Vastakohtien Vilna

26.10.2018                                                          Helsinki – Vilna 611 km

Gediminasin torni mäellään on Vilnan symboli: sen huipulle nousi Liettuan trikolori Venäjän vallasta itsenäistymisen merkiksi vuonna 1919. Suuriruhtinas Gediminas tunnetaan Vilnan perustajana, vaikka hänen pääkaupunkinsa oli toisaalla. Vuonna 1316 valtaan noussut Gediminas saattoi olla edellisen suuriruhtinaan poika tai veli tai serkku tai sitten ei, ja tiilitornikin valmistui vasta hänen jälkeensä. Tornissa on Vilnan linnojen vaiheista kertova näyttely ja sen huipulta aukeaa näköala yli kaupungin. Tornille pääsee jalkoja säästäen 70-metrisellä funikulaarilla  paitsi silloin, kun se on epäkunnossa.

Kansallismuseo.JPG

Kasarmina ja hallintorakennuksena toimineessa Vilnan linnan arsenaalissa on nyt Liettuan kansallismuseo. Museon edessä pönöttää Mindaugas, Liettuan ensimmäinen suuriruhtinas 1200-luvulta.

Mindaugas rakennutti linnamäen juurelle, Perkūnas-jumalan palvontapaikalle kirkon vuonna 1251. Nykyisen, pyhille Stanislaville ja Vladislaville omistetun katedraalin ulkoasu on 1700-luvun lopulta. Joulumarkkinat järjestettiin katedraalin kellotornin juurella vuonna 2015.

Kellotorni.jpg

Katedraalin kupeessa sijaitseva Liettuan suurherttuoiden palatsi on kokonaan rekonstruoitu. Sodissa tärvääntynyt palatsi purettiin Venäjän vallan aikana ja tiilet osti omiin tarpeisiinsa vuonna 1799 muuan ukrainalainen kauppias. Jälleenrakentamisesta päätettiin vuonna 2000. Palatsi melkein valmistui Liettuan tuhatvuotisjuhlaan vuonna 2009.

Palatsi.JPG

Suurherttuoiden palatsissa on monipuolinen historiallinen museo. Liettuan hallitsijoiden sukupuusta voi bongata hemmon nimeltä Jonas III Vaza, ”Švedijos karalius, Suomijos kunigaikštis.” Kyseessä on Kustaa Vaasan poika Juhana, joka piti hovia Turun linnassa sekä vihkimättömän että vihityn vaimonsa kanssa. Vilnassa vuonna 1562 vihitty vaimo oli Kotryna Jogailatė – Suomessa Katariina Jagellonica – jonka isä oli Liettuan suuriruhtinas ja Puolan kuningas.

“Aurinko paistaa aina Liettuan sydämessä,” lupaa suurherttuoiden palatsin aurinkokello.

Aurinkokello.JPG

Kruunupäinen käärme lienee kotitonttua vastaavan kotikäärmeen upgreidattu versio.

Kaakeli.JPG

Liettuan suojeluspyhimys on Kolmikätinen Kasimir. Muotokuvassa oli alkuaan normikädet, toisessa kukka ja toisessa rukousnauha, mutta kolmas käsi kasvoi yön aikana itsekseen. Taiteilija yritti maalata ylimääräisen käden peittoon mutta aina se ilmestyi takaisin.

Kasimir.JPG

Kivenheiton päässä linnamäestä alkaa Kalnų-puisto, jonka toisella laidalla Vilna-joen mutkan rajaama taiteilijoiden ja muiden boheemien suosima kaupunginosa Užupis julistautui itsenäiseksi tasavallaksi aprillipäivänä vuonna 1997. Mikrovaltiolla on perustuslaki, kansallislaulu ja presidentti.

Ristit Kalnų-puistossa muistuttavat ehkä linnasta, jonka saksalaiset valloittajaritarit polttivat vuonna 1390, tai sitten muutamasta marttyyrimunkista, jotka menettivät henkensä 1400-luvulla. Valkoiset ristit ovat vuodelta 1989 mutta niiden varhaisimmat edeltäjät 1600-luvulta.

Ristit.JPG

Vilnan vanha keskusta on UNESCON suojelema maailmanperintökohde. Keskiaikaista katuverkkoa myötäilevän vanhan kaupungin rungon muodostavat Pilies ja Didžioji -kadut, jotka johtavat linnamäeltä Aušros vartu -kadun päässä muinaisesta kaupunginmuurista muistuttavalle portille. Aušros Vartai eli auringonnousun portti suojaa sisäpuolisessa kappelissa pyhää jumalanäidinkuvaa.

