Klaipėda

11.12.2014                                                        Helsinki – Klaipėda 545 km

Klaipėda on Liettuan vanhin kaupunki ja kolmanneksi suurin Vilnan ja Kaunasin jälkeen. Itämeren etelä-ja itärantaa 1500-luvulle hallinnut saksalainen ritarikunta rakennutti vuonna 1252 linnakkeen suojaamaan Kuurin kynnäksen kautta etelään kohti nykyistä Kaliningradia vievää kulkureittiä. Rappiolle joutunut linna purettiin 1800-luvun lopulla mutta nyt kaavaillaan sen rakentamista uudelleen entisen kaltaiseksi. Säilyneiden bastionien uumenissa toimii linnan ja kaupungin historiasta kertova museo.

klaipeda1535.jpg

Ritarit tulivat Liettuaan paitsi valloitus- myös ristiretkelle: pakanalliset uskonnot sinnittelivät Liettuassa pitempään kuin muualla Euroopassa, aina 1300-luvulle saakka. Klaipėda pysyi pitkään pienenä satamakaupunkina, jota käyttivät tukikohtanaan pikemmin merirosvot kuin kauppalaivat. Paikkanimi Klaipėda mainitaan kirjallisissa lähteissä jo 1418 (Caloypeda) mutta saksalaiset vallanpitäjät kutsuivat tukikohtaansa Memeliksi. Kun ritarien hallinnoimista maista muodostui 1500-luvulla Preussin valtio, alkoi myös Memel kasvaa. Kaupunkiin asettui kauppiaita, laivanvarustajia ja käsityöläisiä. Kirkkoja ja kouluja rakennettiin. Memel oli kansainvälinen kaupunki jossa oli edustettuna laaja kirjo uskontoja.

vanhoja.jpg

ikkunaluukut.jpg

ikkuna.jpg

Seuraavina vuosisatoina kaupunki koki kovia ruotsalais- ja venäläisvalloitusten ja mustan surman kourissa. Kun tauti oli vienyt puolet asukkaista kannusti Preussin kuningas maahanmuuttoa muun muassa Salzburgista. Vuonna 1808 Memelistä tuli joksikin aikaa Preussin pääkaupunki, kun Napoleon oli vallannut Berliinin.

talo.jpg

Puusta ja tiilestä rakennetut fachwerk-rakennukset ovat saksalaiskaudelta ja punatiiliset makasiinit 1800-luvulta.

makasiini1.jpg

Memel kuului Saksaan ensimmäiseen maailmansotaan saakka. Sodan jälkeen alue oli Kansainliiton hallinnassa. Liettua vaati aluetta itselleen ja saikin sen valtauksen tuloksena 1923. Vuonna 1925 kaupungin asukkaista oli liettualaisia runsas neljännes ja saksalaisia noin puolet. Vuonna 1939 Hitler liitti Memelin taas Saksaan. ja vuonna 1945 puna-armeija palautti sen Liettuan yhteyteen.

kartta.jpg

Toisessa maailmansodassa tuhoutunut satama rakennettiin uudelleen 1950-luvulla. Vanhassa kaupungissa pyrittiin restauroimaan se mikä tulipaloilta ja sodilta oli säästynyt.

huviveneet.jpg

purjevene.jpg

Klaipedan tunnuksen aseman saanut purjealus Meridianas on ankkurissa Danėn rannassa Biržos-sillan eli Pörssisillan korvassa. Alus on rakennettu Turun telakalla vuonna 1948.

sillankorva.jpg

Kaupungin entisen hautausmaan paikalle luotiin vuonna 1977 veistospuisto, jota asuttaa satakunta liettualaisten taiteilijoiden teosta. Puisto on omistettu Martynas Mažvydasille, jota voi kutsua liettuan Agricolaksi: ensimmäinen liettuankielinen kirja oli hänen vuonna 1547 kääntämänsä katekismus. Maastoon kadonneille haudoille tuodaan yhä kukkia.

kukat1.jpg

veistos2.jpg

veistos4.jpg

veistos5.jpg

veistos6.jpg

Kauppias Julius Ludwig Wiener testamenttasi valtaosan omaisuudestaan kotikaupunkinsa peruspalveluille siitä huolimatta että oli joutunut juutalaisen syntyperänsä takia taistelemaan saadakseen porvarioikeudet. Raatimieheksi päätyneen Wienerin hauta ennallistettiin 2002.

hauta1.jpg

Memelin merkitys vientisatamana korostui 1850-luvulla, kun Krimin sota sulki Venäjän satamat paitsi Mustalla merellä myös Itämerellä. Nykyisen Klaipedan sataman kautta kulkee 20 miljoonaa tonnia tavaraa vuodessa. Satamasta on lauttayhteydet Saksaan, Tanskaan ja Ruotsiin. 

satama2.jpg

paatit.jpg

Poikaa ja koiraa esittävä teos satamassa kuvaa lapsuuden unelmaa ja aaveellakin lienee tarinansa.

satama3.jpg

aave.jpg

Klaipedasta on lauttayhteys Kuurin kynnäkselle, joka on luonnonpuistoineen, kalastajakylineen ja merimuseoineen Liettuan suosituimpia matkailukohteita. Kynnäs on lähes sadan kilometrin pituinen hiekkadyyneistä koostuva maakaistale matalan haffin ja Itämeren välissä. Kuurinhaffin purjealusten tunnusmerkkeinä olivat iloisenkirjavat tuuliviirit.

tuuliviiri.jpg

Klaipedan pohjoispuolella on niin ikään matkailijoiden suosima Liettuan Riviera: pari kymmentä kilometriä hiekkarantaa pienen Palangan kaupungin molemmin puolin.

palanga.jpg

Liettuan kieli on vanhin elävä indoeurooppalainen kieli, latinaakin vanhempi ja samaa ikäluokkaa kuin muinaisessa Intiassa puhuttu sanskriitti. Liettuan lähin nykyinen sukukieli on latvia. Vaikka liettua ja latvia saattavat ulkopuolisen korvaan kuulostaa melkein samalta, eivät niiden puhujat ymmärrä toisiaan. Liettuan kielelle – vähän kuin suomellekin – on ominaista se että lainasanat liettualaistetaan. Ja myös ulkomaanelävien nimet: pääministerimme tunnetaan nimellä Aleksandras Stubas.

kepuklele.jpg

saslykai_pica.jpg

sushiai.jpg

vafliai.jpg

captian.jpg

Harmillinen kirjoitusvirhe.

Muita postikortteja Liettuasta:

Trakai - linnojen ja karaiimien kaupunki

Vastakohtien Vilna

Kahvitauko Liettuan Ristikukkulalla