvatiksi Silenokselle.

silenos6.jpg

Otavan vuonna 1895 julkaisemassa kirjassa Mytologiia (sic) Silenosta kuvataan näin: ”- - - kovin viinaan menevä, melkein aina vähä päissään, jonka tähden, kun hän aasinsa selässä ajelee, satyyri tukee ukkoa molemmilta puolilta putoomasta. Muuten on hän kaljupäinen, typpänokka, rinta ja reidet karvaiset, isovatsainen, seikka sekin joka estää häntä kävelemästä.”

silenos2.jpg

Miksi miekkosta pidettiin kumminkin sopivana ylijumalan pojan opettajaksi? Koska edellä mainitun teoksen mukaan hän oli paitsi mieleltään ”hilpeä, naljakas” myös ”viisas ja oppinut”.

silenos5.jpg

Silenos-ryhmän luoja Aimé Jules Dalou tuli tunnetuksi 1800-luvun jälkipuolella. Työläistausta ja tasavaltalaiset aatteet jarruttivat kuvanveistäjän uraa joten Dalou työskenteli alkuun koristeveistäjänä ja korusuunnittelijana. Pariisin kommuunin kaaduttua 1871 Dalou joutui vuosiksi maanpakoon Englantiin, jossa hän työskenteli taideopettajana, piti näyttelyitä ja teki tilaustöitä muun muassa kuningatar Victorialle.

Ura kotimaassa lähti nousuun vasta 1880-luvulla jolloin Daloulta tilattiin useita julkisia töitä, esimerkiksi Place de la Nationia hallitseva muistomerkki tasavallalle. "Silenoksen voittokulku" (Le Triomphe de Silène) valmistui 1885. Silenos-kuvaelmassa on nähty myös kansa omistavaa luokkaa kannattelemassa.

silenos4.jpg

silenos3.jpg

Luxemburgin puisto on saanut ulkoasunsa leskikuningatar Maria de Mediciltä ja nimensä Piney-Luxemburgin patriisitalolta. Piney-Luxemburgin herttua oli kaukaista sukua Luxemburgin kreiveille, jotka muinoin hallitsivat nykyistä Luxemburgin suurherttuakuntaa.

Muita postikortteja Pariisista:

Jardin des plantes

Työläisnaiset

Rodin-museo

Montparnassen hautausmaa

Muita postikortteja Ranskasta