Tulivuori ja kuuma kylpy

11.4.2018                                                          Helsinki – Fludir 2343 km

Kerid.jpg

Pieni tulivuori Kerid (Keriš) on luultavasti vierailluin Islannin läntisen vulkaanisen vyöhykkeen tulivuorista ja tulivuorijärvistä. Samaa vyöhykettä on Reykjanesin niemi, jonka laavakentällä sijaitsee Keflavikin lentokenttä. Vyöhykkeen pohjoispäässä Langjökull-jäätikön alla muhii tulivuori tai pari.

Kerid2.jpg

Keridin kalderalla on ainutlaatuinen väritys: järven turkoosi yhdessä mineraalien ja kasvillisuuden seinämiin kirjomien juovien kanssa on mieleenpainuva näky. Kaldera on 55 m syvä ja 170 m leveä ja sen ympärys on 270 metriä. Järven rantaan vievät pitkät portaat ja huippua kiertää suhteellisen helppokulkuinen polku. Järven – itse asiassa lammen - syvyys on 7–14 metriä sateista riippuen. Vesi on enimmäkseen pohjavettä.

Kerid1.jpg

Keridillä on kaksi sisarta, jotka yhdessä muodostavat Tjarnaholar-ryhmän. Sisartenkin kraaterit ovat hyvin säilyneet mutta vedettömät kuten kuvassa alla. Pikku tulivuorten arvioidaan olleen aktiivisia ehkä viisi tuhatta vuotta sitten.

Tjarnaholar.jpg

Viime vuosisatojen suurin tulivuorenpurkaus tapahtui vuonna 1783. Laki-vuoren kylkeen repesi halkeama, joka syöksi laavaa pahimmillaan yli kilometrin korkeuteen. Kuukausien ajan satoi tuhkaa ja myrkyllisiä yhdisteitä. Myrkyt ja nälänhätä tappoivat neljänneksen väestöstä ja ainakin puolet karjasta.

Lakin lähellä sijaitsevan Eldgjįn purkaus vuonna 939 peitti valtavan alueen laavalla ja levitti tuhkapilven, joka jäähdytti kesän ympäri maapallon. Islannissa oli tuolloin asuttu vasta parin sukupolven ajan. Yhdessä vanhimmista saagoista, vuonna 961 laaditussa ”profetiassa” kuvataan, miten aurinko tummui ja maa vajosi mereen, höyry ja liekit kohosivat kohti taivasta ja tähtiä satoi maahan. Profetian sisältönä on vanhojen jumalien väistyminen uuden jumalan tieltä. Thingvellirin käräjäkalliolle kokoontuneet islantilaiset päättivätkin vuonna 1000, että maa kääntyy kristinuskoon. Vanhojakin jumalia sai edelleen kunnioittaa, jos halusi, ja aivan kaikkia kristittyjen sääntöjä ei tarvinnut noudattaa. Myöhempien aikojen tutkijat ovat arvelleet, että tulivuorenpurkaukseen koplattu profetia edesauttoi uuden uskonnon markkinoinnissa.

Keridin kupeessa aukeaa harvinaisen suuri kuusimetsä. Puuttomaksi mielletyssä Islannissa näkee nykyään metsiköitä, joiden sotilaallinen ruotu paljastaa puut istutetuiksi.

Kuusia.jpg

Metsiä Islannissa oli fossiililöydöistä päätellen vielä ennen viimeisintä jääkautta. Mannerjään väistyttyä vain koivu palasi metsäksi asti, mutta puut jäivät pensasmaisiksi, harvoin yli 15 metrisiksi. Viikinkien maahanmuuton aikoihin maa-alasta oli koivumetsää nelisen kymmentä prosenttia. Metsiä kaadettiin polttopuuksi sekä peltojen ja laitumien tieltä. Lampaat tekivät selvää taimista, joten metsät eivät uusiutuneet vaan katosivat muutamassa sadassa vuodessa. Metsäpeitosta oli 1900-luvun puolivälissä jäljellä vain muutama prosentti. Suojelulla ja istuttamisella metsien katoaminen käännettiin kasvuun 1980-luvulla.

Lampaita on Islannissa nykyään ehkä jopa 800 000 eli hyvinkin kaksi kertaa niin paljon kuin ihmisasukkaita.

Lammas.jpg

Kerid sijaitsee tiellä 35 hieman Thingvelliriin vievän 36-tien risteyksestä pohjoiseen. Alueen maanomistajat ovat alkaneet periä parkkipaikan käytöstä pääsymaksua mutta varsinaisia matkailijapalveluita ei ole. Vielä hieman pohjoisempana Reykholtissa on huoltoaseman, kahvilan, kaupan ja pankin yhteispalvelupiste Bjarnabud (Bjarnabśš).

Reykholtista vain pienen matkan päässä tiellä 30 sijaitsee Fludir (Flśšir) jossa voi kylpeä kuumassa lähteessä ilman nykyajan spa-hömpötyksiä. Fludir on merkittävin taajama kunnassa, jolla on hurmaava nimi: Hrunamannahreppur.

GamlaLaugin_official.jpg

Kuva: Gamla Laugin / Secret Lagoon

Fludirin Hvammsvegurilla sijaitseva Gamla Laugin eli vanha kylpylä tunnetaan myös nimellä Secret Lagoon. Kovin salainen se ei ole, koska nettisivulla kehotetaan varmistamaan kylpymahdollisuus ennakkovarauksella. Gamla Laugin on Islannin vanhin maauimala ja varustus sen mukainen: vaatimattomassa parakissa suihkuhuoneet ja kahvila, ja kuumavesilammikko maastossa. Ympäri vuoden noin 40-asteisena pysyvää mineraaleista paksua vettä pukkaa pieni geysiri viiden minuutin välein. No-nonsense-kylvystä on pulitettava 2800 kruunua eli noin 25 euroa mutta mineraaleista paksussa kuumassa vedessä lilluminen on hinnan väärti.

GamlaLaugin.jpg

Gamla Laugin on edullinen verrattuna Reykjanesin niemellä sijaitsevaan Blue Lagooniin, joka kuuluu Islannin suosituimpiin bongauskohteisiin. Blue Lagoon oli alkuaan geotermisen lämmöntuotannon oheisilmiö. Kun Svartsengin voimala käynnistyi 1976, maan alta nousevaa ylijäämävettä pumpattiin laavakentälle, jossa alkoi muodostua lammikko. Mineraalipitoinen vesi todettiin hyväksi hipiälle ja kylpijöitä varten rakennettiin suihku- ja pukuhuoneparakki. Ulkomaanmatkailijoiden suosion myötä Blue Lagoon on upgreidautunut fine dining –ravintolalla varustetuksi ylelliseksi spaksi, jossa halvin tunnin slotti iltamyöhällä ja ilman oheispalveluita maksaa yli 60 000 kruunua eli rapiat 50 euroa. Turisteja käy noin miljoona vuodessa ja toimintaa pyörittävän yhtiön kerrotaan netonneen viime vuonna yli 15 miljoonaa euroa.

Muita postikortteja Islannista:

Reykjavik

Islannin vesiputouksia

Hafnarfjördur ja Eyrarbakki