Reykjavík

28.7.2014                                                  Helsinki – Reykjavik 2418 km

Maisema3.JPG

Vaikka reilusti yli kolmannes islantilaisista asuu Reykjavikissa – asukkaita on noin 120 000 – ei sitä hyvällä tahdollakaan voi kutsua suurkaupungiksi. Uudet kerrostalot näyttävät lähes pilvepiirtäjiltä mutta ainakin toistaiseksi pikkukaupungin ilme on säilynyt.

maisema1.jpg

Kunnia Reykjavikin perustamisesta kuuluu Ingólfur Arnarsonille, joka Islannin rannikolle saapuessaan heitti vuonna 874 mereen kotialttarinsa puupylväät uhriksi uuden maan jumalille. Islannin olemassaolosta tiedettiin, koska merenkävijät olivat siellä jo poikenneet ja saarella oli asunut kelttiläisiä munkkeja paossa Brittein saarten ihmisvilinää.

Etsittyään pyhiä pylväitään kolme vuotta Ingólfur löysi ne kalaisalta lahdelta jonka rannoilla kuumat lähteet pukkasivat valmista keittovettä. Ingólfurin asuinpaikseen valitsema ”savuinen lahti” on paradoksaalisesti maailman savuttomin kaupunki, koska sen lämmitykseen käytetään kuumien lähteiden vettä.

öskjuhlíðin eli saarnikukkulan huipulla sijaitsevat kuumavesitankit vetävät kukin noin neljä miljoonaa litraa. Ingimundur Sveinssonin tankkien päälle suunnittelemassa Perlassa on ravitsemuspalveluita, näköalatasanne ja jäätikköaiheinen elämysnäyttely.

Vesilinna.jpg

Ingólfur ei ollut ainoa joka tyytymättömänä Norjan kuninkaaksi ryhtyneen Harald Kaunotukan hallitsemistapaan pakkasi matkaan kotijumalansa ja lähti etsimään uutta asuinsijaa. Nykyislantilaiset ovat pääosin norjalaisten ja heidän kelttiläisten orjiensa jälkeläisiä.

Kristinusko rantautui pian maahanmuuttajien perässä, ja muinaisskandinaavisille jumalille uskolliset ja kristinuskon kannattajat ajautuivat sisällissodan partaalle. Vuodesta 930 toiminut Allþingi eli maakäräjät päätti vuonna 1000 selvitysmiehen suosituksen perusteella valita kristinuskon. Selvitysmies þorgeir þorkelsson asetti kumminkin ehdoksi, että islantilaisten ei tarvitse noudattaa kieltoja, jotka koskevat hevosenlihan syöntiä ja ylimääräisten kapalolasten hylkäämistä, ja että pakanajumalien palvonta sai jatkua kotioloissa.

kirkko.jpg

Skólavögðustígurin päässä kohoava Hallgrímskirkja on Reykjavikin maamerkki, jonka tornista näkee koko kaupungin. Arkkitehti Guðjón Samúelssonilta tilattiin suunnitelma vuonna 1937 mutta kirkko valmistui vasta 1986. Kirkko on omistettu Hallgrímur Péturssonille joka vaikutti Islannissa 1600-luvulla pappina ja virsirunoilijana. Hallgrímurin kärsimystie-psalmeja on luettu, laulettu ja julkaistu Islannissa enemmän kuin mitään muuta kirjallisuutta.

kirkko2.jpg

Kun Hallgrímur oli Kööpenhaminassa opiskelemassa, hänet värvättiin palauttamaan kristinuskon helmaan islantilaisia, jotka olivat joutuneet merirosvojen kaappaamiksi ja päätyneet Algeriaan. Islantia tuolloin hallinneen Tanskan kuninkaan muslimeilta takaisin lunastamassa joukossa oli Guðriður Simonardóttir, josta tuli Hallgrímurin papinrouva.

Urut.jpg

Hallgrimurin kirkon uruissa on 5275 pilliä. Kirkon edustalle pystytetyn Amerikan löytäjäksi mainitun Leifur Eiríkssonin patsaan lahjoitti Yhdysvaltain valtio Islannille vuonna 1930.

leifur.jpg

viikinkivene.jpg

Jón Gunnar Àrnasonin aurinkomatkaaja – Sólfarið – Saebraut-rantabulevardin kupeessa on vuodelta 1990.

satama3.jpg

Satama2.JPG

Vuonna 2011 valmistuneen Harpa-konserttitalon julkisivun on suunnitellut tanskalais-islantilainen Olafur Eliasson. Kuusikulmaisista lasiputkista koostuvan seinän väri vaihtelee valaistuksen ja katselukulman mukaan. Julkisivu voidaan myös värittää siihen sijoitettujen ledien avulla.

