Longwy

9.3.2014                                                               Helsinki – Longwy 1696 km

Pohjois-Ranskassa, Belgian ja Luxemburgin rajan tuntumassa sijaitseva 40 000 hengen asuttama Longwy tunnetaan – jos tunnetaan – värikkäästä fajanssistaan ja Vaubanin suunnittelemasta linnoituksesta. Longwyn yläkaupunki on harvinaisuus sikäli, että se on syntynyt ex nihilo eli "tyhjästä" linnoituksen sisälle.

Oudon kuuloinen nimi on perua muinaisilta roomalaisilta, jotka pitivät paikalla leiriä ja rakensivat jonkinlaisen linnoituksenkin. Longus vicus eli ”pitkänomainen kylä” on alueen nykyisille ranskankielisille Longwy, letzeburginkielisille Longkech tai Lonkech ja saksankielisille Langich tai Langwich.

Keskiajalla Longwy kuului vuorotellen Lothringenin herttuakuntaan, Luxemburgin herttuakuntaan ja Barin kreivikuntaan. Epävakaata aikaa oli myös 1600-luku, jolloin Longwya kurittivat vuoroin ruotsalaiset, rutto, puolalaiset ja ranskalaiset niin perinpohjaisesti että vuonna 1655 asukkaita oli enää viitisenkymmentä. Vuodesta 1678 Longwy on kuulunut Ranskaan.

Longwy_taloja.JPG

Ludvig XIV antoi linnoitusinsinööri Vaubanille tehtäväksi vahvistaa Longwy osaksi Ranskan rajoja suojaavaa ”rautavyötä”. Keskiaikainen linna ja linnoitus purettiin ja Vauban suunnitteli sen tilalle modernin tähtimäisen linnoituksen. Linnoituksen sisälle syntyi uusi ruutukaavaan rakennettu kaupunki. Linnoitus ja ”uusi kaupunki” hyväksyttiin UNESCOn maailmanperintölistalle vuonna 2008 osana Vaubanin jälkeensä jättämää linnoitusperintöä.

Osa maavallien suojaamasta tähtimäisestä linnoituksesta tuhoutui maailmansotien pommituksissa. Porteista on jäljellä enää etelän puoleinen ”Ranskan portti”.

Longwy_PortedeFrance3.JPG

longwy_portedefrance.jpg

longwy_portedefrance2.jpg

longwy_portedefrance4.jpg

Linnoituskaupungin keskusaukiolla place Darchella on aikoinaan ollut viisi kaivoa. Jäljellä on enää pyöreä Puits de Siège eli ”piirityskaivo”, joka oli käytössä 1900-luvun alkuun saakka. Pyhän Dagobertin kirkkoa aukion laidalla ryhdyttiin rakentamaan 1680-luvulla.

longwy_kirkko.jpg

Parin sadan vuoden ajan, 1980-luvulle saakka Longwyn seutu oli Ranskan tärkeimpiä valuraudan ja teräksen tuotantoalueita. Linnoituskaupungin aliseen laaksoon syntyi teräs- ja fajanssiteollisuuden ympärille "alakaupunki". Terästehtaista on nyt tuskin mitään jäljellä ja Longwy viettää hiljaiseloa. Taloutta pitävät pystyssä palvelut, matkailu ja työssä käynti yli rajojen: noin 40 prosenttia seudun työllisistä suuntaa arkiaamuina Belgiaan tai Luxemburgiin.

Vuonna 1798 perustettu Longwyn fajanssitehdas (Émaux de Longwy) lanseerasi 1880-luvulla itämaisvaikutteisin maalauksin koristettuja sarjoja vastauksena aasialaisen tuontitavaran kiristämään kilpailuun. Yksi menestyneistä malleista, omenapuun kukkia kirkkaan sinisellä taustalla, on yhä tuotannossa.

Longwyn kaupunginmuseolla on laaja kokoelma 1800-luvun fajanssituotantoa. Museo on sijoitettu vuonna 1753 rakennettuun varuskuntaleipomoon.

longwy_leipomo.jpg

leipomo_1753.jpg

Tuore leipä jaettiin luukusta rakennuksen kulmassa.

leipomo_ovi.jpg
Kivenheiton päässä linnoituskaupungista sijaitseva Mont Saint Martinin kirkko rakennettiin kukkulalleen 1100-luvulla. Korutonta romaanista tyyliä edustava kalkkikivikirkko suojeltiin jo vuonna 1889.

montsaintmartin1.jpg

montsaintmartin5.jpg

montsaintmartin3.jpg

montsaintmartin4.jpg

Paikoin on jäljellä alkuperäistä kalkkikivikatetta.

montsaintmartin12.jpg

montsaintmartin9.jpg

montsaintmartin7.jpg

Muita postikortteja Ranskasta:

Calais

Carry le Rouet

Finistère

Les deux caps

Lille

Marseille

Reims

Stanislauksen aukio

Le Corbusier’n Cité Radieuse

Metz

Metzin joulupukit

Ajatus katkesi

Postikortteja Pariisista