Carmon kukkula Lissabonissa

4.7.2014                                                   Helsinki – Lissabon 3365 km

Chiadon kaupunginosan kukkulaa hallitsevat Carmon goottilaisen luostarikirkon rauniot ovat viimeinen jäänne maanjäristyksestä, joka tuhosi lähes koko Lissabonin pyhäinpäivänä vuonna 1755. Järistys ei ollut ensimmäinen - 1300-luvulta alkaen niitä oli kirjattu lähes pari kymmentä – mutta ensimmäinen, jota ryhdyttiin tutkimaan tieteellisesti. Siitä huolimatta ei järistyksen keskuksen sijainnista vallitse yksimielisyyttä.

kirkko1.jpg

kirkko2.jpg

Merenalainen järistys oli valtava – Richterin asteikon ääripäässä – ja sen kerrotaan tuntuneen Suomessa asti. Lissabonin asukkaat pakenivat romahtavia taloja, katuihin repeäviä halkeamia ja tulipaloja satamarantaan, johon pian iski tsunami. Järistys ja tsunami tuhosivat asutusta ja satamia pitkin Portugalin rannikkoa. Tsunami oli Irlannin rannikollakin niin voimakas että vahingoitti Galwayn kaupunginmuuria.

Linna.jpg

Lissabonilaisia menehtyi ehkä 40 000 eli pari kymmentä prosenttia asukkaista. Yli 80 prosenttia rakennuskannasta tuhoutui, muun muassa kuninkaallinen palatsi taidekokoelmineen ja kirjastoineen mukaan lukien Vasco da Gaman muistiinpanot löytöretkistä. Kuninkaallinen perhe säästyi koska oli lähtenyt maaseudulle juhlapäivän viettoon. Kuningas kehitti kuitenkin niin pahan klaustrofobian että asui loppuelämänsä telttarekenteisessa palatsissa kaupungin ulkopuolella.

Jälleenrakennetulle Lissabonille ovat ominaisia suuret aukiot ja viivasuorat pääkadut.

Keskusta.jpg

katukuilu.jpg

Ranta.jpg

Alakaupunki Baixa rakennettiin ruutukaavaan.

baixa.jpg

Ehkä parhaan kuvan kaupungin rakenteesta saa Elevador de Santa Justan näköalatasanteelta. Vuonna 1901 valmistunut hissi toimi ensin höyryvoimalla, vuodesta 1907 sähköllä. Alkuperäisen ilmeensä säilyttäneet hissikorit nostavat kulkijat Baixasta 45 metriä ylemmäs Chiadon kaupunginosaan.

elevador.jpg

Hissi on osa julkista liikennettä eli Carmon kukkulalle pääsee huokeaan hintaan. Näköalatasanteelle kipuamisesta joutuu maksamaan hieman lisää mutta vastikkeeksi saa jännitystä tyhjän päällä roikkuvista portaista.

portaat.jpg

Hissi nostaa kulkijat Carmon aukiolle, jossa on jokunen pieni ravintola ja käynti rauniokirkkoon.

aukio.jpg

ovi.jpg

Karmel-vuorelle Palestiinaan asettuneet erakkomunkit pakenivat Eurooppaan 1200-luvulla muslimivalloituksen alta. Joku haara päätyi Lissaboniin, jonne karmeliittaluostari perustettiin 1389. Palestiinan Karmel-vuoren aluetta ovat 600 000 vuoden aikana asuttaneet sekä Neanderthalin ihmiset että homo sapiens. Pyhänä vuorta on pidetty ainakin 3500 vuotta.

koristeita.jpg

Lissabonin Carmon rauniokirkossa on avoimen taivaan armoilla hautoja ja muita jäänteitä.

vaakuna.jpg

putto.jpg

hauta.jpg

otus.jpg

vihkivesiastia.jpg

Jonkun verran kattoa on säilynyt 1400-luvulta.

katto.jpg

Carmon luostarikirkon rauniot lahjoitettiin 1864 arkeologiselle seuralle, joka perusti katettuun alttaripäätyyn pienen museon, jossa on lisää hautoja ja esineitä eri kausilta.

mariaanna.jpg

Itävaltalainen arkkiherttuatar Maria Anna saapui Portugaliin vuonna 1708 mennäkseen naimisiin juuri valtaan nousseen nuoren kuninkaan kanssa. Portugalin aurinkokuninkaaksi kutsutun João V:n valtakaudelle osui kukoistuskausi, jolloin kultaa virtasi merentakaisista siirtomaista valtion eli kuninkaan kassaan ja myös siirtomaabisneksiin sijoittaneille aatelisille. Kuninkaan arvonimi kuului ”Hänen majesteettinsa Jumalan armosta, Portugalin ja Algarven kuningas, merentakaisessa Afrikassa Guinean hallitsija sekä valloituksien, merenkulun ja kaupan hallitsija Etiopiassa, Arabiassa, Persiassa ja Intiassa, meidän Herramme João, viides tämän niminen Portugalin kuninkaiden linjassa.” Maria Anna toimi sijaishallitsijana Jussin sairastellessa viime vuosinaan ja kuoli pian miehensä jälkeen vuotta ennen suurta maanjäristystä. Maria Annan sydän lähetettiin takaisiin Wieniin Habsburgien sukuhautaan.

Museon aarteisiin kuuluu hienoja 1700-luvun sinikuvioisia kaakeleita ja eteläamerikkalaisia muumioita.

azulejo.jpg

muumio.jpg

Carmon museossa on esineitä Etelä-Portugalissa kivikauden ja pronssikauden välisellä kuparikaudella kukoistaneesta kulttuurista. Vila Nova de São Pedron linnoitus oli käytössä noin 2600-1300 eaa. Savella päällystetyn kivimuurin suojassa valmistettiin keramiikkaa, kangasta, meijerituotteita ja kupariesineitä. Esihistoriallinen linnoitus löytyi vuonna 1936.

vilanova.jpg

Chiadon tunnetuimman kahvila-ravintolan, vuonna 1905 perustetun A Brasileiran edessä istuu kanta-asiakas Fernando Pessoa, Portugalin ehkä tunnetuin runoilija. Hän tosin runoili lukuisien sivupersoonien nimissä eikä itse asiassa julkaissut paljoakaan elinaikanaan.

pessoa.jpg

Muita postikortteja Portugalista:

Lissabon

Cascais ja Cacilhas