Kuressaaren Kuursaal

15.9.2019                                                          Helsinki –  Kuressaari 255 km

Vuonna 2018 Virossa kävi ennätysmäärä yöpyviä matkailijoita: 3,6 miljoonaa. Määrä on vaikuttava, kun maassa on asukkaita vain 1,3 miljoonaa. Matkailijoista noin kolmannes vuosittain on ollut suomalaisia, joskin määrä on ollut vähenemään päin. Vaikka suurin osa vain piipahtaa Tallinnassa, käy moni tutustumassa myös Viron suurimpaan saareen, Saarenmaahan.

Kuressaari_kaivo.jpg

Saarenmaalla on asukkaita runsaat 31 000, joista lähes kolmannes asuu saaren ainoassa kaupungissa Kuressaaressa. Kaupunki tunnettiin keskiaikaisella nimellä Arensburg aina Viron itsenäistymiseen vuonna 1918, jolloin nimeksi tuli alkuaan koko saarta tarkoittanut Kuressaari. Neuvostokaudella vuonna 1952 nimeksi vaihdettiin Kingissepa kuressaarelaisen Viktor Kingisseppin muistoksi. Viktor oli Viron kommunistisen puolueen perustajia. Hänen poikansa poika toimi Neuvostoliiton salaisen poliisin varakansankomissaarina.

Linna3.jpg

Saarenmaalaisten elämää neuvostoaikana valottaa monelta kantilta entiseen piispanlinnaan sijoitettu museo.

Linna.jpg

Saarenmaan pakanat joutuivat taipumaan katolista uskoa levittävien siirtomaaritarien valtaan vuonna 1227. Saaresta tehtiin piispan hallitsema pikkuvaltio. Kuressaaren piispanlinna on Baltian parhaiten säilynyt keskiaikainen linna. Linna rakennettiin vesirajaan, mutta maan kohoaminen siirsi rantaviivaa niin paljon, että linnan suojaksi oli tarpeen kaivaa vallihauta.

Linna1.jpg

Viimeinen piispa Johannes von Münchhausen myi maansa Tanskalle 1560. Seuraavalla vuosisadalla saaresta tuli osa Ruotsia, sitä seuraavalla osa Venäjää. Ruotsalaisia maahanmuuttajia saarille saapui jo 1300-luvulla. Saarenmaan maakuntaan kuuluvalla Ruhnun saarella ruotsalaisperäinen kalastajakulttuuri sinnitteli pitkälle 1900-luvulle. Toisen maailmansodan aikaan Ruhnun vajaat 300 asukasta evakuoitiin Ruotsiin, jonne he taisivat jäädä, koska nykyiset asujat ovat pääosin virolaisia.

Linna4.jpg

Kuvassa yllä piispanlinnan renessansiaikainen pesuallas viemäreineen.

Vallihaudan laidalle, entisen hautausmaan paikalle perustettiin 1860-luvulla komea puisto.

Kuressaari_kaupunginpuisto.jpg

Vallihaudan partaalla sijaitseva Ekesparre Residence on Kuressaaren vanhin majoituslaitos. Aatelismies Alfred von Ekesparre ryhtyi vuokraamaan huvilaansa varakkaille kesävieraille 1800-luvun lopulla. Suvun omistamassa talossa oli täysihoitolatoimintaa toiseen maailmansotaan saakka. Sodan jälkeen talo palveli poliisilaitoksena mutta 1950-luvulta jälleen majoituslaitoksena. Viimeisimmän, 2000-luvulla tehdyn remontin jäljiltä talossa toimii hintava boutique-hotelli.

Ekesparre_residence.jpg

Kuursaal avattiin linnanpuistoon kesävieraiden iloksi vuonna 1889. Talossa toimi ravintola ja kesäteatteri. Nykytarjontaan kuuluu kohtuuhintaisia hotellihuoneita ja kalaravintola Ku-Kuu.

Kuressaari_Kuursaal.jpg

Nokkahauki on saarenmaalaisia erikoisuuksia.

Nokkahaukia.jpg

Vanha Kuressaaren puutalokaupunki tuhoutui suurelta osin tulipalossa vuonna 1710. Kivestä rakennetussa, 1600-luvulta säilyneessä raatihuoneessa on nyt matkailutoimisto.

Kuressaari_raatihuone3.jpg

Markkinatavaran auktorisoitua punnitsemista varten rakennettu vaakahuone saattaa olla ainoa Virossa säilynyt. Rakennus on toiminut myös kadettikouluna ja nyttemmin ravintolana. Vaakahuoneen vierestä löytyy Kuressaaren tori ja entisestä kauppahallista käsityökeskus. 

