Trakai - linnojen ja karaiimien kaupunki

4.4.2018                                                          Helsinki – Trakai 615 km

Liettuassa vietetään tänä vuonna Venäjästä irtautumisen ja itsenäistymisen satavuotisjuhlaa. Liettuan varhaisemman itsenäisyyden ja suuruuden aikainen Trakain linna on maan suosituimpia matkailukohteita, puoli miljoonaa kävijää vuosittain.

Trakai1.jpg

Vajaat 30 km Vilnasta, kapealla niemellä Galvė-järven rannalla sijaitseva muutaman tuhannen asukkaan pikkukaupunki on kasvanut Liettuan suuriruhtinaiden rakennuttamien linnojen ympärille. Trakai ja sitä ympäröivä seutu järvineen muodostavat runsaan 80 neliökilometrin laajuisen historiallisen kansallispuiston.

Tarinan mukaan suuriruhtinas Gediminas löysi kauniin järviseudun ollessaan palaamassa metsästysretkeltä silloiseen pääkaupunkiin Kernavėen. Gediminas rakennutti Trakaihin linnan ja siirsi sinne pääkaupunkinsa. Kirjallisissa lähteissä Trakain kaupunki mainitaan ensi kerran 1337. Ensimmäinen Trakain linna on tuhoutunut mutta toinen ja kolmas ovat nyky-Trakain nähtävyyksiä. Gediminasin poika Kęstutis rakennutti Trakain niemelle 1300-luvun puolimaissa toisen linnan, josta osa on säilynyt, ja kolmannen Galvė-järven saarelle.

Pari-kolmekymmentä kilometriä Trakaista pohjoiseen sijaitseva Kernavė joutui saksalaisen ritarikunnan hyökkäyksen kohteeksi ja paloi maan tasalle vuonna 1390. Kernavėn jäänteet peittyivät maakerroksilla tulevien arkeologien iloksi. Kernavėn rauniot ja merkit jo kivikaudella alkaneesta asutuksesta on suojeltu UNESCON maailmanperintökohteena.

Trakain saarilinnalle pääsee pitkää siltaa myöten. Järven pinta on muinoin ollut huomattavasti nykyistä korkeammalla.

Trakai2.jpg

Trakai3.jpg

Trakai8.jpg

Asuinlinnan kahta siipeä yhdistävät muurit ja korkea puolustustorni. Pahasti rappeutuneen linnan kunnostus 1400-luvun asuun alkoi 1950-luvulla. Linnan salit toimivat historiallisen museon näyttelytiloina.

Trakai6.jpg

Trakai4.jpg

Esilinnassa majaili vouti ja varuskunta. Muinainen kidutusväline kiehtoo turisteja.

Trakai5.jpg

Trakaista ja sen linnasta muodostui merkittävä keskus 1400-luvulla Kęstutisin pojan Vytautas Suuren kaudella. Vytautas laajensi valtakuntansa Suur-Liettuaksi, joka ulottui Itämereltä Mustallemerelle. Palatessaan sotaretkeltä Kultaista ordaa, Tšingis-kaanin mongolivaltakunnan seuraajaa vastaan vuonna 1398 Vytautas toi mukanaan Krimiltä 383 karaiimiperhettä. Karaiimit polveutuvat keski-aasialaisesta turkkilaisesta heimosta, jolla ei koskaan ole ollut omaa valtakuntaa. Trakaissa karaiimisotilaat vastasivat linnojen puolustuksesta.

Trakai7.jpg

Oman kieli-, kulttuuri- ja uskonnollisen ryhmänsä muodostavia karaiimeja on Liettuassa pari-kolme sataa. Karaiimien uskonto on johdettu juutalaisuudesta ja sen perustana ovat Mooseksen lait. Karaiimit tunnustavat profeetoiksi sekä Jeesuksen että Muhammedin. Liettuan kaksi jäljellä olevaa karaiimipyhäkköä, kenesaa, sijaitsevat Vilnassa ja Trakaissa.

Karaiimeja on kulkeutunut myös Ukrainaan ja Puolaan. Turkinsukuisen karaiimin kielen puhujia lienee tuhatkunta. Karaiimia kirjoitettiin alkuun kuten hepreaa, sittemmin kyrillisin kirjaimin tsaarin Venäjällä ja latinalaisin kirjaimin Liettuassa ja Puolassa.

Kybynlar.jpg

Trakain sympaattinen karaiimiravintola Kybynlar (Karaimų g. 29) on saanut nimensä puolikuun muotoiselta kybyn-lihapiirakalta. Senoji kibininė -ketjun ravintolat tarjoavat perinteistä karaiimiruokaa myös Vilnassa.

Trakaissa sijaitsee maailman ainoa karaiimikulttuuria esittelevä etnografinen museo (Karaimų g. 22).

Katu.jpg

Karaiimitaloille tyypilliset kolme ikkunaa on omistettu Jumalalle, Vytautasille ja talon vieraalle.

Vytautas toi Krimiltä tullessaan myös tataareja vartioväekseen. Vuonna 1609 islamin sunnilaiseen haaraan lukeutuneet Trakain tataarit joutuivat kiihkokatolisten vainon kohteeksi ja heidän moskeijansa poltettiin. Muualle Liettuaan hajaantuneet tataarit eivät enää käytä tataarin kieltä. Tataarien perintöä Liettuassa on lehtevä, unikonsiemenillä täytetty kääretorttu šimtalapi.

AJ.jpg

Trakaissa sijaitsee suklaatehdas AJ Šokoladas, jossa Algimantas Jablonskasin luomia belgialaistyylisiä konvehteja väkrätään käsityönä. Paitsi Trakain suklaakahvilasta (Vytauto g. 4) AJ:n herkkuja saa myös Vilnassa toimivista ”suklaaravintoloista” ja muualtakin. Vilnan vanhassa kaupungissa sijaitsevassa puodissa (Pilies g. 8) on jopa kokonaan suklaalla kalustettu huone.

Trakai-opas (pdf)

Tietoa karaiimeista: The Baltic Sea Region: Cultures, politics, societies. Baltic University Press 2002 (ch. 5).

Muita postikortteja Liettuasta:

Klaipeda

Vastakohtien Vilna

Kahvitauko Liettuan Ristikukkulalla