Zürich Altstadt

3.1.2014                              Helsinki – Zürich 1778 km

Sveitsin suurimman kaupungin Zürichin metropolialueella on asukkaita lähes kaksi miljoonaa. Zürichin vanhassa kaupungissa, jota ympäröivät muurit ja linnoitukset 1800-luvulle saakka, asuu hädin tuskin 5000 henkeä.

quaibrucke.jpg

Quaibrücken tuolla puolen aukeaa Zürichin järvi.

Lindenhofin kaupunginosassa Zürichin järveen laskevan Limmatin länsirannalla on ollut asutusta ainakin kelttiläiskaudelta alkaen. Roomalaiset rakensivat linnakkeensa Lindenhofin kukkulalle, samoin kansainvaellusaikaan paikalle asettuneet alemannit. Linnojen viimeiset jäänteet käytettiin porvaristalojen rakennusaineeksi myöhemmällä keskiajalla.

peterskirche.jpg

Lindenhofin puolella sijaitsevan Pyhän Pietarin kirkon halkaisijaltaan lähes yhdeksänmetrinen kellotaulu on kuulemma Euroopan suurin.

Limmatin suun idän puoleisella rannalla on Rathausin kaupunginosa. Itse Raatihuone rakennettiin 1690-luvulla jokeen istutetulle perustukselle, samaan paikkaan kuin 1300-luvulla rakennettu edeltäjänsä ja sitä edeltänyt käräjätalo.

rathaus.jpg

Zürich kuului saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan jonkinlaisena vapaakaupunkina kunnes liittyi vuonna 1351 viidenneksi jäseneksi Sveitsin konfederaatioon. Vuonna 1291 perustettu konfederaatio oli itsenäisten pikkuvaltioiden muodostama löyhä liitto. Kullakin jäsenellä oli oma perustuslakinsa ja oma hallintomallinsa. Zürichissä valtaa käytti valtuusto jossa valtaa käyttivät vahvat killat. Ranskan vallankumoussotien aikaan Sveitsi oli muutaman vuoden valloitettuna mutta sai vuonna 1803 takaisin itsenäisyytensä, puolueettomuutensa ja omintakeisen valtiorakenteensa. Tämän jälkeen raatihuone on toiminut sekä Zürichin kaupunginvaltuuston että Zürichin kantoniparlamentin kokoontumispaikkana.

limmatquai.jpg

Rantakatu Limmatquai rakennettiin 1800-luvulla.

Limmatquain yläpuolella mäen rinteessä on jalankulkijoille rauhoitettu vanha kaupunki keskiaikaisine taloineen, putiikkeineen ja ravintoloineen.

talo.jpg

talo2.jpg

Zürichiläiset ovat olleet erityisen ihastuneita erkkereihin.

erkkeri1.jpg

erkkeri2.jpg

erkkeri4.jpg

Joen suuntaiselta Münstergasselta erkanee ylä- ja alamäkeen joukko kapeita nupukivikujia. V.I. Lenin asui Nadežda Krupskajan kanssa runsaan vuoden Spielgassella Untere ja Obere Zäunen välissä.

gasse.jpg

Grossmünsterin luostarikirkko Limmatin itärannalla nousi 1200-luvulla aiemman, Kaarle Suuren rakennuttaman kirkon paikalle. Tarinan mukaan Kaarlen hevonen osoitti polvistumalla että juuri tälle paikalle oli haudattu Zürichin suojeluspyhimykset Felix ja Regula. Kristityt sisarukset Felix ja Regula ja heidän palvelijansa Exuperantius olivat paenneet vainoa Zürichiin asti mutta jäivät kiinni ja menettivät päänsä. He kumminkin nousivat pystyyn, koppasivat päät kainaloon, kävelivät pari kymmentä metriä ylämäkeen ja heittivät henkensä vasta lausuttuaan rukouksen.

grossmunster.jpg

karlsturm.jpg

Kaarle Suuri seuraa maailman menoa kirkontornista käsin.

brunn.jpg

Zürichin erikoisuuksia ovat juomavesilähteet joita löytyy kaikkialta kaupungista. Pikku suihkulähteitä on yli 1200. Osa on kytketty 150 kilometriä pitkään lähdevesiverkkoon. Osassa virtaa normivettä, joka on peräisin Zürichin järvestä mutta vesilaitoksen mukaan siitä huolimatta laadukasta juomavettä.

erkkeri3.jpg

Muita postikortteja Sveitsistä:

Geneve