Kun Golf-virta pitää Reykjavikin rannikon avoinna läpi vuoden, kalasaaliiden säilöntään tarvittu jää koottiin talvisaikaan pienestä Tjörnin-järvestä sen rannoille rakennettuihin jäävarastoihin. Uusi kaarikattoinen kompleksi rannalla on 1992 valmistunut kaupungintalo, jossa toimii myös Reykjavikin matkailutoimisto.

Tjornin.JPG

Kaupungintalon vastarannalla kaarikattoisissa entisissä jäävarastoissa on Islannin kansallisgallerian viime vuosisatojen taidetta esittelevä näyttely. Tjörnin-järveä reunustava raitti on kesäaikaan suosittu promenaadikohde.

Tjorninkesa.jpg

Keskustan halki satamaan kulkeva Laekjargata on Reykjavikin Fleet Street eli peittoon rakennettu Tjörnin-järven lasku-uoma.

hlemmur.jpg

Hlemmur on kaupunkiliikenteen linja-autoasema. Kaukoliikennettä palvelevalla BSÍ-asemalla toimiva Mýrin Mathús tarjoaa islantilaista perinneruokaa, esimerkkinä Svið eli puolikas lampaanpää.

Svid.jpg

hallitus.jpg

Vankilaksi vuonna 1756 rakennettu talo on palvellut Islannin tanskalaista kuvernööriä, sittemmin itenäisen Islannin hallitusta ja nykyään presidentin kansliaa. Talon edessä oikealla pönöttää ensimmäinen Islantia Tanskan hallituksessa edustanut ministeri.

perinnetalo.jpg

Sveitsiläisvaikutteiset puutalot olivat muotia 1900-luvulla.

uutta_ja_vanhaa2.jpg

Asutuksen alkaessa Islannissa kasvoi puita, varsinkin koivua. Koivut hupenivat nopeasti polttopuiksi, ja lampaat ja kylmenevä ilmasto tekivät selvän taimikoista. Puutalojen raaka-aine on tämän vuoksi tuontitavaraa.

Uutta_ja_vanhaa1.JPG

Puunkäytön minimoimiseksi keksittiin 1900-kuvulla päällystää hirsirakenteet englantilaisella aaltopellillä, jonka säänkestävyyttä ylläpitää säännöllinen maalaus.

rappiolla.jpg

Reykjavik on oiva viikonloppumatkan kohde mutta sen verran pitkän matkan päässä että kannattaa harkita pitempääkin viipymistä ja tutustumista Islannin kuonnonnähtävyyksiin, esim. Gullfossin vesiputous tai kuumavesikylpylä Blue Lagoon joiden vertaisia ei muualta Euroopasta löydy. Kuumaan veteen pääsee pluttaamaan ulkoaltaassa pääkaupungissakin mutta Laugardalslaugin vesi ei ole yhtä paksua - eikä yhtä hintavaa! - kuin suositun kylpylän. Pohjoinen luonto ei tosin pääkaupungissakaan ole yleensä kauempana kuin kadun päässä.

kadun_loppu.jpg

Reykjavikin kaupungissa on pieni lentokenttä, joka palvelee kotimaahan, Grönlantiin ja Färsaarille suuntautuvaa liikennettä. Kansainväliset lennot käyttävät 50 kilometrin päässä olevaa Keflavikin kenttää, jonka rakensivat amerikkalaiset pommikoneita varten toisen maailmansodan aikana. Keflavikissa oli Naton tukikohta vuoteen 2006 saakka.

SuomiPRKL.JPG

Reykjavikin keskustassa myydään suomalaista designia. Jos islantilaiset villapaidat ovat jääneet löytymättä, saa niitä lentokentältä kuin myös islantilaisia herkkuja: flatkökur-rieskaa ja sen päälle savulammasta hangikjöt tai maksamakkaraa lifrarpylsa ja naposteltavaksi harðfiskur-paloja eli kapakalaa.

snyrtingar.jpg

Vikivaki on paitsi islantilainen yhtye myös ruokakauppaketju. Aktu taktu myy edullisia hampurilaisia.

Vikivaki.JPG

Aktu_Taktu.jpg

Muita postikortteja Islannista:

Islannin vesiputouksia

Tulivuori ja kuuma kylpy

Hafnarjördur ja Eyrarbakki