Jūrmala ja Kemeri

11.1.2015                                                  Helsinki – Jūrmala 365 km

Jūrmala eli Rigascher Strand on tunnettu "Baltian Rivierana" 1800-luvulta saakka. Parin kymmenen kilometrin päässä Riiasta Lielupe-joen ja Riianlahden välisellä kannaksella sijaitseva Jurmala on itsenäinen kaupunki. Runsaan 50 000 asukkaan lisäksi viettää idyllisellä rantapaikkakunnalla lyhyemmän tai pitemmän ajan noin 150 000 pääosin ulkomaista matkailijaa.

p1190054.jpg

Jurmala on pienten taajamien ketju lähes 30 kilometrin pituisen hiekkarannan laidassa. Taajamien nimet kuulostavat lasten lorulta: Pumpuri, Dubulti, Majori, Dzintari, Bulduri. Jurmalan kehitys rantalomapaikaksi lähti vauhtiin, kun vuonna 1877 avattiin rautatieyhteys Riikaan. Vetonauloina olivat hiekkaranta, meri-ilma, havupuumetsät ja kivennäisvesilähteet.

jurmala.jpg

Kultakaudella 1800- ja 1900-lukujen taitteessa kylpyvieraita kävi noin 80 000 vuodessa. Merikylpyjä harrastivat rohkeimmat, muita varten oli kylpyläpalveluita neljän seinän sisällä. Spatseeraaminen hiekkarantaa pitkin puku päällä tai kesäleningissä kuului myös asiaan.

p1190064.jpgMyytävänä vuonna 1916 valmistunut kylpylähotelli.

Jurmalan kaupunginmuseo valottaa kylpylähistoriaa muun muassa vanhojen uimapukujen ja postikorttien kautta. Museokaupassa myydään hauskoja retro-rantahaalareita.

Erityisesti Majorin alueelle rakennettiin komeita puuuhuviloita. Historiallisesti merkittäviä on Emīlija Benjaminin vuonna 1938 rakennuttama huvila. Rouva oli ensimmäisen latviankielisen sanomalehden perustaja ja latvian rikkain nainen. Huvila alla on muuten vaan komea.

p1190051.jpg

p1190050.jpg

Neuvostoaikana Jurmala oli puolue-eliitin rantalomakohde, jossa Hruštšovin ja Brežnevinkin kerrotaan viihtyneen. Neuvostoaikaisen betoniarkkitehtuurin helmi on restauroitu moderniksi luksushotelliksi, jonka ravintolassa voi herkutella kaviaarilla, ostereilla ja tryffeleillä.

p1190053.jpg

p1190052.jpg

Koristeellisia puuhuviloita on säilynyt paljon, osa kunnostettuina, osa viimeisillään. Joissakin huviloissa toimii pikku hotelleja, toiset ovat uusrikkaiden kesänviettopaikkoja tai omakotitaloja.

p1190046.jpg

p1190067.jpg

p1190047.jpg

p1190071.jpg

p1190069.jpg

Uuttakin on rakennettu. Jurmalasta on Riikaan töihin tai ostoksille vain lyhyt pyrähdys moottoritietä, jolla on sallittu peräti sadan kilometrin tuntivauhti (vrt. Latvian maanteillä yleensä 90 km/t). Riika-Jurmala moottoritiepätkällä kuulemma kuvattiin neuvostoaikana elokuvakohtaukset, joiden piti esittää autoilua Amerikassa.

p1190048.jpg

p1190045.jpg

p1190072.jpg

Vanhan Jurmalan keskustan, Majorin halkaiseva kävelykatu Jomas iela on ravintola- ja viihdepalvelujen keskittymä.Lighthouse-ravintolan jälkiruokalistalta löytyi porkkana- ja perunamuhennoskakku.

p1190076.jpg

Kemeri on vanhimpia kylpyläkeskuksia, tosin sisämaassa nykyisen Jurmalan laidalla. Kemerin vetonaulana olivat rikkipitoiset lähteet, joiden terveysvaikutukset keksittiin jo 1700-luvulla, Kemerin vesillä ja mutakylvyillä hoideltiin erityisesti hermo- sekä lihas-, nivel- ja luuvaivoja. Vuonna 1838 tsaari Nikolai I lahjoitti tontin kylpyläparantolaa varten. Huippuvuosina kylpyvieraita kävi Bad Kemmernissä yli 8000 vuodessa.

Ensimmäinen maailmansota aiheutti Kemerissä mittavaa tuhoa mutta vasta itsenäistynyt Latvian valtio ryhtyi jälleenrakennukseen. Uusi mutakylpylä (alla) varustettiin laitteistolla, joka lämmitti mudan ja pumppasi käytetyn liejun takaisin suomaastoon. Vesisäiliö toimi myös näköalatornina.

p1190086.jpg

1924.jpg

ivanpavlov.jpg

Yhdessä vuonna 1924 valmistuneen kypylän kanssa rappeutuu tohtori Ivan Pavlovsin muistomerkki. Riian kaupunginpuutarhurin suunnittelema kylpylän puisto on varmaan ollut upea.

p1190079.jpg

p1190080.jpg

p1190081.jpg

Vuonna 1936 valmistui Eižens Lauben suunnittelema Kemerin kylpylä, jossa oli toista sataa huonetta. Mahtavaa uusklassis-eklektistä rakennusta on jo vuosia kunnostettu moderniksi hotelliksi mutta valmista ei ole tullut.

Kemeri oli itsenäinen kaupunki 1928-1959. Nyt hiljalleen rappeutuvassa taajamassa on enää pari tuhatta asukasta. Postitalon sisäänkäynti (alla) on kunnostettu mutta vieressä valtaa luonto tilaansa takaisin.

pasts.jpg

pasts1.jpg

p1190100.jpg

Kun Kemerin taajama nykyisellään tarjoaa lähinnä surullista rappioromantiikkaa, merkittävin matkailukohde on Kemerin luonnonpuisto, joka perustettiin 1997 varjelemaan monimuotoista suo- ja kosteikkoaluetta Riian lahden rannalla.

tienviitat.jpg

p1190077.jpg

 Kemerin ortodoksisen kirkon kunnossapitoon on satsattu.

 Muita postikortteja Latviasta:

Näköalapaikalla Riiassa

Sigulda - Latvian Sveitsi