Atomium

11.5.2018                                                          Helsinki –  Bryssel 1650 km

Atomium1.jpg

Brysselin lentokentältä kaupunkiin junan kyydissä matkustava saattaa bongata Schaerbeekin esikaupungin tienoilla mutta radan toisella puolella suuren teräspalloista koostuvan rakennelman.

Atomium2.jpg

Atomium rakennettiin vuonna 1958 Brysselin maailmannäyttelyn vetonaulaksi. Nimi Atomium viittaa atomiin ja alumiiniin (ranskaksi "aluminium") -- pallot oli alkuaan valmistettu alumiinista. Teräsrakenteisen häkkyrän muoto vastaa 165-miljardikertaiseksi suurennettua rautakidettä (ferriittiä). Yhdeksää atomipalloa yhdistää 20 kulkuväylinä toimivaa putkea. Palloissa esitellään rakennelman ja maailmannäyttelyn historiaa. Scifi-rakennelman korkeus on 102 metriä.

Atomium3.jpg

Belgia oli perustamassa Euroopan hiili- ja teräsyhteisöä vuonna 1951 ja vuonna 1957 solmimassa Rooman sopimusta Euroopan talousyhteisöstä. Brysselin valinta vuoden 1958 maailmannäyttelyn paikaksi korosti uskoa Euroopan yhteistyökykyyn. Atomium ilmensi puolestaan uskoa siihen, että atomienergian rauhanomainen käyttö siivittäisi Euroopan kohti parempaa tulevaisuutta.

Atomiumin sisältä löytyvässä Brysselin maailmannäyttelyä esittelevässä diasarjassa vilahtaa Reima Pietilän suunnittelema Suomen paviljonki.

PavillonFinlande.jpg

Atomiumin piti olla tilapäinen rakennelma mutta sen suosio oli sitä luokkaa, ettei nähtävyysarvosta maltettu luopua. Vuosituhannen vaihteessa kävi remontin tarve ilmeiseksi. Kulahtaneiden alumiinipallojen sijaan rakennettiin uudet ruostumattomasta teräksestä. Valmistuessaan vuonna 1958 Atomium painoi 2400 tonnia, remontin jälkeen 100 tonnia enemmän. Parin vuoden rempan jälkeen Atomium avautui uudelleen vuonna 2006. Uudessa kävijälaskurissa kilahti kuusi miljoonaa täyteen vuonna 2016.

Ikkuna.jpg

Koneportaat.jpg

Uudet koneportaat mahtuvat hyvin halkaisijaltaan yli kolmemetrisiin putkiin.

Koneportaat2.jpg

Näyttelytilana toimiva alimmainen pallo oli alkuaan sisääntuloaula.

Portaat.jpg

Atomiumiin mahtuu myös vaihtuvia näyttelyitä. Syksyllä 2017 oli näyttelyn aiheena vuosina 1923-2001 toiminut Belgian kansallinen lentoyhtiö Sabena.

Ennen Eurotunnelia autot saattoivat ylittää Englannin kanaalin lentoteitse.

Sabena1.jpg

Varhaisia lentomatkustajia hemmoteltiin mukavilla tuoleilla.

Sabena2.jpg

Atomiumin 92 metrissä sijaitsevalle näköalatasanteelle vievä hissi oli aikanaan Euroopan nopein. Heyselin ylängöllä sijaitsevan Atomiumin vienosti huojuvalta huipulta näkee koko Brysselin.

Bryssel.jpg

Atomiumille pääsee näppärästi sekä metrolla että raitiovaunulla. Heysel/Heizel-asemalta on vain muutaman sadan metrin kävelymatka. Kombilipulla voi vierailla myös metroaseman vieressä Place de Belgiquella sijaitsevassa ADAM-museossa, joka esittelee muovidesignia 1960 luvulta alkaen.

Atomiumin vieressä sijaitsee Mini-Eurooppa, johon myöskin saa kombilippuja. Vuonna 1989 avattu pienoismallipuisto ei nimestään huolimatta kata kuin EU-maat. Mittakaavassa 1:25 rakennetut mallit näyttävät maan tasalla suuremmilta kuin lintuperspektiivistä.

MiniEurope1.jpg

Mini-Euroopassa Suomea edustaa Olavinlinna.

MiniEurope2.jpg

Atomiumin rakenteen suunnitteli insinööri André Waterkeyn. Pallojen suunnittelusta vastasivat arkkitehtiveljekset André ja Jean Polak, jotka ovat jättäneet kädenjälkensä muuallekin Brysseliin.
Polakin veljekset suunnittelivat 1960-luvulla pohjoisaseman maamerkin World Trade Centerin ja olivat mukana suunnittelemassa Euroopan komission pääkonttoria Berlaymont-rakennusta.

BrusselsWTC.jpg

EU:n komission vuonna 1967 valmistunut päärakennus Berlaymont on saanut nimensä kreivitär Berlaymontin vuonna 1625 perustamalta luostarilta, joka väistyi EU:n alta 1960-luvulla.

Berlaymont60Rome.jpg

Muita postikortteja Belgiasta:

Historiallinen kanava

Redun kirjakylä

Belgian olutluostarit: Tongerlo, Leffe, Maredsous, Chimay, Orval

Brysselin dinosaurukset

Sarjakuvakaupunki Bryssel

Eläimellistä menoa Brysselissä

Brysselin synttäripuisto