Eläimellistä menoa Kööpenhaminassa

14.2.2014                                                  Helsinki – Kööpenhamina 884 km

Kööpenhaminan kaupungintalon katolla on vartiosotilaiden lisäksi pari jääkarhua muistuttamassa siitä, että piskuisen Tanskan alusmaana on Grönlannin jättisaari. Vuonna 1905 valmistuneen kaupungintalon suunnittelijalla Martin Nyropilla oli esikuvana Sienan Palazzo Pubblico 1200-luvun lopulta.

kattovahdit.jpg

kellotorni.jpg

Kaupungintalon kellotorni on 105 metrin korkuinen.

absalon.jpg

Kaupungintalon julkisivua koristaa 1100-luvulla vaikuttaneen arkkipiispa Absalonin patsas. Pariisissakin teologiaa opiskellut Absalon tunnetaan Kööpenhaminan perustajana. Absalon sai kuninkaalta palan maata sataman ympäriltä ja rakennutti satamaa suojamaan linnoituksen. Havnista tuli yksi Skandinavian tärkeimmistä kauppasatamista ja Hansa-liiton kilpailija.

palace.jpg

Kaupungintalo on rakennettu kaupungin läntisen portin vierellä sijainneen heinätorin tienoille.
Kaupungintalon naapurina on Anton Rosenin suunnittelema art nouveau –tyylinen hotelli Palace. Hotellin 65-metristä tornia kutsutaan epäkunnioittavasti ”Vesterbron parsaksi”. Parsan nuppua koristaa kullakin syrjällä Johannes Kroghin vuorokaudenaikojen vaihtelua symboloiva mosaiikkiteos.

dag.jpg

Hotellin perusti teurastaja ja lihakauppias Anders Jensen. Jensen avasi ensimmäisen puotinsa 23-vuotiaana ja nimitettiin pian lihakauppiaiden killan suurmestariksi. Jensen haaveili kansainvälistä tasoa olevan hotellin perustamisesta ja osteli pikku hiljaa tonttimaata kaupungintalon liepeiltä. Hotelli Palads valmistui vuonna 1910. Jensen johti hotellia itse ja hoiti sivussa päätoimensa aamuneljältä lihatorilla. Vuonna 1927 Jensen myi hotellin Valdemar Nielsenille, joka vaihtoi nimen Paladsista Palaceksi.

ovi.jpg

parveke.jpg

ikkuna.jpg

Anton Rosen suunnitteli hotellin viimeistä piirtoa – kalusteita, henkilökunnan asuja ja huoneiden avaimia – myöten. Jäljellä oleva sisustus on suojeltu mutta muilta osin hotelli on hiljattain uusittu.

kello.jpg

Rosen suunnitteli myös hotellin ja kaupungintalon välimaastoon parikymmenmetrisen kivipilarin jalustaksi Siegfried Wagnerin luomille torvensoittajile. Veistos on Calsbergin lahja kaupungille panimon perustajan J.C. Jacobsenin syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1911. Torvet kuulemma kajahtavat soimaan, kun soittajien silmien alta kulkee neitsyt.

soittajat.jpg

Härjän ja lohikäärmeen taistelua kuvaava suihkulähde kaupungintalon aukiolla ei ole alkuperäisellä paikallaan. Vuonna 1904 valmistunutta suihkulähdettä siirrettiin pari kymmentä metriä vuonna 1954 H.C. Andersenin bulevardin levennyksen tieltä.

lapset.jpg

Lohikäärmelähdelähde oli alun perin ehdotus Amagertorville pystytettäväksi kruununprinssi Frederikin ja kruununprinsessa Louisen hopeahääpäivän muistomerkiksi. Thorvald Bindesbøllin ja Joakim Skovgaardin suunnittelema lohikäärmelähde päätyi kumminkin kaupungintalon aukiolle. Muutama lohikäärme siirrettiin jossain vaiheessa altaan laidalta kaupungintalon edustalle.

oliot.jpg

olio.jpg

Edvard Petersenin ja Vilhelm Bissenin suunnittelema haikarasuihkulähde Amagertorvilla valmistui vuonna 1894. Haikarat ovat samaan tapaan kohtauspaikka kuin Manta Helsingin kauppatorilla. Haikaroita ei lakiteta mutta vasta valmistuneet kätilöt käyvät kuulemma tanssahtelemassa niiden ympärillä.

haikarat.jpg

kalat.jpg

Johannes Magdahl Nielsenin suunnittelema kalasuihkulähde vuodelta 1910 muistuttaa paikalla aikanaan toimineesta kalatorista.

amforat.jpg

Tivolia vastapäätä Vesterbrogaden toiselle laidalle pystytetyt, Mogens  Møllerin amforat vuodelta 1991 on omistettu muinaisroomalaisille jumalille.

ottelu.jpg

Kaupungintalon lähettyvillä sijaitsevan Carlsbergin glyptoteekin edustalla mittelevät voimiaan leijona ja käärme. Veistoksen on luonut Antoine-Louis Barve vuonna 1932.

rahoittaja.jpg

Glyptoteekki syntyi Carlsbergin panimon perustajan pojan taidekokoelman ympärille. Antiikin veistotaiteeseen tykästynyt keräilijä avasi huvilaansa sijoitetun kokoelman yleisölle vuonna 1882. Myöhemmin hän lahjoitti taideteokset Kööpenhaminan kaupungille sillä ehdolla että kokoelmalle rakennetaan sopiva tyyssija. Museo rakennettiin kaupunkia suojanneiden linnoitusten purkamisen vapauttamalle tontille vuonna 1843 perustetun Tivolin eteläpuolelle.

ovet.jpg

esse_momentum.jpg

Glyptoteekilla on huomattava kokoelma Rodinin veistoksia ja myös monipuolisesti kuvataidetta.
Talvipuutarhan äärellä on kahvilla, joka palvelee vain glyptoteekin pääsymaksun suorittaneita.

talvipuutarha.jpg

Kattoikkunatkin ovat taiteellisia.

kattoikkuna.jpg

Glyptoteekissa tulee vastaan monenmoisia eläimiä.

uskollinen.jpg

yksijalkainen.jpg

Hilda Flodinin Pohjolan taloon suunnittelevat ukot mieleen tuova hemmo vartioi kaupungintaloa.

korvikset.jpg

Muita postikortteja Tanskasta:

Esbjergin valkoiset miehet

Ribe

Hamletin linna Elsinoressa