Akropoliin juurella

4.7.2015                                               Helsinki – Ateena  2472 km

Akropolis.JPG

Ateenan Akropolis-kukkula temppeleineen on Unescon suojelema maailmanperintökohde. Runsaat kaksi ja puoli tuhatta vuotta sitten ateenalaiset peittosivat pahimman kilpailijansa persialaiset ja saivat johtoaseman muinaisen Kreikan kaupunkivaltioiden joukossa. Demokraattisesti hallitun Ateenan johtava poliitikko Perikles käynnisti suurisuuntaisen rakennusohjelman vahvistaakseen sekä kaupungin asemaa että omaansa.

Akropolis3.JPG

Kaupungin suojelijalle Pallas Athenelle omistettu Parthenon-temppeli valmistui 400-luvulla e.a.a. paikalle josta persialaiset olivat tuhonneet sen edeltäjän. Kukkula oli jo pitkään ollut kulttipaikka ja linnoitus, ateenalaisten muinaisten kuninkaiden hallituspaikka. Perikleen johdolla siitä tuli ateenalaisten mahdin symboli ja spektaakkelinäyttämö vailla vertaa.

Akropolista muinoin suojanneista muureista on jäljellä paikkailtuja rippeitä.

Akropolis4.JPG

Pallas Athenelle omistettuja temppeleitä ja Perikleen rakennuttamaa porttia pidetään klassisen kreikan rakennustaiteen helminä. Rakennukset ovat kärsineet sodista, laiminlyönneistä, ilmansaasteista ja kuluttavista turistivirroista. Kukkula on avoinna ihmettelijöille aamusta alkuiltaan, talvisin vain iltapäivään.

Museo.JPG

Vuonna 2009 avatussa Akropoliin museossa voi tutustua kukkulalta löydettyihin veistoksiin ja muuhun irtaimeen. Erekhteion-temppelissä pylvään virkaa tekeviä karyatidi-neitosia voi ihailla museossa livenä – kukkulalla säiden armoilla seisoo kopioita. Museon Parthenon-temppelille omistetusta yläkerrasta on komea näköala itse temppeliin ja mahdollisuus tutustua melkein kosketusetäisyydeltä marmorisarjakuvaan, joka aikanaan reunusti friisinä temppelin katonrajaa. Kuvanveistäjä Feidiaan luomat veistokset kuvaavat Athenen kunniaksi vuosittain järjestettyä juhlakulkuetta. Suurin osa veistoksista on tosin jäljennöksiä, koska Englanti ei vieläkään ole suostunut palauttamaan Kreikalle alkuperäisiä, jotka lordi Elgin irrotutti temppelistä 1800-luvulla ollessaan Englannin lähettiläänä Konstantinopolissa. Vaikka Elginillä oli Kreikkaa tuolloin hallinneen Turkin sulttaanin lupa, pidettiin temppua kotimaassa niin arveluttavana, että valtio osti veistokset Elginiltä ja sijoitti ne British Museumiin, jossa ne yhä ovat vaikka Unescokin on puhunut palauttamisen puolesta.

Museorakennuksen on suunnitellut sveitsiläissyntyinen Bernard Tschumi.

Akropoliin aarteita voi ihailla maksutta joillakin metroasemilla.

Metro.JPG

Akropolista – tai oikeastaan sen juurelta kaupunkiin avautumia näkymiä ja sitä reunustavia vanhoja kaupunginosia voi ihailla jalan kiertäen, jos on valmis parin tunnin lenkkiin ja hienoiseen kiipeilyyn.

Odeion1.jpg

Herodes Attikus oli filosofi, virkamies ja niin varakas, että rakennutti vaimonsa muistoksi Akropoliin juurelle Odeion-teatterin vuonna 161. Teatterissa järjestetään konsertteja, joiden kuulijoille on tarjolla 5000 kovanlaista istumapaikkaa.

Odeion2.JPG

Ateenan keskustan tuolla puolen kohoaa Imitos-vuori.

Imitos.JPG

Bysanttilainen kirkko Akropoliin juurella on kaupungin vanhimpia.

P1200290.JPG

P1200289.JPG

Paivakoti.JPG

Kulttuuriministeriön työntekijöiden lasten päiväkoti on komealla paikalla Akropoliin alarinteellä.

Portaat ja kujaset puikkelehtivat rinteen ”saaristolaistyylisten” rakennusten lomassa.

P1200305.JPG

P1200292.JPG

P1200291.JPG

P1200306.JPG

Kreikan kieli jää taitamattomalle avautumatta mutta silloin tällöin ilahduttaa tuttu sana – exodus! Ateenan metroasemilla on panostettu paitsi historiaan myös julkiseen taiteeseen. Omonia-metroasemalla hahmot Nikos Kessanlisin teoksessa ”Jono” voisivat olla matkalla kansanäänestykseen, jossa kreikkalaisten pitäisi näinä päivinä valita, onko Kreikan tienä exit eurosta.

Exodus.JPG

Kävelyn ohella metro on näppärä tapa liikkua herkästi ruuhkautuvassa vanhassa keskustassa.

P1200265.JPG

Stoa.JPG

Pylväshalli oli Pergamonin kuninkaan Attaloksen lahja Ateenalle. Halli rekonstruoitiin 1950-luvulla Rockefellerin perheen tuella.

Akropoliin itälaitaa reunustava Plaka on Ateenan vanha kaupunki, jossa on asuttu antiikin ajoista saakka. Kapeat kadut, ravintolat ja kaupat lomittuvat arkeologisten alueiden kanssa.

Roomalaiskauden agoran portin (alla) kustannuksista maksoi osan itse Julius Caesar.

Agora.JPG

Kirjasto.JPG

Rooman keisari Hadrianus – jonka jäljiltä Iso-Britannian kapeinta kohtaa vyöttää Hadrianuksen muuri – ihaili kreikkalaista sivistystä ja rakennutti Ateenaan komean kirjaston (yllä) vuonna 132.

Monastirakin aukion moskeija on 1700-luvulta. Aukion kulmalta lähtevät Ateenan kirpputori- ja basaarikadut.

Monastiraki.JPG

P1200274.JPG

P1200269.JPG

Andrianou-kadulla on ravintoloita kylki kyljessä. Acropolis-ravintola Plakassa (Parthenonos 19-25) tarjoaa mainiota ruokaa ja näköalan Akropoliille.

Andrianou.JPG

Hieman loitompana Athinas-kadulla toimii vanha kauppahalli.

Kauppahalli1.JPG

Kauppahalli2.JPG

Kauppahalli3.JPG

”Amerikkalaisten agora” pienen bysanttilaisen kappelin vieressä Athinas-kadulla ei ole tori vaan vintage ja second hand -vaatekauppa.

Amerikaniki_agora.jpg