Tartto

29.3.2018                                                          Helsinki – Tartto 224 km

Viron toiseksi suurin kaupunki Tartto oli jo aiemminkin varteenotettava matkakohde mutta historiasta kiinnostuneelle ehdottomasti visiitin väärti sen jälkeen, kun uusi uhkea kansallismuseo Eesti rahva muuseum avattiin vuonna 2016.

Kansallismuseo.jpg

Kansallismuseo2.jpg

Parisiissa toimivan kansainvälisen DGT-arkkitehtiryhmän suunnittelema rakennus levittäytyy kiilan muotoisena neuvostoaikaisen sotilaslentokentän alueelle. Museo ympäristöineen muodostaa kokonaisuuden.

Kuuteen tuhanteen neliömetriin mahtuu kekseliäästi esiin pantua katsottavaa vaikka koko päiväksi. Pysyvät näyttelyt kertovat Viron historiasta ja uralilaisten kielisukulaiskansojen kulttuureista. Ensimmäisen vaihtuvan näyttelyn aiheena ovat kansallispuvut.

Irti.jpg

Viron viettäessä itsenäisyytensä satavuotisjuhlaa vuonna 2018 on kiinnostavaa seurata näyttelyssä, miten sataan vuoteen sisältyviin epäitsenäisyyden jaksoihin on suhtauduttu. Yllä t-paidassa kammetaan Peipsi-järven kohdalla Viroa irti Venäjästä.

Raatihuone2.jpg

Tartto on Viron vanhin kaupunki, mainittu kirjallisissa lähteissä jo 1030-luvulla. Hansakaupunkina Dorpat tunnettiin 1200-luvulla. Tartto tuhoutui pahoin tulipaloissa 1700-luvulla. Kaupungin matkailutoimisto sijaitsee 1780-luvulla rakennetun raatihuoneen pohjakerroksessa. Raatihuoneen kummankin puolen on tarjolla majoitusta: hotelli Draakon on perinteinen hotelli ja vastapäätä Domus Dorpatensis tarjoaa asuntoja, joihin käydään sisään optikkoliikkeen ulko-ovesta tai Umb Roht -ravintolan pihaterassin kautta.

Suutelijat.jpg

Raatihuoneen torin ja sitä reunustavien hyvin säilyneiden rakennusten muodostamaa kokonaisuutta korostaa torin Emajoen rantaa kohti kapeneva muoto. Suihkulähde on ollut torilla vuodesta 1948 mutta suutelevia opiskelijoita esittävä veistos on viisikymmentä vuotta nuorempi.

Vinotalo.jpg

Torin alapäässä oleva kalteva talo ei ole optinen harha vaan seurausta perusten pettämisestä Emajoen madaltuessa. Talon rakennutti 1793 marsalkka Barclay de Tolly, joka kunnostautui sodassa Napoleonia vastaan ja toimi Suomen ensimmäisenä kenraalikuvernöörinä 1809-1810. Marsalkalle pystytettiin muistomerkki 1800-luvulla läheiseen puistoon (Ülikooli tänav 8). Marsalkan talo on toiminut taidemuseona vuodesta 1940.

Naiset.jpg

Maaseudun naisia esittävä Mare Mikofin veistos kaltevan talon edessä on 1970-luvulta.

Pojat.jpg

Ülo Õunin isää ja poikaa esittävä veistos Küüni-kadulla on niinikään 1970-luvulta vaikka pystytettiin vasta vuonna 2004.

Yliopisto.jpg

Tarton yliopisto perustettiin Ruotsin valtakaudella vuonna 1632. Päärakennus (Ülikooli 18) vuodelta 1809 noudattelee samaa empiretyyliä kuin Helsingin yliopisto.

YOkahvila.jpg

Yliopiston kahvila-ravintolassa (Ülikooli kohvik, Ülikooli 20) toimii iltaisin Tarton jazzklubi.

Katedraali.jpg

Katedraali2.jpg

Vanhaa kaupunkia hallitseva Tuomiokirkon kukkula Toomemägi on ollut asuttu ja muinaislinnalla suojattu ehkä jo 400-luvulla. Keskiaikainen katedraali mäen päällä vaurioitui Liivinmaan sodassa 1500-luvulla ja lopusta teki selvää tulipalo vuonna 1624. Yliopiston kirjastoksi 1800-luvulla kunnostettu toinen pää toimii nyt museona. Kesäaikaan voi rauniotorneihin nousta ihailemaan näköalaa yli Tarton.

Tuomiokirkon kukkulan halkaisevan kadun (Lossi tänav) ylittää kaksi kävelysiltaa. Inglisild eli Enkelisilta on vuodelta 1826. Nimen on arveltu viittaavan englantilaistyyliseen siltaan tai sitten Tarton yliopiston rehtorina 1800-luvun alussa toimineen herra von Parrotin enkelinkiharoihin. Rehtoria kuvaava medaljonki lisättiin siltaan 1900-luvun alussa.

