Murmansk

18.10.2014                              Helsinki – Murmansk 1050 km

Murmansk on maailman suurin kaupunki napapiirin pohjoispuolella joskin sen asukasluku on pudonnut parhaiden aikojen puolesta miljoonasta niukin naukin kolmeen sataan tuhanteen.

kaupunkia590.jpg

Murmanskissa toimii maailman pohjoisin johdinautoliikenne.

ostoskatu590.jpg

Golfvirran rippeiden jäättömäksi lämmittämällä Kuolan niemimaan rannikolla asuttiin jo kivikaudella. Paljon myöhemmin tulivat etelästä saamelaiset ja joskus 1100-luvulla uutta porukkaa Novgorodista. Karuihin oloihin Barentsin meren rantaan veti kala ja riista. Uudisasukkaita kutsuttiin pomoreiksi eli merenrantalaisiksi.

murmansk_hills590.jpg

Venäjän valta laajeni Kuolan niemimaalle 1500-luvulla. Ensimmäisen maailmansodan alkaessa Venäjä varmisti meriliikenneyhteyden rakentamalla rautatieyhteyden Jäämerelle. Murmanskin iloisen värinen rautatieasema on edelleenkin portti maailmaan joten sisään on turha yrittää ilman matkalippua ja voimassa olevaa ulkomaanpassia.

railway_station590.jpg

Vuonna 1916 rautatieyhteydellä varustettu satamapaikkakunta korotettiin kaupungiksi nimellä Romanov-na-Murmane. Vallankumous pudotti Romanovit paitsi valtaistuimelta myös kaupungin nimestä. Murman-nimen alkuperästä ei ole yksimielisyyttä. Yhden arvauksen mukaan pomorit kutsuivat muurmanneiksi kauppakumppaneitaan norjalaisia – murman kun kuulostaa vähän samalta kuin norman. Vaihtoehtoselityksen mukaan nimen ovat antaneet saamelaiset ja se viittaa ”maailman ääreen” eli paikkaan jossa yhtyvät mur eli meri ja ma eli maa.

some_govnt_building590.jpg

Hotel Arctic on korkein rakennus napapiirin pohjoispuolella. Rakennus on ollut remontissa jo viitisen vuotta.

tallest_building_above_arctic_circle590.jpg

Myös elokuvateatteri Rodina on remontissa.

kino_rodina590.jpg

Kulttuurikeskus on hiljattain maalattu.

culture_centre590.jpg

keskuspuisto590.jpg

Vallankumouksen jälkeen britit Nousivat maihin Kuolan niemimaalle miehittämään Murmanskin rataa estääkseen maailmansodan aikana laivattujen tarvikkeiden päätymistä bolševikkien käsiin. Britit saivat värvätyksi Venäjän puolelle paenneita suomalaisia punakaartilaisia, joista muodostettu joukko tunnettiin nimellä Muurmannin legioona. Punakaartilaisilla ei ollut mitään bolševikkeja vastaan mutta brittien tuki Karjalan itsenäisyysliikkeelle viehätti. Niinpä Muurmannin legioona taisteli brittien rinnalla Vienan retkikuntaa vastaa, jonka valkoinen Suomi oli lähettänyt Karjalaa valloittamaan. Vienan Karjalaa ei valloitettu kumpaankaan suuntaan ja, kun Saksan häviö alkoi näyttää ilmeiseltä, britit vetäytyivät Murmanskin alueelta.

still_there590.jpg

sirppijavasara590.jpg

Murmanskin kaupunkia kasvatti 1920-luvulta alkaen kaivostoiminta, kalastus ja asema Neuvostoliiton jäänmurtaja- ja sukellusvenelaivaston tukikohtana. Lähes kaikki venäjän apatiittivarat ja lähes puolet nikkelivaroista sijaitsee Murmanskin alueella. Apatiittia tarvitaan fosfaattilannoitteiden raaka-aineeksi. Kaivosteollisuus on jättänyt tunturiluontoon lähtemättömät jäljet ja Murmanskin laitamille työväestön tehoasutusta.

lentoasema3_590.jpg

murmansk_industry590.jpg

esikaupunkia590.jpg

Murmansk ei sijaitse aivan Jäämerellä vaan tuntureiden suojassa Tulomajoen suussa. Tuloman varrelle 1930-luvulla ja 1960-luvulla rakennetut voimalaitokset muuttivat pohjoista luontoa vähintään yhtä paljon kuin kaivostoiminta. Imatran Voiman rakentaman uudemman voimalaitoksen pato synnytti yli 700 neliökilometrin kokoisen tekojärven.

Kalaelinkeino on viime aikoina ollut vaikeuksissa vaikka turskaa on riittämiin. Syynä on ollut liittovaltion politiikka joka suosii vesillä seilaavia kalatehtaita.

murmansk_harbor590.jpg

katutaidetta590.jpg

Kalasataman hallintorakennus henkii neuvostoaikaista arvokkuutta.

kalasatama590.jpg

kalasatama75v590.jpg

I.I. Mesyatseville nimetty kalastusammattikoulu on hempeän sininen.

maritime_fish_industrial_college590.jpg

kalakoulun_ovi590.jpg

Kalasataman nurkilla piileksii Trifonin luostarikirkko.

trifon590.jpg

trifonin_luostarin_kirkko590.jpg

Toisen maailmansodan aikana Saksa yritti Suomesta käsin vallata Murmanskin sataman ja katkaista rautatieyhteyden. Kaupungin kärsimien tuhojen laajuutta on verrattu Leningradin hävitykseen. Saksan hyökkäys torjuttiin ja saattueet Murmanskiin kuljettivat liittoutuneiden aseapua koko sodan ajan.

Vuonna 1985 Murmansk sai sankarikaupungin arvonimen, jota hehkutetaan heti lentokentällä. Toisen maailmansodan sotilaiden muistoa kunnioittava nelikymmenmetrinen Aljosha pystytettiin tunturin huipulle vuonna 1984.

aljosha2_590.jpg

Majakkaa ei ole pystytetty tunturin laelle merenkulkijoiden turvaksi vaan merilla menehtyneiden muistoksi.

memorial_lighthouse590.jpg

Pyhän Panteleimonin kirkko on samalla mäellä.

panteleimon1_590.jpg

panteleimon2_590.jpg

Uutta aikaa Murmanskissa edustaa Rosneftin konttori.

rosneft590.jpg

Ja uusin kauppakeskus, jossa voi shoppailla kasvattavia puuleluja, kansainvälisiä herkkuja ja venäläistä muotia.

uusi_ostari590.jpg

muotia590.jpg

tekniikkaa590.jpg

Siellä täällä on jäänteitä tsaarinaikaisesta Murmanskista.

traditional_house590.jpg

ovi590.jpg

ajoneuvo2_590.jpg

Neuvostoaikaista rakennuskantaa korjaillaan miten kuten mutta myös uutta rakennetaan.

erkkerit590.jpg

modernia590.jpg

Vuonna 1959 käyttöön otettu jäänmurtaja Lenin oli ensimmäinen ydivoimalla toimiva siviilialus. Lenin piti kulkukelpoisena lähes 20 000 kilometrin väylää Murmanskista Vladivostokiin. Lenin museoitiin Murmanskin satamaan vuonna 2005.

atomivene590.jpg