Portti.jpg

Pääväylän molemmin puolin on historiallisia kohteita. Vilnan yliopiston lukuisien sisäpihojen ympärillä on rakennuksia monelta vuosisadalta, vanhimpana upea kirjasto 1500-luvulta. Yliopistoon voi tutustua opastetulla kierroksella.

Literatų gatvė -katu on omistettu liettualaisille kirjailijoille ja muille liettuan kirjallisen elämän merkkihenkilöille. Joukko taiteilijoita loi vuosina 2010–2012 eri tekniikoita käyttäen muistomerkin valitsemalleen henkilölle. Frank Zappan muistomerkki vuodelta 1995 on hieman lännempänä Kalinausko-kadulla.

Kirjailijakatu.JPG

Kirjailija.JPG

Upea goottilainen Pyhän Annan kirkko on roomalaiskatolinen, samoin kuin Pyhien Fransiskuksen ja Bernhardin kirkko taustalla. Molemmat ovat 1500-luvulta, jälkimmäinen osin jälleenrakennettu.

Annan_kirkko.JPG

Ortodoksisen Pyhän Hengen kirkon rokokoosisustus on vertaansa vailla.

Ortodoksinen_kirkko.JPG

Pääsiäismunaveistos on vuodelta 2003.

Muna.jpg

Uutta Vilnaa on rakennettu rohkeasti etenkin Neris-joen pohjoisrannalle.

Vanhaa_ja_uutta.JPG

Virtaviivainen valkoinen kansallisgalleria valmistui vuonna 1980 vallankumousmuseoksi. Nykyinen ulkoasu on vuodelta 2009. Vinkkeliin väännetyissä lisukkeissa on toimistohuoneita. Kun Vilnaan suunniteltiin Guggenheim-museota, arkkitehtuurikilpailun voitti Zaha Hadid vuonna 2008. Guggenheim-hanke kumminkin raukesi.

Kansallisgalleria.JPG

Pääskysistä iloitseva naishahmo on vuodelta 1964, Swedbankin tornit vuodelta 2009.

Muistomerkki.JPG

Nerisin varteen nousseiden pilvenpiirtäjien pohjoispuolella uinuu Ruususen unta Keski-Šnipiškės, jonka puutalot ovat vailla keskuslämmitystä ja kunnallistekniikkaa – pihojen perillä nököttää sekalaisia bajamajoja. Osa kaduistakin on vailla päällystettä. Kävelyretken voi suunnata vaikka Giedraičių ja Šilutės -kaduille.

Snipiskes1.JPG

Snipiskes3.JPG

Snipiskes4.JPG

Snipiskes6.JPG

Snipiskes7.JPG

Puu-Šnipiškėsin pohjoispuolella on sosialistinen lähiö tornitaloineen ja ostareineen.

Snipiskes2.JPG

Kalvariu5.JPG

Aluetta palvelee myös perinteinen tori Kalvarijų turgus, joka on säilynyt kansanomaisempana kuin vanhan kaupungin Halės Turgus, kaupungin vanhin kauppahalli uudessa rakennuksessa.

Kalvariu1.JPG

Kalvariu3.JPG

Iloisen väriset sienet ovat oikeasti pikkuleipiä.

Kalvariu4.JPG

Kalvarijų-torilla lihat ja makkarat myydään hienossa neuvostoaikaisessa kauppahallissa.

Kalvariu2.JPG

Kun Vilnan linnat, kirkot ja museot on bongattu, kannattaa suunnata 326,5-metriselle TV-tornille ihailemaan näköalaa pyörivästä kahvilasta. Tornin rakennutti Neuvostoliitto vuosina 1974–1980.

TVtorni1.JPG

TVtorni3.JPG

TV-torni on Liettuan uuden itsenäisyyden symboli. Vuonna 1991 liettualaiset kerääntyivät puolustamaan tornia neuvostojoukkojen valtausyritystä vastaan. Toista kymmentä puolustajaa kuoli tankkien alle tai ammuttuina ja sadat loukkaantuivat. Tornissa on tapahtumista kertova näyttely ja sen juurella muistomerkkejä uhreille.

TVtorni2.JPG

Tornipuistossa on myös valikoima historiallisia TV-antenneja.

TVtorni4.jpg

Muita postikortteja Liettuasta:

Klaipėda

Trakai – linnojen ja karaiimien kaupunki

Kahvitauko Liettuan Ristikukkulalla