Enkelisilta.jpg

Betonirakenteinen Kuradisild eli Pirunsilta pystytettiin vuonna 1913 Romanovin hallitsijasuvun 300-vuotisjuhlan kunniaksi.

Pirunsilta.jpg
Enkelisillasta alamäkeen sijaitseva pubiravintola Püssirohukelder eli Ruutikellari (Lossi 28) ylpeilee maailman korkeimmalla kellarin katolla. Toomemäen kupeeseen vuonna 1767 kaivettu 11 metriä korkea tila on alkuaan ollut jaettu useampaan kerrokseen. Kellari on toiminut myös juuresvarastona.

Ruutikellari.jpg

Rotund.jpg

Toomemäki on Tarton hienoin puisto. Rotundassa on tarjottu virvokkeita vuodesta 1879.

Valkeatorni.jpg

Toomemäen linnoitteet purettiin 1800-luvulla mutta puistossa voi bongata merkkejä keskiaikaisista torneista.

WildejaVilde.jpg

Tiiu Kirsipuun veistos Toomemäkeä reunustavan Vallikraavikadun suussa esittää irlantilaisen Oscar Wilden ja virolaisen Eduard Vilden kuviteltua kohtaamista. Ravintola Vildellä (Vallikraavi 4) on talon takana tilava terassi ja oma parkkipaikka.

Observatorio.jpg

Nykyään museona toimiva Tarton observatorio oli aikanaan maailman modernein ja palveli Struven geodeettisen kaaren lähtöpisteenä. UNESCOn maailmanperintöluetteloon sisältyvä Struven kaari on kolmiomittauspisteiden sarja, joka ulottuu Norjan Hammerfestistä Mustalle merelle. F.G.W. Struven vuosina 1816-1855 mittaama meridiaanilinjan pituus antoi mahdollisuuden laskea maapallon koko ja muoto. Kaaren pituus on 2820 kilometriä ja sillä on 258 mittakolmiota.

Struve.jpg

Mittauslinja tunnetaan myös nimellä Struven-Tennerin kaari. Carl Friedrich Tenner vastasi mittauksista Latviasta etelään. Herrojen itsenäisesti aloittamien projektien yhteensovittaminen edellytti Struven käyttämän eurooppalaisen ja Tennerin käyttämän venäläisen mittayksikön harmonisiointia. Useimmat mittauspisteet olivat vain kivikasoja tai maastoon lyötyjä piikkejä tai laattoja. Osa merkittiin myöhemmin näyttävämmällä tavalla. Mittauspisteistä on paikannettu ja suojeltu 34 kymmenessä maassa. Virossa suojeltuja mittauspisteitä on kolme, Suomessa kuusi. Struven ketju on näin ollen myös yksi Suomen UNESCO-perintökohteista.

Palapeli.jpg

Faehlmann.jpg

Yliopiston anatomisen laitoksen edustalla pönöttää Friedrich Robert Faehlmann, jolla oli samanlainen rooli Viron kansalliseepoksen luomisessa kuin Lönnrotilla Kalevalan synnyssä. Kuten Lönnrot, myös Faehlmann oli lääkäri, Viron ensimmäinen lääketieteen tohtori. Kalevalan ensimmäinen versio ilmestyi 1835. Faehlmann aloitti virolaisen kansanrunouden keruun ja esitti suunnitelman eepokseksi jo 1839, mutta Kalevipoeg eli Kalevanpojan tarina ilmestyi vasta 1857. Faehlmannin kuoltua vuonna 1850 työtä jatkoi Friedrich Reinhold Kreutzwald. Kalevipoeg ilmestyi poliittisista syistä ensin vain tieteellisenä julkaisuna. Suurelle yleisölle suunnattu julkaisu painettiin Kuopiossa 1862. Suomeksi käännettynä Kalevipoeg ilmestyi 1957.

Kalevipoeg on väkivahva sankari, suorastaan hiisi, joka nakkelee vihollisia kallionlohkareilla, rakentaa linnoja ja voittaa itsensä Pirun. Etsiessään kidnapattua äitiään Lindaa Suomesta Kalevipoeg hankkii miekan, joka paljastuu kirotuksi ja lopulta katkaisee sankarin jalat. Ylijumala Taara kumminkin nostaa Kalevanpojan kuolleista ja asettaa hänet Helvetin portin vartijaksi.

Kalevipoeg.jpg

Emajoen rantapuiston Kalevipoeg kunnioittaa Viron itsenäisyystaisteluissa vuosina 1918-1920 kaatuneita. Vuonna 1933 pystytetty teos on restauroitu valokuvien pohjalta tällä vuosituhannella.