Kuressaari_vaakahuone.jpg

Kaupungin vanha keskusta on edelleen rauhallinen puutaloidylli.

Kuressaari_kauppakatu.jpg

Kuressaari_huvila.jpg

Pritsumaja Grill entisessä palokunnan talossa on suomalaisten suosima ravintola. Päärakennus on vuodelta 1911 ja letkutorni 1950-luvulta.

PritsumajaGrill.jpg

Vuonna 1899 rakennettu tuulimylly kunnostettiin kahvilaksi 1970-luvulla. Nykyinen ravintola Saaremaa Veski mainostaakin itseään kaupungin vanhimpana ravitsemuslaitoksena.

Kuressaari_veski.jpg

Kuressaaren matala ja lämminvetinen uimaranta tunnetaan nimellä Titerand eli vauvaranta. Saarenmaalainen kirjailija Albert Uustulnd päivystää rantapuistossa.

Albert_Uustulnd.jpg

Tauno Kangron veistoksessa kaloja kantaa isojen kivien siirtelyyn erikoistunut myyttinen hiisi Suur Tõll rouvansa Piretin kanssa. Saaren suurimmalla siirtolohkareella, Piretin kivellä on korkeutta neljä metriä.

SuurToll_ja_Piret.jpg

Roomassaareen muutaman kilometrin päähän Kuressaaresta rakennettiin uusi satama jo 1890-luvulla, kun Kuressaaren alkuperäinen satama mataloitui. Huviveneitä voi bongata rantakahvilasta.

Roomassaare_satama.jpg

Saarenmaan korkein majakka, 52-metrinen Sõrven eli Säären majakka on noin 50 kilometrin päässä Kuressaaresta. Niemen kärkeen vuonna 1770 rakennettu ensimmäinen kivimajakka tuhoutui toisessa maailmansodassa. Nykyinen betonimajakka on vuodelta 1960.

Majakka.jpg

Kuvassa on etualalla naapurisaaren Hiidenmaan majakoita.

Majakat.jpg

Saarenmaan tunnetuin luonnonnähtävyys on Kaalin kraateri vajaat 20 kilometrin päässä Kuressaaresta. Kraatereita on itse asiassa kymmenkunta. Halkaisijaltaan satametrisen ja runsaat 20 metriä syvän pääkraaterin sai aikaan meteoriitti. Pienemmät kuopat syntyivät, kun meteoriitin sirpaleet sinkosivat ympäristöön. Meteoriitti tömähti maahan runsaat 7000 vuotta sitten, jolloin seudulla oli jo asukkaita. Merkillisestä tapahtumasta on säilynyt muistumia vienankarjalaisessa ja skandinaavisessa kansanrunoudessa.

Kaali.jpg

Manterelta Saarenmaalle liikennöivä lautta laskee Muhun saaren rantaan, josta automatkailijat porhaltavat saaren toiselta laidalta alkavalle Saarenmaan pengertielle. Runsaan kolmen kilometrin pituinen yhdystie rakennettiin jo 1896, alkuun ponttonisiltana.

Koguva1.jpg

Muhulla kannattaa kuitenkin viivähtää hetki. Koguvan kalastajakylä on museoitu mutta silti asuttu. Kylässä asuu taiteilijoita ja käsityöläisiä mutta kalastustakin vielä harrastetaan. Ruokokattoisia taloja on kunnostettu vanhaa vaalien.

Koguva2.jpg

Veneiden matka päättyy aidalle.

Koguva3.jpg

Koguvassa syntyneen kirjailija Juhan Smuulin patsas on vuodelta 1972.

Juhan_Smuul.jpg

Katariinan kirkko rakennettiin Muhun saarelle 1200-luvun lopulla. Kirkko on vaurioitunut tulipaloissa ja pommituksissa ja restauroitu viimeksi 1990-kluvulla.

Katariinan_kirkko.jpg

Muhulaisia Johannes Pääsuken valokuvassa vuodelta 1913. Pääsuke dokumentoi kuvillaan kansanperinnettä Viron kansallismuseolle ja kuvasi tiettävästi myös Viron ensimmäisen elokuvan.

Muhulaisia_Paasuke1913.jpg

Muita postikortteja Virosta:

Tallinna: Kaksi tornia

Tallinna: Lennusadam

Tallinna: Loomaaed

Tartto

Uulu söökla ja Adavere tuulik