Kaarisilta.jpg

Katariina Suuren vuonna 1784 rakennuttama kivisilta Emajoen yli tuhoutui toisessa maailmansodassa. Vanhan sillan pienoismalli löytyy vuonna 1959 rakennetun kevyttä liikennettä palvelevan betonisillan korvasta.

Possu.jpg

Tarton kauppahalli Tartu turg (Vabaduse puiestee 1) sijaitsee suurimman sillan kupeessa. Mati Karminin sikaveistokseen kauppahallin edustalla on hieman makaaberisti merkitty siasta irtoavat teuraspalat - esimerkiksi niskapala numero 3 on viroksi “turjatükk”.

Tähtveren kaupunginosaan vuonna 1898 rakennetussa panimo Tivolin 34-metrisessä mallastornissa - A. Le Coqin panimon yhteydessä - toimii panimomuseo (Laulupeo puiestee 15), jossa voi ihmetellä historiallista kalustoa, pulloja ja etikettejä.

Panimontorni.jpg

Mallasuuni.jpg

Panimon nykyinen nimi A. Le Coq on peräisin Ranskan hugenottitaustaiselta preussilaiselta viinikauppiaalta Albert Le Coqilta, joka valmistutti Lontoossa nimeään kantavaa Imperial Stoutia Venäjän markkinoita varten. Tarttolaisen panimon A. Le Coq osti tuotantopaikaksi 1900-luvun alussa. Viron suurimmaksi kasvanut panimo kansallistettiin 1940-luvulla nimellä Tartu Ôlletehas. Vuonna 1995 panimo yksityistettiin ja pari vuotta myöhemmin sen osti Olvi, joka otti A. Le Coq -nimen uudelleen käyttöön. A. Le Coq -panimolla on kiinnitys Viljandin maakunnassa Karksin kylässä toimivaan Karme-pienpanimoon. Olvi-konserniin kuuluvat myös Latvian Cēsu-panimo, Liettuan Volfas Engelman ja Valkovenäjän Lidskoje pivo.

Supilinn.jpg

Tähtveren ja Emajoen välissä sijaitsevalla kaupunginosalla on lystikäs nimi ”Supilinn” eli soppakaupunki. Nimi viittaa puutalokaupunginosan historiaan työväen asuinalueena. Supilinnalla on oma lippu, laulu, lehti ja monenlaista yhteisöllistä toimintaa.

Karlova.jpg

Keskustan toisella puolella Emajoen varrella sijaitseva Karlova on astetta fiinimpi puutalo- ja pienkerrostaloalue. Nimen se on saanut Karlovan kartanon perustajalta Karl von Krüdeneriltä. Myös Karlovassa toimii historiaa vaaliva ja kaupunginosaa kehittävä kaupunginosayhdistys.

Ikkuna.jpg

Karlovan halki kulkevalla ”Tähtikadulla” (Tähe 20) sijaitseva Kohvik Anna Edasi tarjoaa edullisia munakkaita ja lettuja hauskasti vanhahtavassa miljöössä.

Aparaaditehas.jpg

Karlovan länsipuolella Kastani-kadun numerossa 42 sijaitseva Aparaaditehas on myös nostalginen bongauskohde, jonka Aparaat-ravintolan hintsusti hienostuneempi ruoka on vain hintsusti hintavampaa kuin Anna Edasin. Tehtaan kerrotaan neuvostoaikana valmistaneen sukellusveneen osia sekä strategisen toiminnan hämärtämiseksi toimimattomia vetoketjuja ja sateenvarjoja. Tehdas työllisti 1970-luvulla lähes 1500 henkeä. Tehdaskorttelissa toimii nyt taiteilijoita ja disainereita, muutama kauppa ja kahvila sekä painotyö- ja paperimuseo Eesti trükimuuseum. Kirjapainolaitteisiin ja kirjoituskoneisiin voi tutustua opastetuilla kierroksilla ja työpajoissa, joissa saa hands on -tuntuman historian hämärään vaipuneeseen kirjapainotekniikkaan.

VillaTammekann.JPG

Kreutzwaldin kadulla (Fr R Kreutzwaldi tn 6) voi bongata Viron ainoan Alvar Aalto -rakennuksen. Sekä Virossa että Suomessa vaikuttanut maantieteilijäprofessori August Tammekann rakennutti talon perheelleen 1930-luvun alussa. Neuvostoaikana talossa asui useita perheitä. Vuonna 2000 Aallon suunnitelmia vastaavaksi kunnostettu Villa Tammekann kuuluu Turun yliopistosäätiölle ja siinä toimii Turun ja Tarton yliopistojen yhteinen Granö-keskus.

Taloja.jpg

Valmistalo.jpg

Kesäkuussa 2017 oli Muuseumi teen varrella talo katollaan.

Muita Postikortteja Virosta:

Tallinna: Kaksi tornia

Tallinna: Lennusadam

Tallinna: Loomaaed

 Uulu söökla ja Adavere tuulik

 Kuressaaren Kuursaal